Keskeiset työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät Saarikon tarjouksen veron­kevennyksistä: ”Ainakin tämä on selkeä viesti”, ministeri kommentoi

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat eivät halua, että hallitus sitoo mahdolliset veronkevennykset järjestöjen palkkaratkaisuihin.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä ministeriryhmän yhteiskokouksessa Tuusulassa keskiviikkona.

10.8. 10:25 | Päivitetty 10.8. 19:26

Keskeinen palkansaajajärjestö Teollisuusliitto ja keskeinen työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden työnantajat eivät lämpene valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) ajatukselle siitä, että maan hallitus kytkisi veronkevennyksiä työmarkkinaosapuolten palkkaratkaisuihin. Saarikon mukaan hallitus voisi keventää työn verotusta, jos työmarkkinoilla tehdään maltillisia palkkaratkaisua.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi tavanneensa Saarikkoa ja valtiovarainministeriön virkamiehiä näiden pyynnöstä tiistaina.

”Viestimme heille oli, että meitä ei veronkevennysten kytkeminen palkkaratkaisuun kiinnosta. Hallitus tekee veronkevennysten osalta, mitä tekee, mutta sillä ei ole meidän neuvottelutavoitteidemme asetteluun vaikutusta”, Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi puolestaan sanoo HS:lle, että työmarkkinaosapuolet tekevät palkkaratkaisut itsenäisesti ja hallituksen tulee tehdä veroratkaisunsa itsenäisesti. Hän vierastaa ”koplausta”, jossa veronkevennykset ehdollistettaisiin palkkaratkaisuille.

”Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että valtio olisi ikään kuin neuvottelupöydässä. Sitä me emme missään tapauksessa halua. Me emme halua tupoilla”, Ruohoniemi sanoo ja viittaa takavuosikymmenten tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin.

Valtiovarainministeri Saarikko kommentoi työmarkkinaosapuolten näkemyksiä keskiviikkona.

”Ainakin tämä on selkeä viesti siitä, että työmarkkinajärjestöjen suunnalta suurempaa painetta veronkevennyksille ei ole”, Saarikko sanoi HS:lle.

Hän ei kuitenkaan sulkenut tuloveronkevennysten mahdollisuutta täysin pois. Hänen mukaansa asiasta on hyvä jatkaa keskustelua sekä eri liittojen kanssa että myös koko hallituksen kesken.

”Päätös on järeä ja iso, koska se on myös lovi valtion kassaan, jos sellainen tehdään. Sille pitää olla hyvät perusteet. Ja ainakaan nämä puheenvuorot työmarkkinoilta eivät niitä perusteita nyt lisänneet.”

Teollisuusliitto alkaa neuvotella tärkeiden vientialojen palkkaratkaisuista Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden kanssa kuunvaihteen tienoilla. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä syyskuun loppuun mennessä, teknologiateollisuuden sopimus on irtisanottavissa päättymään marraskuun lopussa ja kemianteollisuuden sopimus joulukuun lopussa.

Riku Aalto kommentoi työmarkkinatilannetta Teollisuusliiton tiloissa Hakaniemessä keskiviikkona.

Puheenjohtaja Aalto ei keskiviikkona avannut liiton tavoitteita palkankorotusprosenteiksi. Teollisuusliiton hallinto kokoontuu neuvottelemaan tavoitteista kuun lopussa.

Aalto arvosteli poliitikkoja siitä, että he ovat vaatineet Teollisuusliitolta palkkamalttia.

”Kuntapuolen neuvotteluiden aikana palkkamaltista ei puhuttu mitään. Mutta kun se sopimus oli tehty, niin palkkamalttivaatimukset tulivat ministereiden suusta ja monien muiden suista. Ja ne oli kohdistettu selvästi meidän neuvotteluihimme.”

Aalto myös toisti pettymyksensä kuntapuolen sopimukseen, joka tuo kunta-alan työntekijöille automaattisesti suuremmat korotukset kuin vientialojen työntekijöille.

”Emme ole pahoillamme siitä, että julkinen sektori saa palkankorotuksia. Meitä häiritsee se, että seuraavat viisi vuotta Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat myös julkisen sektorin palkankorotukset. Meille on kohtuullisen kova vastuu langetettu”, Aalto sanoi.

Aalto varoitti, että kuntapuolen sopimus voi johtaa palkkojen nousukierteeseen, sillä yksityisen puolen työntekijät haluavat vähintään yhtä suuret korotukset kuin kunta-alan työntekijät. Aallolta kysyttiin, miksi teollisuuden palkansaajat eivät voi väliaikaisesti tyytyä julkista sektoria pienempiin palkankorotuksiin.

”Työmarkkinalogiikka vain toimii sillä tavalla, että katsotaan, mitä naapuri on saanut, ja pyritään itse samaan tai jopa vähän parempaan sopimukseen. Siitä voi sitten syntyä palkkakierre”, Aalto vastasi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat