Ulkoministeri Haavisto: Suomi rajoittaa venäläisten tuloa suosimalla muita viisumeja turistiviisumien kustannuksella

Suomi aikoo rajoittaa ajallisesti venäläisten turistiviisumien haku­mahdollisuutta, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto.

Hallitus vieraili torstaina Kultarannassa tapaamassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Pääministeri Sanna Marin (sd), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja työministeri Tuula Haatainen (sd) saapuivat hallituksen etunenässä Kultarantaan.

4.8. 16:57

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomi aikoo rajoittaa ajallisesti venäläisten turistiviisumien hakumahdollisuutta.

Haavisto kertoi torstaina HS:lle, että ulkoministeriössä on viime viikot etsitty malleja, ”jotka olisivat sekä laillisia että tehokkaita venäläisten turistiviisumisuman estämiseksi”.

Yksi mahdollinen keino liittyy siihen, millaisia viisumeja myönnetään. Viisumeja myönnetään eri kategorioissa eli käytännössä esimerkiksi kuljetus­alalle, opiskelijoille tai perheenjäsenille.

”Ajatuksena on, että rajoitettaisiin ajallisesti hakumahdollisuutta turistiviisumeille, jolloin voitaisiin preferoida niitä viisumeja, jotka ovat tarpeellisia mutta muita kuin turismia Suomeen”, Haavisto sanoo.

”Tällaisen järjestelyn ulkoministeriö pystyisi toteuttamaan. Meidän käsityksemme mukaan se olisi aivan Schengen-järjestelmän sääntöjen mukainen.”

Lue lisää: Presidentti Niinistö kommentoi venäläisten matkailua Suomeen, aikoo ottaa aiheen puheeksi hallituksen kanssa

Haaviston mukaan Suomi aikoo ottaa viisumikysymyksen esille Tšekissä elokuun lopussa järjestettävässä EU:n ulkoministereiden ylimääräisessä kokouksessa. Suomen mielestä viisumiasiaa pitää katsoa laajemmasta kulmasta.

”Tässä on selvästi kysymys Schengen-kokonaisuudesta. Esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentoasemalle tulee paljon ihmisiä muiden Schengen-maiden viisumeilla. On monia maita, jotka myöntävät näitä viisumeja Suomea enemmän.”

Haavisto sanoo, että Schengen-järjestelmä ei anna Suomelle mahdollisuutta estää viisumin saaneiden venäläisten tuloa Suomeen kokonaan. Suomella ei ole myöskään sellaista kansallista pakotelainsäädäntöä, joka antaisi siihen mahdollisuuden.

”Jos kysymys olisi venäläisiin kohdistuvista pakotteista, päätös pitäisi tehdä EU:n tasolla. Tässä on ero, joka on meillä ja joillakin muilla EU-mailla tällä hetkellä”, Haavisto toteaa.

”On tärkeää, että katsotaan laillisuuspohja. Virkamiehet eivät voi tehdä lainvastaisia päätöksiä.”

Haaviston mukaan hallituksessa nousi torstaina esille myös se, että Suomelta puuttuu tällä hetkellä niin sanotun humanitaarisen viisumin mahdollisuus. Se olisi eräänlainen erikoisviisumi esimerkiksi toisin­ajattelijoille, journalisteille ja vastaaville, jotka nyt joutuvat hakemaan turistiviisumia.

Hallituksen parissa on halua tällaisen humanitaarisen viisumin luomiseen.

Suomen viisumikäytäntöä on arvosteltu ulkomaita myöten. Onko meillä nyt sitten tässä pysyvä mainehaitta?

”Olemme todennäköisesti EU:n keskikastia tässä kysymyksessä.”

Haaviston mukaan useat esimerkiksi turismista riippuvat maat, kuten Kreikka ja Espanja, myöntävät enemmän turistiviisumeja kuin Suomi.

Eli venäläisiä näkyy jatkossa Suomessa yhtä paljon kuin ennenkin?

”Monet ajattelevat ehkä koronavirusajan takia, että rajan sulkeminen halutuilta kansallisuuksilta on ihan yksinkertaista, mutta ei se välttämättä sitä ole. Sekin on kyllä todettava, ettei Schengen-järjestelmää ole suunniteltu tällaisiin olosuhteisiin, joissa nyt ollaan”, Haavisto sanoo.

”Elokuun aikana katsotaan, mitä kansallisia toimia voidaan vielä tehdä. Että voitaisiin helpottaa muita viisumien antoja ja jättää turistiviisumit vähemmälle.”

Haavisto myös muistuttaa, että Suomi noudattaa koko ajan kaikkia EU:n voimassa olevia henkilöpakotteita.

Yhdysvaltain senaatti on tehnyt juuri päätöksen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimisesta. Nopea päätös oli Haavistolle helpotus.

”Kyllä minä mielessäni samppanjapullon poksautin, kun päätös tuli.”

Haavisto kertoo jännittäneensä, tuleeko päätös ennen yhdysvaltalaisten istuntotaukoa. Syksyllä Yhdysvalloissa on myös välivaalit, jotka olisivat voineet sekoittaa aikataulua.

Suurin osa Nato-maista on jo ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset. Suomessa ja Ruotsissa on jännitetty erityisesti Turkin päätöstä.

”Yhdysvaltojen ratkaisu lisää tietysti painetta muihin maihin päättää nopeammin. Tietysti, jos tulee tilanne, että 29 maata on ratifioinut ja yksi ei ole, niin voi ajatella, että sitä painetta tulee paitsi meidän puolelta niin niiden maiden puolelta, jotka ovat ratifioineet”, Haavisto sanoo.

”Tietysti siinä voi vielä jokin aika mennä, ennen kuin Turkin ratkaisu tulee.”

Lue lisää: Yhdysvallat on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, vain yksi senaattori äänesti vastaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat