Saksassa sammutellaan nyt valoja, mutta Suomessa oli vielä kovemmat keinot käytössä öljy­kriisin aikaan 1970-luvulla – näin silloin säästettiin

Saksassa uutisoitiin torstaina, että lämpimät suihkut julkisissa tiloissa kielletään ja julkiset rakennukset pimennetään yöaikaan energiatalkoiden nimissä. Toimet ovat kuitenkin kevyitä verrattuna 1970-luvun öljykriisin aikaan.

Eläintarhan Unionin bensa-asemalla viidestätoista bensapumpusta käytössä oli vain kuusi tammikuussa 1974.

30.7. 2:00 | Päivitetty 30.7. 8:56

Euroopassa pelätään nyt kylmää talvea energiakriisin takia.

Erityisesti Saksassa kaupungit ovat ryhtyneet energiansäästötalkoisiin. Saksa joutuu nyt säästämään energiaa, sillä maa on riippuvainen venäläisestä kaasusta. Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksia Saksaan.

Hannoverissa kielletään lämpimät suihkut julkisissa tiloissa ja lopetetaan museoiden, kaupungintalon ja muiden merkittävien rakennusten valaisu yöaikaan. Myös Berliini lopettaa merkkirakennusten valaisun yöllä.

Lue lisää: Hannoverin kaupunki kieltää lämpimät suihkut ja pimentää julkiset rakennukset energian säästämiseksi

Lue lisää: ”Saksassa ollaan jo katastrofin partaalla” – Keski-Euroopassa sammutellaan valoja, mutta pelastaako se energia­pulalta?

Toistaiseksi esillä olleet toimet ovat kuitenkin kevyitä verrattuna niihin, mihin öljykriisin aikaan jouduttiin turvautumaan Suomessakin 1970-luvulla.

Ensimmäisen öljykriisin takia Suomeen julistettiin poikkeusolot joulukuussa 1973.

Maailmanlaajuisen energiakriisin syynä oli Egyptin ja Syyrian sota Israelia vastaan. Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat vientiä Israelia tukeneisiin länsimaihin ja korottivat öljyn hintaa roimasti.

Bensa-asemalla oli ruuhkaa tammikuussa 1974.

Joulukuussa 1973 Suomen hallitus päätti järeistä energiansäästötoimista.

Hannoverin ja Berliinin tapaan julkisten rakennusten julkisivujen valaisu kiellettiin, mutta samalla kiellettiin ja määrättiin paljon muutakin.

Muun muassa asuinhuoneistojen ja toimistojen maksimilämpötila määrättiin enimmillään 20 asteeseen, yksityisten uima-altaiden lämmittäminen kiellettiin, liikkeiden näyteikkunoista piti sammuttaa valot niiden aukioloaikojen ulkopuolella ja autojen nopeusrajoitukseksi säädettiin 80 kilometriä tunnissa.

Määräysten rikkomisesta saattoi saada sakkoja, jopa vankeutta.

Jokaiselle suomalaiselle taloudelle toimitettiin lisäksi ”ohjekirja” jossa kerrottiin valtion asettamista määräyksistä ja erilaisista energiansäästövinkeistä.

HS:n 19. joulukuuta 1973 julkaistun uutisen mukaan suurimpien säästöjen arvioitiin koituvan huoneistojen lämpötilan laskemisesta. Kaikkiaan energiansäästöpaketti tähtäsi 10 prosentin säästöön.

Mannerheimintie kuvattuna tammikuussa 1974.

Mies luki valtioneuvoston energiansäästöohjeita 8. tammikuuta 1974.

Konstaapelit Esa Nykänen ja Hannes Paavilainen tarkastelivat näyteikkunaa Helsingissä 21. joulukuuta 1973, päivä poikkeusolojen julistamisen jälkeen. Öljykriisin vuoksi Suomessakin piti säästää energiaa esimerkiksi sammuttamalla kauppojen näyteikkunoiden valot silloin kun kaupat eivät olleet auki.

On todennäköistä, että tulevana syksynä myös Suomessa aletaan pohtia energiansäästötoimia.

Syksyksi on suunnitteilla kansalaisille tiedotuskampanja, jonka tavoitteena on jakaa kansalaisille tietoa energian­säästö­tavoista.

Lue lisää: Suomalaisia valistetaan syksyllä säästämään energiaa: ”Vanhoja keinoja on otettava järeämmin käyttöön”

Sitra on ehdottanut energian säästämiseen ohjaavaa kampaanjaa jo keväällä ja Energiateollisuus on varoitellut, että sähköä voidaan pahimmassa tapauksessa joutua säännöstelemään.

HS kysyi Sitran asiantuntijalta Oras Tynkkyseltä, onko mahdollista, että nyt päädyttäisiin 1970-luvun kaltaisiin rajoitteisiin.

”Onhan se mahdollista”, hän sanoo.

”Ja onhan tämä kriisi erilainen ja mahdollisesti paljon vakavampi kuin 1970-luvulla.”

Oras Tynkkynen

Hän nostaa myös esiin kansainvälisen energia­järjestö IEA:n lausunnon, jonka mukaan nyt saattaa olla edessä ensimmäinen aidosti globaali energiakriisi.

Tynkkynen nostaa esiin, että tällä kertaa ei ole kyse vain öljystä vaan energian­kulutuksesta ylipäätään. Suosituksista on kuitenkin matkaa sakon uhalla määrättyihin velvoitteisiin.

Tynkkynen kokee, että yksilöihin kohdistuvat määräykset ovat vielä matkan päässä.

”Jos arvata saattaa, ovat yksilöiden oikeudet ovat nykyisin enemmän esillä ja niihin kohdistuvat toimet nyt korkeamman kynnyksen päässä kuin silloin”, hän sanoo.

”Olemassa olevasta lainsäädännöstä löytyy kuitenkin jo nyt valmius säännöstellä energiankäyttöä ja asettaa tällaisia rajoitteita.”

Tynkkynen uskoo, että myös suosituksilla voi saada aitoa muutosta aikaan. Hänen mukaansa on todennäköisintä, että ensimmäisenä energian käyttöä alkavat Suomessakin Saksan tapaan vähentää julkiset toimijat kuten kaupungit.

Kauppa- ja teollisuusministeriö oli ostanut mainospaikan Helsingin Sanomista valistaakseen kansalaisia energiansäästötalkoissa 23. helmikuuta 1974.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat