”Hölmöjä ideoita”, ekonomistit sanovat poliitikkojen aikeista tukea kansaa inflaation kourissa – Mitä sitten pitäisi tehdä?

Poliitikot ovat väläytelleet erilaisia keinoja kansan tukemiseksi inflaation keskellä, mutta ekonomistit ovat enimmäkseen pitäneet niitä huonoina. HS kysyi ekonomisteilta, mitä sitten pitäisi tehdä.

Laboren johtaja Mika Maliranta, Elikeinoelämän valtuuskunnan Sanna Kurronen, STTK:n Patrizio Lainà ja EK:n Penna Urrila ottavat kantaa suomalaisten tukemiseen inflaatiossa.

1.8. 2:00 | Päivitetty 1.8. 9:47

Hallituksen pitäisi olla varovainen, kun se suunnittelee suomalaisten tukemista hintojen nousun vuoksi. Näin sanovat HS:n haastattelemat taloustieteilijät.

Kuluttajahinnat ovat nousseet historiallista vauhtia Suomessa ja koko maailmassa. Suomalaiset ovat huolissaan inflaatiosta ja erityisesti energian hinnan noususta. Moni on jo alkanut muuttaa arkeaan sen vuoksi.

Poliitikoilla on painetta keksiä keinoja kansalaisten tukemiseksi hintojen noustessa. Ensi vuoden budjetin valmistelu jatkuu alkavalla viikolla valtiovarainministeriön sisäisillä budjettineuvotteluilla.

Erilaisia ehdotuksia hintojen nousun vaikutusten helpottamiseksi on väläytelty kesän aikana.

Poliitikot ovat ehdottaneet leikkauksia ainakin ansiotuloverotukseen, ruoan arvonlisäveroon ja bensaveroon. Pääministeri Sanna Marin (sd) on sanonut hallituksen harkitsevan syksyn budjettiriihessä veronkevennyksiä.

Taloustieteilijät tuntuvat kuitenkin tyrmäävän lähes kaiken, mitä poliitikot ehdottavat.

”Hölmöjä ideoita. Ne kohdistuvat isoon joukkoon, myös sellaiseen joukkoon, jotka eivät ole keskimäärin kipeimmän avun tarpeessa. Ja ne ovat pirun kalliita”, sanoo esimerkiksi johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta.

HS kysyi ekonomisteilta, miten kansalaisia sitten pitäisi tukea – vai pitäisikö lainkaan.

Valtavia tukipaketteja HS:n haastattelemat taloustieteilijät eivät ehdota. Erityisesti polttoaineveron laskeminen saa ekonomisteilta täystyrmäyksen.

Mika Maliranta

”Hallituksen pitää olla tällä hetkellä, tämänhetkisten näkymien mukaan, todella varovainen näissä suunnitelmissaan”, sanoo Maliranta.

Moni ekonomisti on sitä mieltä, että tällä hetkellä myös tuloveron alennukset voisivat johtaa ikävään inflaatiokierteeseen. Jos ihmisillä olisi varaa ostaa nykyistä enemmän, hinnat voisivat nousta edelleen.

Nyt on kyse kustannusinflaatiosta, jonka päälle ei tarvittaisi kysyntäinflaatiota, Maliranta sanoo.

”Toinen syy on, että meillä on julkisen talouden rakenteellinen alijäämä. Silloin pitäisi olla aina mietteliäs ja varovainen, jos julkisia menoja lisätään tai veroja kevennetään.”

Sanna Kurronen

Samaa mieltä on ekonomisti Sanna Kurronen, joka on siirtymässä Elinkeinoelämän valtuuskunnasta elokuussa Suomen Pankkiin. Kurronen nostaa esiin, että suomalaisilla jäi korona-aikana rahaa säästöön, minkä turvin rahaa on kulutettu tänäkin vuonna kohtuullisen paljon.

”Kuluttajilla menee ihan kohtalaisesti. Ehkä ei pitäisi tehdä nyt enää ainakaan mitään isompaa syksyllä.”

HS:n haastattelemista ekonomisteista ainoastaan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila laskisi ansiotuloverotusta laajasti jo nyt. Hänen mielestään niin tulisi tosin tehdä muutenkin, ”kannustinloukkujen lieventämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi”.

Penna Urrila

”Sehän kuitenkin kohdistuisi vasta ensi vuoteen, jolloin meillä on todennäköisesti jo eri tilanne. Kovimmat inflaatiopaineet saattavat olla osittain jo takana ja talouden kuva hiipumassa. Ylikuumenemisen riskiä ei pitäisi samalla tavalla olla.”

Hän on muiden haastateltavien kanssa samaa mieltä siitä, että jonkin verran suomalaiset joutuvat inflaatiosta kärsimään.

”Varmasti kestokykyä myös tarvitaan. Joudutaan sopeutumaan tiukempaan aikakauteen ainakin hetkeksi.”

Taloustieteilijät eivät täysin tyrmää ajatusta siitä, että erityisesti pienituloisimpia suomalaisia tuettaisiin jollakin muulla tavalla kuin veronalennuksin. Tukea voitaisiin antaa sosiaalietuuksien kautta tai jopa suoraan jaettavana rahasummana.

”Hyvinvointivaltio on vakuutusjärjestelmä, jonka on tarkoitus suojata tällaisilta vahingoilta sellaisia kotitalouksia, jotka eivät siihen itse pysty”, Maliranta sanoo.

Hallitus päätti keväällä, että sosiaalitukiin tehdään elokuussa ylimääräinen indeksitarkistus. Tuolloin arvioitiin, että korotus on noin 3,5 prosenttia. Tämä päätös saa ekonomisteilta nyt kiitosta.

”Kun tästä päätettiin, pidin itse sitä vähän hötkyilynä ja liioitteluna. Mutta nyt näyttää, että on ihan hyvä, että se tehdään. Inflaation kiihtyminen on vain jatkunut”, sanoo Kurronen.

Hän sanoo myös, että työeläkkeeseen on vuoden alussa tulossa tavalliseen tapaan indeksikorotus. Hän pitää työeläkettä saavien tilannetta on varsin hyvänä. Ylimääräisiä korotuksia työeläkkeisiin on vaatinut ainakin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

VasemmistoliitTO ja esimerkiksi toimihenkilöiden keskusliitto STTK ovat myös sitä mieltä, että sosiaaliturvamaksuja tulisi siirtää työntekijöiltä työnantajien maksettaviksi.

”Yritysten osallistaminen tähän olisi perusteltua”, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Ehdotuksen on kuitenkin jo tyrmännyt valtiovarainministeri Saarikko. Hänen mukaansa kyse olisi ongelman siirtämisestä työantajille.

Patrizio Lainà

Lainà katsoo myös, että energia-alan yrityksille voitaisiin harkita niin sanottuja windfall-veroja, kuten joissain Euroopan maissa on jo tehty. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Romaniassa ja Kreikassa on päätetty verottaa energiayhtiöiden ylisuuria, energian hinnan noususta seuranneita voittoja. Lainàn mielestä näillä varoilla voitaisiin rahoittaa kansan tukemista kriisissä.

Lue lisää: Osa EU-maista on alkanut verottaa energia­yhtiöitä yli­suurista voitoista, joita hintojen nousu on aiheuttanut

Yksi mahdollisuus on, että kansaa tuettaisiin inflaation keskellä suorilla rahasummilla. Esimerkiksi Saksassa on sovittu 300 euron kertaluontoisesta tuesta kotitalouksille, minkä lisäksi lisätukea tulee vähävaraisille lapsiperheille.

HS:n haastattelemien ekonomistien mielestä tällainen keino olisi periaatteessa perusteltu, mutta käytännössä sen toteuttaminen hyvin voi olla vaikeaa.

Moni haluaisi jakaa tukea vain niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Toisaalta pitäisi varoa, että kansalaisia ei vahingossa ikään kuin palkita suuresta energiankulutuksesta.

”Jos päätetään antaa jonkinlainen energiaraha esimerkiksi syrjäseuduilla asuville autoilun takia, se raha pitäisi antaa myös niille, jotka eivät autoile tai joilla on sähköauto. Ettei palkita niitä, jotka ovat valinneet kallistuvan fossiilipolttoaineen”, sanoo Sanna Kurronen.

Lainà on samaa mieltä. Hän kuitenkin pitää tämänkaltaisia tulonsiirtoja järkevimpänä keinona tukea kansalaisia.

Yhden asian suomalaiset voisivat tehdä itse: säästää.

”Se hillitsisi inflaatiota ja sitä kautta tarvetta nostaa korkoja, mikä olisi myös myönteinen asia kotitalouksille”, sanoo Lainà.

Ekonomistit toivovat, että suomalaisille viestittäisiin nykyistä laajemmin, että kuluttamista kannattaa vähentää. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö onkin pannut alulle kampanjan, jonka tavoitteena on jakaa kansalaisille tietoa energian­säästö­tavoista.

Lue lisää: Suomalaisia valistetaan syksyllä säästämään energiaa: ”Vanhoja keinoja on otettava järeämmin käyttöön”

Erityisen tärkeää olisi sähkön säästäminen, sanoo Kurronen. Ongelmana on, että pitkien kiinteähintaisten sähkösopimusten vuoksi suomalaiset eivät tunne sähkön niukkaa saatavuutta ja hinnannousua omassa arjessaan. Siksi sähkön kuluttamista ei tee mieli vähentää.

Muissa tuotteissa mekanismi toimii. Kun kuluttajat näkevät lohen hinnan nousevan, sitä aletaan ostaa vähemmän. Kurrosen mielestä suomalaiset pitäisikin saada näkemään niukkuus sähköstä konkreettisesti.

”On esitetty, että olisi ihan vihoviimeinen keino, että tulisi pakotettuja sähkökatkoja. Tarvitseeko sen olla ihan vihoviimeinen keino?” Kurronen kysyy.

”Tällaisia toimia voisi tehdä vaikka aamun kulutuspiikin tai iltasaunomisen aikaan. Se kuulostaa hurjalta, mutta pidän tätä aika pikkuasiana verrattuna siihen, että Ukrainassa ihmisiä kuolee.”

Hallituksen toimien ulkopuolelta tilanteeseen vaikuttavat vielä mahdolliset palkankorotukset.

Valtiovarainministeri Saarikko on toivonut palkansaajilta malttia palkankorotusvaatimuksiin syksyllä. Hän pelkää, että liian suuret korotusvaatimukset voisivat johtaa hintojen nousun jatkumiseen ja koko Suomen talouden sakkaamiseen

”Isoin asia on se, ettemme menetä palkkamalttia ja kilpailukykyämme. Kilpailukyvyn tuhoamisen varjo voisi olla kymmenvuotinen. Siksi vetoan palkkamaltin puolesta nyt poikkeuksellisen voimakkaasti”, Saarikko sanoi HS:lle kesäkuussa.

Toisaalta painetta korkeampiin palkankorotuksiin varmasti on, mutta ekonomistit pitävät Saarikon huolta perusteluna.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat