Yhdysvallat on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, vain yksi senaattori äänesti vastaan

95 senaatin jäsentä äänesti maiden Nato-jäsenyyden puolesta ja vain yksi vastaan.

3.8. 6:36 | Päivitetty 4.8. 7:00

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden torstain vastaisena yönä Suomen aikaan. Asiaa käsiteltiin Yhdysvaltain senaatissa.

Satapaikkaisesta senaatista 95 jäsentä puolsi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja vain yksi edustaja äänesti vastaan.

Vastaan äänesti republikaanisenaattori Josh Hawley. Lisäksi republikaani Rand Paul äänesti tyhjää.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kommentoi äänestyksen jälkeen ratifiointia lausunnossaan.

Hänen mukaansa historiallinen äänestys lähettää tärkeän viestin Yhdysvaltojen sitoutumisesta Natoon ja siitä, että Nato on valmis vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin haasteisiin, kertoo uutistoimisto Reuters.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä on enää Erdoğan, jonka poliittinen tulevaisuus ei näytä järin ruusuiselta

Senaatin enemmistöjohtaja Chuck Schumer tapasi Ruotsin suurlähettilään Karin Olofsdotterin (kesk.) ja Suomen suurlähetystön poliittisen tiimin vetäjän Päivi Nevalan työhuoneessaan Capitolissa keskiviikkona ennen senaatin Nato-äänestystä.

Nato-keskustelu alkoi puoli kahdelta iltapäivällä paikallista aikaa eli Suomen aikaa puoli yhdeksältä illalla. Keskustelun on tarkoitus kestää enintään kolme tuntia, mutta ratifiointipäätös saatiin vasta noin puoli kahdelta Suomen aikaan.

Senaattorit pitivät useiden minuuttien mittaisia puheita, joissa ylistettiin Suomea ja Ruotsia.

"Tämä on ehkä helpoin äänestyspäätös, jonka teen”, republikaani James Risch totesi puheessaan.

Eri senaattorien mukaan Suomesta ja Ruotsista tulee erinomaisia Naton jäseniä.

Republikaani Susan Collinsin mukaan maat tuovat maantieteellisen etunsa lisäksi myös sotilaallista hyötyä maalle.

Useat senaattorit nostivat myös esiin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt hyökkäyssodallaan hajottamaan länsimaiden yhtenäisyyttä, totesi demokraatti Charles Schumer. Hän huomautti, että tilanne on kääntynyt Putinia vastaan.

Ainoastaan Josh Hawley äänesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä vastaan.

Hän perusteli päätöstään hiljattain National Interest -julkaisussa. Hänen mukaansa on täysin ymmärrettävää, että Suomi ja Ruotsi haluavat liittyä Natoon. Hänen mukaansa Venäjä ei kuitenkaan ole Yhdysvaltojen merkittävin vastustaja vaan Kiina.

Hawleyn mukaan Naton laajentaminen Euroopassa vähentäisi Yhdysvaltojen turvallisuutta. Hawley on sitä mieltä, että Yhdysvaltojen on pakko tehdä valintansa ja olla vähemmän läsnä Euroopassa, jotta se voi priorisoida Aasiaan.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi Twitterissä keskustelleensa puhelimessa senaatin vähemmistö­johtajan, republikaani Mitch McConnellin kanssa ennen äänestystä.

”Kiitin häntä vankkumattomasta tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle. Keskustelimme vielä tarvittavista ratifioinneista ja jaoimme vakavan huolen maailman turvallisuudesta”, Niinistö twiittasi.

McConnell puhui keskiviikkona senaatin kokouksessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien puolesta.

”Heidän liittymisensä tekee Natosta vahvemman ja Yhdysvalloista turvallisemman”, McConnell sanoi.

McConnell muistutti, että sekä Suomen että Ruotsin puolustusbudjetit täyttävät Nato-vaatimukset ja molemmilla mailla on vahvat armeijat.

”Ei ole mitään epäilystä siitä, että näiden vahvojen maiden, joilla on modernit kansantaloudet ja pystyvät keskenään yhteensopivat armeijat, liittyminen vain vahvistaisi maailmanhistorian menestyksekkäintä sotilasliittoa”, McConnell sanoi.

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat senaattoreita Washingtonissa toukokuussa. Senaatin enemmistöjohtaja Chuck Schumer keskellä ja vähemmistöjohtaja Mitch McConnell oikealla Niinistön vieressä.

Ensimmäisenä käsiteltiin Alaskan republikaanisenaattorin Dan Sullivanin aloite, jonka mukaan Nato-jäseniltä on vaadittava ehdottomasti rahoitusosuus, joka on kaksi prosenttia jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Vaatimus on kuulunut Naton periaatteisiin pitkään mutta sitä on noudatettu vaihtelevasti.

Seuraavaksi äänestettiin Kentuckyn republikaanisenaattorin Rand Paulin aloitteesta. Hän ehdotti, että Naton viidennen artiklan mukaiset turvatakuut edellyttäisivät senaatin hyväksymää sodanjulistusta ennen aseisiin tarttumista. Paul päätyi lopulta äänestämään tyhjää.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä äänestettiin vasta kolmantena. Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyminen tarvitsi senaatissa kahden kolmasosan tuen. Senaatissa on yhteensä sata senaattoria, eli 67 kyllä-ääntä olisi riittänyt ratifiointiin.

Vielä viime viikolla epäiltiin, että Yhdysvaltain senaatin Nato-päätös siirtyy perjantaina alkavan kesätauon jälkeiseen aikaan. Senaatin demokraatti- ja republikaanijohtajat pääsivät kuitenkin tällä viikolla sopuun pikaisesta aikataulusta.

Suomi ja Ruotsi tarvitsevat jokaiselta Nato-maalta hyväksynnän eli ratifioinnin jäsenyydelleen. Jo yli kaksi kolmasosaa Nato-maista on ratifioinut Suomen jäsenyyden.

Viimeisimpinä Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyivät Ranska tiistaina ja Italia keskiviikkona.

Vaikka suuri osa Nato-maista on jo hyväksynyt Suomen mukaantulon, jäljellä on vielä esimerkiksi Turkki, joka on aiemmin vastustanut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä ja asettanut sille ehtoja.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä on enää Erdoğan, jonka poliittinen tulevaisuus ei näytä järin ruusuiselta

Maat allekirjoittivat aiemmin kesällä yhteisymmärrys­asiakirjan, joka edisti jäsenyysprosessia. Asiakirjan muotoilut ovat kuitenkin jättäneet tulkinnanvaraa.

Oikaisu 3.8. kello 18:45: Jutussa väitettiin aiemmin ainoaksi varmaksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustajaksi Rand Paulia. Julkisuudessa kielteisestä kannastaan on kuitenkin pitänyt kiinni Josh Hawley.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat