Jakeluvelvoitteen alentamista jatketaan, poliisille lisää määrä­rahoja, valtion velka nousee 144 miljardiin – Valtiovarain­ministeriö esitteli budjetti­ehdotuksensa

”Luomme luottamusta ja turvaamme tulevaa, joka on nyt poikkeuksellisen epävarma”, kuvaili valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ehdotustaan valtion ensi vuoden budjetiksi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) puhui tiedotustilaisuudessa torstaina.

4.8. 15:06 | Päivitetty 4.8. 18:36

Polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamista jatketaan, samoin matkakuluvähennyksen tavanomaista suurempaa enimmäismäärää.

Poliisin määrärahoja nostetaan vajaalla 18 miljoonalla verrattuna kevään kehysriihessä päätettyyn. Ukrainasta sotaa pakenevien auttamiseen ja kotoutumisen edistämiseen varaudutaan 780 miljoonalla eurolla.

Huoltovarmuuteen, puhtaisiin teknologioihin ja energiaomavaraisuuteen annetaan noin 220 miljoonan euron määrärahat.

Muun muassa nämä esitykset sisältyvät valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion talousarvioksi ensi vuodelle. Hallitus kokoontuu tekemään päätöksiä budjettiriiheen elo- ja syyskuun taitteessa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) esitteli ministeriönsä ehdotuksen tiedotustilaisuudessa torstaina. HS seurasi Saarikon tiedotustilaisuuden hetki hetkeltä. Tekstimuotoinen seuranta löytyy jutun lopusta.

Saarikko kuvasi tiedotustilaisuudessa talouden näkymiä synkin sävyin.

”Tätä aikaa on perusteltua kutsua hallanvaaraksi”, hän sanoi.

Budjettiehdotuksen loppusumma on 79,5 miljardia euroa ja se on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan korkomenot lähes kaksinkertaistuvat kuluvan vuoden tasosta ja ne ovat ensi vuonna noin 1,3 miljardia euroa.

Saarikko huomautti, että budjetin loppusummaa nostaa erityisesti uusien hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden alussa. Se muuttaa julkisen talouden rakennetta.

Valtion velkaantuminen siis jatkuu voimakkaana. Ehdotuksessa Suomen velka nousee noin 144 miljardiin euroon. Se on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Saarikko on aiemmin väläyttänyt julkisuudessa, että tuloveroon voitaisiin tehdä kevennyksiä inflaation vuoksi. Tällä viikolla hän on todennut, että palkkojen ja eläkkeiden verotusta voidaan keventää vain, jos työmarkkinaosapuolet sopivat maltillisista palkkaratkaisuista.

Ministeriön budjettiehdotus ei sisällä ehdotuksia tuloveronkevennyksistä. Saarikon mukaan mahdollisten tuloverokevennysten mittakaavasta ja ajoituksesta olisi perusteltua keskustella koko hallituksen kesken.

”Jätämme tuon harkintaan ja seuraamme talouden kehitystä. Saamme lähiviikkoina käyttöömme uudet ennusteet talouden kehityksestä.”

Saarikko ehdottaa myös ylimääräisen lapsilisän jakamista perheille ennen joulua. Hänen mukaansa se toteutettaisiin niin, että se ei poista edellytyksiä saada toimeentulotukea.

Lue lisää: Saarikko täsmensi ehdotustaan: Yli­määräinen lapsi­lisä maksettaisiin ennen joulua, ei vaikuttaisi toimeen­tulo­tukeen

Työmatkavähennyksen enimmäismäärään tänä vuonna tehty nosto 84 00 euroon säilyy ehdotuksessa myös ensi vuonna ja kilometrikohtainen vähennys on vähintään 30 senttiä. Myös liikennepolttoaineen jakeluvelvoitteen alentamista 7,5 prosenttiyksiköllä jatketaan ehdotuksessa.

Jakeluvelvoitteessa kyse on siitä, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava bensiinin ja dieselin joukkoon tietty määrä biopolttoainetta, jonka veroton hinta on fossiilisia polttoaineita korkeampi.

Lisäksi Saarikko haluaa, että sähkön hinnan alentamisesta tehtäisiin selvitys budjettiriiheen mennessä.

”Pidän perusteltuna, että arvioisimme esimerkiksi sähkön arvonlisäveroa, sähköyritysten tilannetta ja varmistaisimme sen, että sähköntarjoajat toimivat vastuullisesti tässä tilanteessa.”

Saarikon mukaan Suomi panostaa nyt turvallisuuteen, omavaraisuuteen ja kasvuun.

”Tämä kokonaisuus on yhtä kuin irrottautuminen fossiilienergiasta, irrottautuminen venäläisestä energiariippuvuudesta”, Saarikko sanoi.

Puolustusministeriön ja Rajavartiolaitoksen hallinnonaloille ehdotetaan noin miljardia euroa keväällä päätetyn mukaisesti. Myös kyberturvallisuusuhkiin varautumiseen ehdotetaan yhteensä noin 56 miljoonan euron lisävaroja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulasta Saarikko sanoi keskustelleensa virkakuntansa kanssa. Hän ei kuitenkaan tee asiaan liittyen esityksiä vielä, vaan toivoo konkreettisia toimeenpantavia ja nopeita toimia löytyvän budjettiriiheen mennessä.

Saarikko ”suhtautuu mielenkiinnolla” ajatukseen, jossa Suomeen tulleiden ukrainalaisten joukko voisi olla osa ratkaisua sosiaali- ja terveysalan työvoimapulassa.

Lue hetki hetkeltä -seuranta täältä:

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat