Yritykset pitäisi velvoittaa palkkaamaan vammaisia ihmisiä sakkomaksun uhalla, esittää ministeri Hanna Sarkkinen

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ottaisi mallia esimerkiksi Saksan kiintiölaista, jonka mukaan yli 20 hengen yrityksissä vähintään viisi prosenttia työn­tekijöistä tulee olla osatyökykyisiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen marraskuussa 2021.

9.8. 2:00 | Päivitetty 9.8. 10:53

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) ehdottaa yrityksille kiintiötä vammaisten ihmisten palkkaamiseksi. Hänen mukaansa Suomi voisi ottaa mallia Saksan kiintiölainsäädännöstä.

”Se velvoittaa yli 20 henkeä työllistävät työnantajat työllistämään vammaisia vähintään viisi prosenttia työvoimansa kokonaismäärästä. Jos työnantaja ei tätä lainkohtaa Saksassa täytä, se joutuu maksamaan kuukausittaisen sakkomaksun, jonka tuotto käytetään vammaisten työllisyyspalveluiden rahoitukseen”, Sarkkinen sanoo HS:lle.

Hän perustelee avaustaan sillä, että vammaisten ja osatyökykyisten alhainen työllisyys aiheuttaa paitsi kansantaloudellisia ongelmia myös köyhyyttä ja syrjäytymistä.

”Arviolta vain 15–20 prosenttia vammaisista on töissä, vaikka paljon useammalla on työkykyä, koulutusta ja työhaluja. On suuri epäkohta, ettei oikeus työhön tällä ihmis­ryhmällä Suomessa toteudu.”

Sarkkinen toteaa, ettei hänen ehdotuksensa voi toteutua vielä tällä vaalikaudella. Se vaatisi paljon selvitystyötä, ja ministerin mukaan mallin yksityiskohdista eli soveltamis­rajasta sekä kiintiön ja sakkomaksujen suuruudesta pitäisi sopia yhdessä työmarkkina­osapuolten kanssa.

”Sakkomaksussa pitäisi huomioida esimerkiksi tilanteet, joissa soveltuvaa työvoimaa ei ole tarjolla. Toisaalta jos kiintiöstä pääsee luistamaan liian halvalla, se ei välttämättä kohentaisi työllisyyttä kohderyhmässä.”

Tällä vaalikaudella hallitus on esimerkiksi edistänyt uutta Työkanava-yhtiötä osa­työkykyisten työllistämiseksi ja päättänyt korottaa osakykyisten työllistämiseen maksettavaa palkkatukea. Sarkkinen ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että jo tehdyt toimet riittävät.

”Joskus voi olla, että tarvitaan velvoitteita. Aina pelkkä porkkana ei riitä, vaikka se ensisijainen vaihtoehto onkin.”

Elinkeinoelämä on johdonmukaisesti vastustanut uusia velvoitteita ja maksuja, jotka kuormittavat yrityksiä. Sarkkinen ennakoikin, että todennäköisesti hänen avauksensa herättää myös vastustusta.

Hän sanoo saaneensa idean kiintiöstä EU-kokouksessa, jossa Slovenian ministeri oli kertonut maassa käytössä olevasta mallista.

”En ollut tiennyt, että tämäntyyppisiä on joissain Euroopan maissa. Se herätti minut siihen, että joissain maissa on tehty voimakkaita toimenpiteitä, jotta oikeus työhön toteutuu. Meillä on Suomessa vielä monta kiveä kääntämättä.”

Sarkkinen arvioi, ettei kiintiölainsäädäntö kuuluisi varsinaisesti hänen vaan työministeri Tuula Haataisen (sd) tontille. Siksi sosiaali- ja terveysministeri ei voi selvityttää ehdotustaan virkamiehillä.

”Mutta tietysti toivon, että muutkin puolueet ja poliitikot tähän ehdotukseen tarttuisivat. Tai jos ajatukselle ei tule vastakaikua, niin etsittäisiin muita keinoja tämän ison epä­kohdan ratkaisemiseksi”, Sarkkinen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat