Hallituksen suunnitelma poistaa Kela-korvaukset kokonaan muun muassa fysio­terapiasta ja monista laboratorio­tutkimuksista saa laajaa arvostelua

Kela-korvaukset olisivat poistumassa kokonaan esimerkiksi yksityisistä fysioterapiakäynneistä, säde- ja sytostaattihoidoista sekä monista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamiskäynneistä.

Kansaneläkelaitos on huolissaan siitä, lisääkö yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvaus hoitojonoja julkisissa sairaaloissa. Kuva Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

8.8. 16:21 | Päivitetty 8.8. 19:12

Hallituksen aikomus leikata yksityisestä sairaanhoidosta saatavia Kela-korvauksia on saanut laajaa kritiikkiä lausuntokierroksella. Esitystä vastustavat esimerkiksi Kela, Kuluttajaliitto, Kuntaliitto, terveydenhuoltoalan yritykset ja alan ammattiliitot.

Hallitus aikoo leikata yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia Kela-korvauksia noin 64 miljoonan euron edestä. Säästöillä hallitus haluaa osin rahoittaa hoitajien lisäämistä vanhuspalveluihin eli jo päätetyn hoitajamitoituksen noston toteuttamista.

Lue lisää: Hallituksen vaalilupaus vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta ei ole toteutumassa kuin paperilla – ”Tänä kesänä on varmasti vaikein tilanne, mitä historiassa on ollut”

Kela-korvaukset poistuisivat kokonaan esimerkiksi yksityisistä fysioterapiakäynneistä, säde- ja sytostaattihoidoista sekä monista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamiskäynneistä.

Lisäksi lääkärikäynneistä saisi korvausta vähemmän kuin nyt keskimäärin. Hallitus ehdottaa, että lääkäri- ja erikoislääkärikäynneistä saisi tasasuuruisen noin kahdeksan euron korvauksen. Tällä hetkellä korvaus lääkärikäynnistä vaihtelee sen keston mukaan ja erikoislääkärikäynnistä maksetaan enemmän. Keskimäärin lääkärinpalkkiosta maksettiin esimerkiksi vuonna 2021 korvausta 16,42 euroa.

Hammashoitoon ja mielenterveyden hoitoon liittyvät korvaukset jäävät ennalleen.

Sunnuntaina päättyneellä lausuntokierroksella esitysluonnoksesta annettiin 25 lausuntoa, joista vain muutamassa uudistusta kannatettiin edes osin tai siihen suhtauduttiin neutraalisti. Moni vaati muutoksen perumista kokonaan.

Huolta aiheuttaa esimerkiksi se, pahentaako uudistus julkisen terveydenhuollon hoitojonoja. Lakimuutoksen ajoitusta arvostellaan huonoksi, sillä sairaaloissa on jo nyt ruuhkaa hoitajapulan ja koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi. Lisäksi terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alussa.

Esitysluonnoksessa on varattu 10 miljoonaa euroa kattamaan sen kustannuksia, että asiakkaita siirtyy yksityisistä palveluista julkisiin. Samalla kuitenkin todetaan, että arvio on suuntaa antava ja kustannukset voivat vaihdella alueittain.

Hallitus haluaa saavuttaa leikkauksilla säästöjä. Niiden toteutumista epäilee esimerkiksi Kansaneläkelaitos (Kela), joka vastustaa esitystä.

”Terveydenhuollon välilliset kustannukset saattavat muodostua suuremmiksi kuin säästöillä tavoitellut hyödyt. Säästöt voivat aiheuttaa jossain määrin lisääntyvää toimeentulotuen tarvetta, pitkittää hoitojen aloitusta, pidentää sairauspäivärahakausia ja heikentää myös iäkkäiden toimintakykyä”, Kelan lausunnossa todetaan.

Myös esimerkiksi Kuntaliitto pitää epätodennäköisenä, että muutoksilla saataisiin aikaan sellaisia säästöjä, joilla hoitajamitoitusta voitaisiin rahoittaa luvatusti.

Korvaukset ovat jo nyt olleet varsin pieniä, esimerkiksi fysioterapiasta laskennallisesti 6,63 euroa käyntiä kohden. Hallituksen esityksen mukaan korvaukset eivät enää tosiasiallisesti lisääkään mahdollisuuksia palveluntuottajan valintaan.

Eri mieltä on esimerkiksi Kuluttajaliitto.

”Euromääräisesti pienelläkin Kela-korvauksella voi olla suuri tosiasiallinen merkitys siinä, pystyykö henkilö hakeutumaan korvauksen avulla hoitoon yksityiselle sektorille”, liitto sanoo lausunnossaan.

Korvausten tasoa on leikattu jo useiden hallitusten aikana. Nykyisin Kela-korvaus on enää noin 14 prosenttia lääkärikäynnin hinnasta. Pari vuosikymmentä sitten osuus oli yli kolmannes.

Kela-korvauksia maksetaan eniten hammaslääkärin, gynekologin ja silmälääkärin käynneistä.

Myös gynekologi- ja silmälääkärikäyntien korvauksia aiotaan vähentää. Hammaslääkärikäynnit on jätetty leikkausten ulkopuolelle.

Moni taho huomauttaa, että gynekologille tai silmälääkärille voi olla vaikeaa päästä julkisella puolella. Osa lausunnonantajista huomauttaa, että gynekologikäyntien kohdalla on kyse myös tasa-arvosta.

”Pidämme vakavana puutteena, ettei esityksen sukupuolivaikutuksia ole arvioitu. Tämän hetken tilanteessa julkisessa terveydenhuollossa gynekologille ei monella alueella pääse”, sanoo Kuntaliitto lausunnossaan.

Erikoislääkäreistä huomauttaa myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste, joka yhtenä harvoista kannattaa hallituksen esitystä. Sen mielestä hyvinvointialueiden pitäisi jatkossa järjestää gynekologien ja silmälääkärien palvelut tarvittaessa palvelusetelien avulla.

Erityisesti yritykset ja työnantajat arvostelevat sitä, että hallitus on poistamassa Kela-korvauksen myös yksityisiltä fysioterapiakäynneiltä. Tätä vastustavat esimerkiksi Suomen Yrittäjät, Hyvinvointiala Hali, Mehiläinen, Suomen Kuntoutusyrittäjät ja Suomen Fysioterapeutit.

”Pidämme tätä ehdotettua muutosta erittäin huolestuttavan alan yrittäjien, mutta ennen kaikkea ihmisten näkökulmasta. On syytä todeta, että nykyinen malli on toimiva ja sitä tulisi kehittää edelleen ja laajentaa”, sanoo esimerkiksi Suomen Yrittäjien Henrik Wickström lausunnossa.

Myös Kela huomauttaa, että suuren osa fysioterapiasta antavat yksityinen sektori ja ammatinharjoittajat julkisen terveydenhuollon lähetteellä. Rooli julkisen terveydenhuollon täydentäjänä on samankaltainen kuin gynekologeilla ja silmälääkäreillä.

Uudistus vaikuttaisi myös matkakulujen korvaamiseen. Jos sairausvakuutuslain mukaiset Kela-korvaukset poistuvat tietyiltä toimenpiteiltä yksityisessä terveydenhuollossa, ei myöskään matkoja niihin enää korvattaisi.

Niin sanotun monikanavarahoituksen purun valmistelu on sisältynyt pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Monikanavarahoitus tarkoittaa sitä, että sairaanhoidon ja lääkkeiden rahoituksen osallistuu moni taho, kuten kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.

Hallituksen on tarkoitus käsitellä lakiesitystä niin sanotussa budjettiriihessään elo-syyskuun vaihteessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Oikaisu 8.8. kello 19.11: Henrik Wickströmin etunimi oli aiemmin virheellisesti kirjoitettu muotoon Henri.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat