Valtiovarainministeri Saarikko lupasi jo suomalaisille veron­kevennyksiä, mutta nyt hänen oma ministeriönsä jarruttaa niitä

Valtiovarainministeriö viimeistelee Annika Saarikon johdolla budjetti­ehdotuksensa keskiviikkona ja torstaina. Ministeriön virkamiesten mielestä veronkevennyksistä ei pitäisi päättää ainakaan vielä alkusyksystä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) lupasi HS:n haastattelussa juhannuksen alla, että hallitus päättää syyskuun alun budjettiriihessä veronkevennyksistä suomalaisten ostovoiman tukemiseksi.

2.8. 17:18

Valtiovarainministeriön virkamiehet jarruttelevat ministeriötä johtavan ministeri Annika Saarikon (kesk) ja muiden hallituspoliitikkojen intoa verotuksen keventämiseen.

Saarikko lupasi HS:n haastattelussa juhannuksen alla, että hallitus päättää syyskuun alun budjettiriihessä veronkevennyksistä suomalaisten ostovoiman tukemiseksi. Sdp:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman sanoi pääministeripuolueen tukevan keskustan ajamia tuloveronkevennyksiä, kunhan myös esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuja päätetään budjettiriihessä alentaa.

Valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä veronkevennyksistä ei kuitenkaan pitäisi päättää ainakaan vielä alkusyksystä.

”Meidän on varmasti syytä katsoa syksyä pidemmälle ja nähtävä se, millaiseksi työmarkkinakierros rakentuu. Sen jälkeen on arvioitava tuloveron kevennyksen mahdollisuutta ja kohdentumista”, sanoi budjettipäällikkö Mika Niemelä Ylen haastattelussa tiistaina.

Hän asettaisi veronkevennysten ehdoksi sen, että työmarkkinaosapuolet sopisivat ensin maltillisista palkankorotuksista ja Suomen taloutta uhkaisi taantuma.

Virkamiesten näkemykset eivät tietenkään sido hallitusta. Keskiviikkona kuultaneen, ajaako Saarikko yhä budjettiriiheen veronkevennyksiä vai onko hänen kantansa muuttunut. Valtiovarainministeriö viimeistelee budjettiehdotustaan Espoon Mois­niemessä, ja Saarikon on määrä kommentoida neuvotteluja toimittajille.

Esimerkiksi useat ekonomistit ovat jo kuukausien ajan varoitelleet, että tuloveron­kevennykset voisivat kiihdyttää hintojen nousua entisestään ja jättää loven jo valmiiksi velkaantuvaan julkiseen talouteen. Siitä huolimatta Saarikko ainakin vielä juhannuksen alla sanoi, että hallituksen pitää tukea suomalaisten ostovoimaa.

”Minä kuulun siihen joukkoon, joka ei voi vain kertoa, mikä ei ainakaan käy. Kun 26 muuta EU-jäsenmaata tekee toimia kansalaisilleen ja meidänkin kansalaistemme ostovoima koko ajan heikkenee, niin kyllä silloin poliitikkojen on reagoitava”, Saarikko perusteli.

Lue lisää: ”Hölmöjä ideoita”, ekonomistit sanovat poliitikkojen aikeista tukea kansaa inflaation kourissa – Mitä sitten pitäisi tehdä?

Keskusta ja Sdp ovat sanoneet olevansa valmiita tukemaan veroratkaisuilla maltillisten palkkaratkaisujen syntymistä. Budjettipäällikkö Niemelä katsoo, ettei veronkevennyksiä kuitenkaan tulisi luvata ennen kuin sopimukset ovat syntyneet.

Niemelän järkeily on periaatteessa ymmärrettävää: jos veronkevennykset luvataan joka tapauksessa jo syyskuun alussa, ei ammattiliittojen tarvitse ottaa niitä huomioon palkkavaatimuksissaan myöhemmin syksyllä. Jos taas veronkevennyksillä palkittaisiin maltillisista palkankorotuksista, veronkevennyksillä voisi olla selväpiirteinen kannustinvaikutus.

Toisaalta hallituksen melko suora puuttuminen työmarkkinaneuvotteluihin voisi olla riskialtista ja teknisesti vaikeaa. Ensi vuoden verotuksesta pitää käytännössä päättää viimeistään marraskuussa, mutta monet tärkeät työmarkkinaneuvottelut voivat suurella todennäköisyydellä ja jatkua vielä joulukuussa ja sen jälkeenkin. Veropäätökset eivät välttämättä voi odottaa työmarkkinaratkaisujen valmistumista.

Mahdollisten veronkevennysten suuruus, ajoitus ja kohdentuminen lienevät hallituspuolueiden tulevien viikkojen talousneuvotteluiden keskeisiä väännönaiheita.

Sdp ei tiettävästi haluaisi sitoa veronkevennyksiä suoraan työmarkkinaratkaisuihin. Vasemmistoliitto ei puolestaan kannata tuloveronkevennyksiä lainkaan, vaan puolueen mielestä yritysten pitäisi kantaa vastuuta palkansaajien ostovoimasta palkan­korotuksilla.

Muilta osin syyskuun alun budjettiriihestä on näillä näkymin tulossa viimevuotisia riihiä helpompi. Ministeriöiden määrärahatoiveet ylittivät valtiontalouden menokehyksen noin 800 miljoonalla eurolla, mikä on paljon vähemmän kuin edellisillä kerroilla.

Selvää on, että valtion velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Arvio valtiontalouden ensi vuoden alijäämästä laskee jonkin verran keväällä ennakoidusta 7,5 miljardista eurosta, mutta lienee silti kuuden miljardin euron tienoilla. Suuret veronkevennykset luonnollisesti kasvattaisivat velanottoa entisestään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat