”Ankarassakin osataan näitä lukuja tulkita” – Suomen Nato-jäsenyyden nopea ratifiointi USA:ssa lähettää viestin myös Turkille

Iro Särkän ja Mati Pesun mukaan Yhdysvaltojen ratifioinnilla ei ole välitöntä vaikutusta Suomen tämänhetkiseen kansalliseen turvallisuustilanteeseen. Esimerkiksi kokoomuksen Petteri Orpo totesi aiemmin Ylellä, että Suomella on nyt käytännössä Yhdysvaltojen turvatakuut.

Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ja Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

4.8. 14:59 | Päivitetty 4.8. 15:23

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet torstain vastaisena yönä selvin lukemin. Vain yksi maan senaatin sadasta jäsenestä äänesti ratifioimista vastaan. Puolesta äänestäneitä oli yhteensä 95.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sanoo näin selkeän tuloksen olevan Suomelle tärkeä merkki.

”Vaikka Yhdysvalloissa voimasuhteet sisäpoliittisesti muuttuisivat, luo tämä varmuutta siitä, että Yhdysvallat seisoo Suomen ja sen muiden eurooppalaisten liittolaisten takana riippumatta siitä, onko maan johdossa demokraatit vai republikaanit”, hän toteaa.

”Oli jo etukäteen selvää, että republikaaneissakin tuki on vahvaa, mutta lopulta vain yksi senaattori äänesti ratifiointia vastaan. Trumpilainen Nato-skeptisyys on siis hyvin marginaalissa, mikä on meille hyvä signaali”, Pesu sanoo viitaten maan edelliseen presidenttiin Donald Trumpiin.

Pesu kehuu sekä senaatissa demokraatteja johtavan Chuck Schumerin että republikaaneja johtavan Mitch McConnellin tehneen paljon töitä sekä prosessin nopeuttamiseksi että vahvan kannatuksen varmistamiseksi.

Senaatin enemmistöjohtaja, demokraattipuolueen Chuck Schumer tapasi Ruotsin suurlähettilään Karin Olofsdotterin (vas.) ja Suomen suurlähetystön poliittisen tiimin vetäjän Päivi Nevalan työhuoneessaan Capitolissa keskiviikkona ennen senaatin Nato-äänestystä.

Helsingin yliopiston tutkijan Iro Särkän mukaan laaja kannatus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle johtuu osaltaan siitä, kuinka hyvät suhteet ne ovat onnistuneet luomaan Yhdysvaltoihin.

”Joidenkin republikaanipuolueen jäsenten skeptinen suhtautuminen Natoon liittyy pitkälti ajatukseen siitä, että Euroopan pitäisi satsata enemmän omaan puolustukseensa. Mitä vähemmän Yhdysvallat joutuu priorisoimaan Euroopan puolustamista, sitä enemmän se pystyy siirtämään painopistettä muualle, erityisesti Kiinan suuntaan”, Särkkä toteaa.

”Suomen ja Ruotsin liittymisen suhteen on kuitenkin ollut vahva ymmärrys siitä, että ne ovat nimenomaan turvallisuuden tuottajia Euroopassa, eivät kulueriä.”

Nimenomaan halu keskittyä vahvemmin Kiinan aiheuttamaan turvallisuushuoleen oli myös yksi perusteista ainoan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan äänestäneen senaattorin, republikaanien Josh Hawleyn äänestyspäätökselle.

Lue lisää: Republikaani Josh Hawley aikoo äänestää senaatissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan

Yhdysvaltojen ratifiointipäätös sai monet suomalaispoliitikot kehumaan ratifioinnin merkitystä Suomen turvallisuudelle. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi Ylellä, että Suomella on nyt käytännössä Yhdysvaltojen turvatakuut.

Särkkä ja Pesu kuitenkin kuvaavat nyt tehtyä päätöstä Suomen tämänhetkisen kansallisen turvallisuuden kannalta pikemminkin symboliseksi.

”Jäsenyys pitää ratifioida jokaisessa Nato-maassa, ja ilman Yhdysvaltojen ratifiointia Suomesta ei tulisi Naton jäsentä. Siinä mielessä sillä on valtava merkitys, että tämä ratifiointipäätös saatiin ja silläkin on merkitystä, että Yhdysvallat nimenomaan pyrki tekemään sen nopeutetulla aikataululla. Se kertoo siitä, että asia on priorisoitu Yhdysvalloissa korkealle”, Särkkä sanoo.

”Tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen päätöksellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta.”

Lue lisää: Orpo Ylelle: Suomella on nyt käytännössä Yhdysvaltojen turvatakuut

Lue lisää: Presidentti Niinistö Yhdysvaltain Nato-ratifioinnista Ylelle: ”Tämä meni hämmentävän nopeasti”

Sekä Särkkä että Pesu painottavat, että siitä saakka, kun Suomi ilmaisi halunsa liittyä Natoon, Yhdysvallat on tukenut Suomen pyrkimyksiä erittäin vahvasti.

”Kaikille on ollut selvää, että Yhdysvallat tukee Suomea ja Ruotsia, ja se on näkynyt myös konkreettisesti: Yhdysvaltojen joukot ovat käyneet täällä harjoittelemassa, ja esimerkiksi perjantaina Helsinkiin saapuu Yhdysvaltojen maihinnousutukialus”, Pesu jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomi ei Yhdysvaltojen ratifioinnista huolimatta ole vielä sotilas­liiton täysi jäsen. Suomi ei voi toistaiseksi vaikuttaa Naton päätöksentekoon tai käyttää siellä äänivaltaa.

”Vasta Naton jäsenenä Suomi on yksiselitteisesti artikla 5:n alla. Nyt jo Suomea kohtaan on tehty useista Naton jäsenmaista vahvoja sitoumuksia, mutta sotilasliiton jäsenyys on kuitenkin se vahvin mahdollinen tuki”, Pesu sanoo.

Naton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata vastaan on hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan.

”Mutta Suomen asema ei siitä huolimatta ole tällä hetkellä mitenkään heikko, vaan päin vastoin jo nyt hyvin vahva.”

USS Kearsarge harjoituksessa Atlantilla 15. heinäkuuta. Alus saapuu Suomeen perjantaina vierailulle, mikä on Matti Pesun mukaan yksi esimerkki Yhdysvaltojen sitoutumisesta Suomen turvallisuuden ylläpitämiseen.

Yhdysvaltojen ratifiointiprosessin nopeus lähettää HS:n haastattelemien tutkijoiden mukaan signaalin erityisesti Turkille, joka on aikaisemmin vaikeuttanut Suomen ja Ruotsin tietä Naton jäseniksi.

”Kun Yhdysvaltojen senaatti ratifioi näin selvin luvuin, se on selkeä signaali kaikille Nato-maille. Ankarassakin osataan näitä lukuja tulkita”, Pesu toteaa.

”Toive olisi, että turkkilaiset eivät tee ratifiointiprosessista mitään omaa kampanjaansa, mutta onhan se edelleen mahdollista.”

Iro Särkkä muistuttaa myös siitä, että Turkki on monella tapaa riippuvainen Yhdys­valloista.

”He ovat olleet aikaisemmassa vastustuksessaan todella yksin. Jos he aikovat sillä linjalla jatkaa, joutuvat he miettimään sitä, missä heidän ulkopoliittisen liikkuma-alueensa rajat menevät. Kuinka pitkälle he voivat mennä vaatimuksissaan tulehduttamatta suhteita Yhdysvaltoihin liikaa?” Särkkä sanoo.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä on enää Erdoğan, jonka poliittinen tulevaisuus ei näytä järin ruusuiselta

Turkki onkin ainoa maa, jonka suhtautuminen Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifiointiin vaikuttaisi olevan kysymysmerkki.

”Nämä ratifioinnit ovat edenneet niin nopeasti, että Yhdysvallat oli viimeisen kolmanneksen joukossa, vaikka toimikin nopeasti”, Pesu toteaa.

Naton 30 jäsenmaasta jo 23 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

”En usko, että muut maat kuin Turkki sinänsä tarvitsevat tässä vaiheessa mitään kehotusta ratifioinnille. Mistään muusta maasta, Unkaristakaan, ei ole kuulunut huolestuttavia signaaleja”, Pesu sanoo.

Myös Särkkä muistuttaa siitä, että prosessi on tähän saakka edennyt poikkeuksellista tahtia. Suomi hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseneksi sotilasliiton Madridin huippu­kokouksessa vain hieman yli kuukausi sitten.

”Naton uusimman jäsenmaan Pohjois-Makedonian kohdalla ratifiointiprosessi useita kuukausia, siinä missä Suomen osalta on kohta jo valmista. Täytyy kuitenkin muistaa, että eri maissa on erilaiset lainsäädännölliset prosessit, joiden takia ratifiointi voi niissä takia kestää kauemmin. Ja sitä meidän pitää myös kunnioittaa”, Särkkä sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat