”EU:ssa on riski, että sähkö todellakin loppuu ensi talvena” – professori Liski patistaa Suomea säätämään sähkölle hintakaton, jos EU ei siihen pysty

Professori Matti Liskin mukaan Suomi voisi velvoittaa sähkö­pörssiä ja kanta­verkko­yhtiö Fingridia järjestämään hintakaton Suomeen ostettavalle sähkölle.

Taloustieteen professori Matti Liski uskoo, että Suomeen voidaan luoda järjestelmä, joka rajoittaa korkeimpia sähkön hintoja.

29.7. 19:06

Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti Liskin mukaan suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten pitäisi voimalla vaikuttaa EU:hun, jotta sähkö­markkinoille saadaan aito ja toimiva hintakatto.

Hintakattoa tarvitaan, mikäli sähkön hinta nousee pilviin ensi talvena Venäjän hyökkäys­sodasta aiheutuneen energiapulan takia.

Lue lisää: Ensi talvi voi tuoda mukanaan ennennäkemättömän energiakriisin Euroopassa –  Helsinkiläisetkään eivät ole ole siltä täysin turvassa

Liski patistaa Suomen viranomaisia myös valmistelemaan kotimaisia toimia, joilla voidaan tarvittaessa säädellä sähkön tukkuhintaa, jos EU ei kykene toimivaan sääntelyyn.

Nykyään EU:n sähkömarkkinoilla on käytössä hintakatto, mutta se ei käytännössä rajoita sähkön hinnannousua.

Hintakatto nousee automaattisesti viiden viikon kuluttua, jos jollakin EU:n sähkö­markkinalla sähkön hinta nousee edes tunniksi tasolle, joka on 60 prosenttia olemassa olevasta rajahinnasta.

Nyt Euroopan sähkökaupassa korkein sallittu hinta on 4 000 euroa mega­watti­tunnilta, joka on huomattavasti korkeampi kuin nykyään korkeana pidetty markkinahinta. Suomeen ostettiin kesäkuussa sähköä keskimäärin hintaan, joka on 150 euroa mega­watti­tunnilta.

Liski sanoo, että nykyinen hintakatto on absurdi, joten se pitää muuttaa.

”Jos normaalitilanteessa sähkön hinta on ollut vaikkapa 40 euroa mega­watti­tunnilla, silloinhan hintakatto on satakertainen normaali­tilanteen hintaan verrattuna. Tämä tarkoittaa, että jos nyt käytämme sähkön ostoon prosentin brutto­kansan­tuotteesta, hinta­katto­hinnalla me käyttäisimme sata prosenttia brutto­kansan­tuotteestamme sähkön ostamiseen.”

Hän sanoo, että hinta on hyväksyttävissä hetkellisissä poikkeus­tilanteissa, mutta viikkojen tai kuukausien kriisissä siitä tulee absurdi.

”Jos olemme sitä mieltä, että tämä järjestelmä on hyvä, niin pistämme päämme pensaaseen emmekä katso, mikä oikeastaan voi olla tulossa ensi talvena”, hän sanoo.

Lue lisää: Sähkön hintakaton alentamista vaaditaan Suomessa, mutta päätös olisi tehtävä EU:n tasolla – näin hintakatto toimii nyt

”EU:ssa on riski, että sähkö todellakin loppuu ensi talvena. Maailmalta on esimerkkejä ainakin Yhdysvalloista ja Australiasta tilanteista, joissa tällaisessa tilanteessa ollaan jouduttu asettamaan sähkön tukkuhinnalle aleneva katto.”

Hän kertoo, että viime vuonna Texas koki kovan talven, ja sähköntuotanto reistaili. Kuluttajat saattoivat saada 15 000 euron sähkölaskuja, Liski sanoo. Silloin sähkön hintakattoa laskettiin.

”Näissä maissa siis laskettiin hintakattoa eikä nostettu, kuten EU:ssa tehdään, mikä on typerää tällaisessa pitkäaikaisessa kriisissä. Se pahentaa tilannetta.”

Liskin mukaan paras tapa rajoittaa kriisitilanteessa sähkön hintaa olisi uusia EU:n hintakatto­säännöstö.

Nykysääntöjen mukaan hintakattoa ei voi edes laskea.

Mekanismi voisi toimia vaikkapa niin, että jos Saksassa tai Italiassa hinnat nousevat järjettömyyksiin, niitä leikataan, jolloin vaikutus näkyy myös muualla Euroopassa.

”Katon pitää olla mieluummin satasissa kuin tuhansissa euroissa.”

Liski sanoo, että Suomi voisi myös kansallisesti vaikuttaa sähkön hintaan, jos EU ei näin tee.

”Voi olla, että joudumme tilanteeseen, jossa olemme yksin ja joudumme tekemään jotain kansallisesti.”

Liski sanoo, että kriisiajan ratkaisuja tehdään jo nyt muualla EU:ssa.

Esimerkiksi Espanja ja Portugali saivat maaliskuussa EU:n komissiolta luvan ottaa käyttöön sähkön­tuotannossa käytettävän maakaasun hintakaton.

Lue lisää: Osa EU-maista on alkanut verottaa energia­yhtiöitä yli­suurista voitoista, joita hintojen nousu on aiheuttanut

Liski toteaa, että sähkömarkkinoiden hintakattoa säätelevä Acer on jo huhtikuussa ohjeistanut jäsenvaltioita valmistelemaan kriisiajan poikkeuksellisia toimenpiteitä. ”Ei voi vedota siihen, ettei nykyjärjestelmää voi muuttaa, koska se tulee EU:sta.”

”Suomessa virkamiesten pitäisi olla tässä asiassa paljon enemmän hereillä ja pro-aktiivisia. Muuten tulee taas joku hätäratkaisu, kun tilanne menee täysin jumiin”, hän sanoo.

Sähkön tukkukaupassa käydään tänään kauppaa huomisen sähköstä ja sen tuotannosta. Sähkö on rajallinen tuoretuote, jota ei oikein voi säilöä, joten tuottajien pitää tietää, paljonko markkinoilla tarvitaan sähköä.

Yksi Liskin kaavailema hintakaton toteutusehdotus menisi hyvin karkeasti kuvaillen niin, että suomalaisten sähkönostajien hankintoja pörssissä säännösteltäisiin.

Suomalaisten merkittävin markkinapaikka on Nord Pool, jossa myös markkinahinta muodostuu.

Nord Poolissa sähköä ostavat kymmenet suomalaiset sähkönmyyjät sekä teollisuus­yritykset, joten säännöstely vaikuttaisi niihin.

”Hyvä asia on, että kun markkina menee hyvin tiukaksi, pienikin leikkaus ostoissa vaikuttaa voimakkaasti hintaan.”

Liskin mukaan sääntelyä ei välttämättä tarvitse kohdistaa yrityksiin vaan se toteutettaisiin pörssin kautta. Nord Poolissa isoa valtaa käyttää muun muassa suomalainen kantaverkkoyhtiö Fingrid.

”Jos kävisi niin, että hinta olisi nousemassa tuhansiin euroihin, niin suomalaisten ostotarjouksia leikattaisiin tukkumarkkinoilla niin paljon, että hinta laskisi satoihin euroihin. Tällöin kysyntä vähenee, mikä laskee hintaa. Hyvä asia on, että kun markkina menee hyvin tiukaksi, pienikin leikkaus ostoissa vaikuttaa voimakkaasti hintaan.”

Hän sanoo, että järjestelmässä suomalaiset eivät osta ensi vaiheessa halpaa sähköä vaan ostotarjousten leikkauksen takia vähemmän kallista sähköä, ja kysynnän laskiessa hinta laskee. Tästä hyötyvät kaikki, myös muut kuin suomalaiset.

”Hinta saavutetaan määriä leikkaamalla eli hinnan lasku on seuraus siitä, että pörssin tuleva tasapainohinta menee alas kun määriä Suomeen leikataan.”

Koska ostotarjouksia leikattaisiin, kaikki eivät välttämättä saisi haluamaansa sähköä.

Tässä kohtaa Liskin ehdotuksessa mukaan tulee Fingrid.

Liski sanoo, että Fingrid pitäisi velvoittaa myymään varavoimaloistaan sähköä, jos jollakin olisi jäänyt sitä saamatta. ”Meidän laskelmien mukaan Fingridin tuotanto riittää hyvin, sillä uupumaan jääneet sähköerät olisivat varsin pieniä.”

Julkisyhteisöjen pääosin omistaman Fingridin tehtävä on ylläpitää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa.

Tämän kantaverkon kautta kulkee noin 80 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Yhtiöllä on nopeasti käynnistettäviä varavoimaloita yhden suuren ydinvoimalan tuotannon verran.

”Sanoisin, että tämä tehtävä tulee kuitenkin Fingridille kuin illallinen Manulle, jos sähkön hinta alkaa nousta tuhanteen euroon mega­watti­tunnilta.”

Liski ei osaa sanoa, tarvitsisivatko tällaiset toimet lainsäädännön muutoksia vai voisivatko viranomaiset velvoittaa sähköpörssiä ja Fingridiä toimimaan hänen ehdottamallaan tavalla.

”Tiedän, että Fingrid sanoo, ettei sen tehtävä ole säädellä sähkön hintaa, vaan toimia hätävarana esimerkiksi voimala­onnettomuuksissa”, Liski sanoo.

”Uusi mandaatti pitäisi tulla poliittisella päätöksellä. Sanoisin, että tämä tehtävä tulee kuitenkin Fingridille kuin illallinen Manulle, jos sähkön hinta alkaa nousta tuhanteen euroon mega­watti­tunnilta.”

Liskin mukaan ei ole huolta siitä, että hintakatto johtaisi tuotannon pakenemiseen Suomesta.

”Kattoa sovellettaisiin joka tapauksessa vain äärimmäisessä poikkeus­tilanteessa, jossa siirtoyhteydet ovat jo täysin käytössä.”

Liski sanoo kuulleensa Acerin johdolta, että kansallinen mekanismi on aiemmin ollut käytössä Italiassa vuosia sitten.

Poliitikoilla on edessä kova vastus, jos he aikovat yrittää muuttaa sähkömarkkinoita, sillä erittäin voimakkaasti EU-päättäjiä ja virkamiehiä lobbaava energiateollisuus ei välttämättä halua laskea kattoa.

”Tiedän että energia-alalla sanotaan, ettei näin voi tehdä, mutta minusta he ovat vain huonoja oppilaita, jotka eivät osaa ratkaista edessä olevaa ongelmaa. Haluan että viranomaiset alkavat varautua tähän. Tämä mekanismi on lopulta aika yksinkertainen, vaikka sitä on vaikea selostaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat