Sähkön hintakaton alentamista vaaditaan Suomessa, mutta päätös olisi tehtävä EU:n tasolla – näin hintakatto toimii nyt

EU:n säännösten mukaan tukkusähkön hintakatto nousee automaattisesti tuhannella eurolla, jos edes yhden tunnin ajan sähkön megawatti­tuntihinta lähestyy nykyistä 4 000 euron kattoa.

Sähkön hinta uhkaa nousta edelleen loppuvuodesta. Kuvassa voimalinjoja Espoossa.

28.7. 19:45 | Päivitetty 28.7. 20:12

Suomessa on viime päivinä käyty kuumenevaa keskustelua siitä, pitäisikö sähkön hinnalle asettaa hintakatto.

Tätä on ehdottanut etenkin Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.

”Sähkölle voidaan asettaa hintakatto. Itse asiassa sellainen on jo olemassa, mutta se on tällä hetkellä liian korkealla, ja sitä pitäisi reippaasti laskea. Tilanteessa, jossa sähkön hinta uhkaa karata käsistä, tarvitaan hintakontrollia. Se tulisi nähdä talouspolitiikan instrumenttina”, Liski sanoi HS:n haastattelussa 26. heinäkuuta.

Lue lisää: Euroopan energiakriisi tekee inflaation nitistämisestä entistä vaikeampaa – ”On hankala nähdä, miten tästä tullaan ulos”

Liski sanoi Ylelle keskiviikkona, että on järkevämpää säädellä sähkön hintakattoa kuin korvata kuluttajien korkeita sähkölaskuja verovaroin.

”Yritykset totta kai vastustavat tätä, mutta tosiasia on, ettei talous tule kestämään sitä sähkön hinnan­nousua, jonka kaasun loppuminen Keski-Euroopasta aiheuttaa”, Liski perusteli näkemystään HS:n haastattelussa.

Vasemmistoliiton eduskunta­ryhmän puheen­johtaja Jussi Saramo ja perus­suomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri toivovat, että hallitus alkaa valmistella sähkölle hintakattoa. He kertoivat ajatuksistaan Ylen A-studiossa keskiviikkona.

Suomen hallitus ei kuitenkaan voi puuttua tukkusähkön hintakattoon, sillä se on EU-tason päätös. Hintakatosta päättää EU:n energian sääntelyvirasto.

”Jos Suomessa halutaan hintakatto, se pitää neuvotella koko EU:n kesken. Ei sitä voi kansallisella tasolla päättää”, sanoo Energia­viraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen.

Jos Suomessa olisi alempi hintakatto kuin muualla, Suomeen ei välttämättä myytäisi sähköä.

”Jos Suomessa olisikin alempi hintakatto kuin vaikkapa Ruotsissa, voisi käydä niin, että Suomesta vietäisiin sähköä Ruotsiin vaikka Suomessa olisi sähköpula”, Paananen sanoo.

HS ei saanut Liskiin yhteyttä torstaina, joten ei ole tiedossa, miten hän tarkalleen toteuttaisi hintakaton.

Liski on kuitenkin puhunut nykyään voimassa olevasta tukkusähkön hintakatosta.

Euroopan sähkön tukkukaupan eräänlainen hintakatto perustuu EU:n asetukseen. Hintakatto säätelee sähkön tukkuhintaa vain muutaman viikon ajan.

Se myös nousee automaattisesti, jos sähkön hinta nousee eli tehokas rajoitin se ei ole.

”Sähkön tukkumarkkinoilla ei ole varsinaista hintakattoa. Se on koko EU:n laajuinen järjestelmä. EU:n asetuksessa lukee, ettei sähkön hinnalle voi asettaa kattoa, mutta markkinoilla voi olla tekninen hintaraja”, sanoo Paananen.

Nyt tuo tekninen yläraja on 4 000 euroa mega­watti­tunnilta. Sähkön hinta ei ole noussut edes lähelle näin korkeaa tasoa.

Paanasen mukaan kesäkuussa Suomen tarjousalueella tukkusähkön spot-hinta oli keskimäärin noin 150 euroa mega­watti­tunnilta. Viime joulukuussa Suomessa koettiin hurja hintapiikki. Silloin mega­watti­tunnin hinta nousi tuhanteen euroon.

”Euroopassa ei ole tänä vuonna ollut juurikaan yli tuhannen euron piikkejä. Ranskassa oli yksi poikkeus keväällä. Silloin hinta nousi muutamaksi tunniksi yli kahden tuhannen euron.”

Tämä Ranskan parituntinen nosti hintakaton 3 000 eurosta nykyiseen 4 000 euroon mega­watti­tunnilta.

TukkuSähkön hintakatto nousee aina, jos jollakin EU:n sähkö­markkinalla sähkön hinta nousee vähintään tunnin ajaksi 60 prosenttiin voimassa olevasta teknisestä hintakatosta.

Sen jälkeen aikaisempaa hintakattoa nostetaan automaattisesti tuhannella eurolla. Uusi yläraja ei tule voimaan heti, vaan vasta viiden viikon kuluttua yli tunnin hintapiikistä.

Viiden viikon väliaika on luotu sen takia, että markkinat voivat sopeutua uuteen hintakattoon.

Paananen sanoo, ettei EU:n asetus tunne järjestelmää, jolla sähkön hintakattoa voisi laskea.

”Se voi vain nousta.”

Käytännössä järjestelmä ei juurikaan hidasta sähkön hinnan nousua.

”Hinnan muodostukseen hintakatolla ei ole merkitystä kuin vain siinä tapauksessa, että hinnat nousivat jonain ajankohtana voimassa olevaa hintakattoon saakka”, sanoo Energia­teollisuus ry:n asiantuntija Janne Kauppi.

Viimeistään viiden viikon kuluttua hintakatto voisi taas nousta korkeammaksi.

Kauppi sanoo, että lainsäätäjä on pyrkinyt siihen, että korkeilla hintarajoilla halutaan varmistaa markkinoiden toiminta eli mahdollistetaan sähkön riittävyys kysynnän ja tarjonnan kohdatessa.

Hintakatolla on tarkoitus siis helpottaa sähkömarkkinoita muun muassa niin, ettei sähkön tukkukaupan huutokaupoissa huudeta järjettömiä hintoja, ja että häiriö­tilanteessa hinnannousua jonkin verran hidastetaan.

Lue lisää: Ensi talvena sähköstä voi tulla todellinen pula ja hinnat voivat olla hurjissa korkeuksissa – kuluttajalla on nyt vain vähän keinoja varautua

Ongelma on, ettei sähkön tuotantokapasiteettia ole Euroopassa määrättömästi. Paananen sanoo, ettei tuotantoa saada nopeasti lisää vaikka hinta nousee.

”EU:n ajatus on, ettei aseteta hintakattoa vaan markkinat hoitavat kysynnällä ja tarjonnalla markkinan tasapainoon. Viimeistään yli tuhannen euron megawatti­tuntihinnassa markkina joustanee niin, että kulutusta joudutaan vähentämään.”

Paananen uskoo, että jos hinnat nousevat todella korkeaksi, teollisuus saattaa hyvinkin alkaa käydä kauppaa sähköön liittyvillä johdannais­sopimuksillaan mieluummin kuin pitää sähköä paljon kuluttavaa tuotantoa käynnissä.

Johdannaisilla voidaan määrittää esimerkiksi tulevaisuudessa tehtävien öljykauppojen hinta, jolloin näiden sopimusten arvo voi nousta markkina­tilanteiden muuttuessa.

”Kulutukseen tulee joustoa, jos hinta nousee”, hän sanoo.

Mekanismissa on myös alin mahdollinen hinta, ja se on – 500 euroa.

Tällöin kyseessä on todellinen markkinahäiriö, sillä sähkön myyjä maksaa, jotta joku ostaa sähköä.

Paananen sanoo, että näin voi tapahtua vaikkapa silloin, jos jonkin voima­laitoksen pitää pitää tuotanto täydessä toiminnassa vaikka ostajia ei olisi.

Sähkön tukkuhinnan osuus kuluttajien sähkön hinnasta on yleensä ollut karkeasti ottaen noin kolmannes, loput on muun muassa sähkön siirtohintaa ja veroa.

Paananen arvelee, että sähkön hinnan nousun takia tukkusähkön hinnan osuus loppulaskusta on nyt noin 40–45 prosenttia.

Hän sanoo, etteivät tukkuhinnan muutokset näy suurimmalle osalle nopeasti, sillä yli 50 prosentilla suomalaisista on määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus.

”Jotta hintakatto tulisi taas vastaan, kyse olisi toden­näköisesti sähköpulasta. Suomessa sähkö todennäköisesti riittää, ja Olkiluoto 3:n toiminta helpottaisi tilannetta, mutta sen puuttumisella olisi päinvastainen vaikutus. Tuulivoimaakin on tulossa hyvin paljon vielä loppuvuonna”, sanoo Kauppi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat