Verohallinto vaatii kiistellyn arvon­nousuveron lykkäämistä

Arvon­nousuveron pitäisi edetä edus­kuntaan kuukauden päästä, mutta laki­luonnosta moititaan kesken­eräiseksi. Verohallinto vaatii voimaantulon lykkäämistä vuoteen 2024, sillä se ei ehtisi tehdä tarvittavia järjestelmämuutoksia ensi vuoteen mennessä.

Arvonnousuvero koskisi Suomesta pois muuttavia, jotka ovat asuneet maassa vähintään neljän vuoden ajan pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana.

13.9. 16:57

Hallituksen esitysluonnos niin sanotusta arvonnousuverosta saa kritiikkiä erityisesti elinkeinoelämältä, mutta oikeusoppineet ja veron kannattajatkin pitävät luonnosta keskeneräisenä.

Valtiovarainministeriöstä myönnetään, että lopullisen lakiesityksen valmistumisessa on ”aikataulullista haastetta”.

Hallitus linjasi viime syksynä uudistuksesta, jonka on tarkoitus ehkäistä varakkaiden henkilöiden muuttamista Suomesta matalan veron maahan vältelläkseen veroja. Vero kohdistuisi omaisuuden arvonnousuun tilanteissa, joissa Suomen verotusoikeus nykyisin katkeaa. Arvostelijat ovat kutsuneet sitä myös maasta­poistumisveroksi tai exit-veroksi.

Päätös on herättänyt matkan varrella paljon kiistaa. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi perua veron, jos puolue pääsee valtaan.

Pitkään valmistellun lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi maanantaina.

Lue lisää: Hallituksen päätös uudesta arvon­nousu­verosta nostatti kovan kiistan: Tästä verossa on kyse, HS käy läpi hyödyt ja haitat

Lähes kaikki lakiluonnoksesta lausuneet vaativat sille runsasta jatkovalmistelua ja tarkempaa selvitystyötä, jos veroa halutaan edistää. Luonnosta moititaan yksityiskohtien ja perustelujen puutteesta.

Tätä mieltä on muun muassa Verohallinto, joka vaatii arvonnousuveron voimaantulon lykkäämistä vuoden 2024.

Nyt uuden veron olisi tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2023 alusta lähtien, mutta Verohallinnon mukaan sillä menisi arvonnousuveron vaatimiin järjestelmämuutoksiin puoli vuotta. Se myös huomauttaa 18 sivun mittaisessa lausunnossaan useista korjaustarpeista.

Veron toteuttamista on pidetty lainvalmistelun kannalta vaikeana, minkä myös Verohallinto toteaa. Valtiovarainministeriön vero-osasto päätyi helmikuussa 2020 valmistuneessa selvityksessään sille kannalle, ettei Suomen olisi ainakaan tässä vaiheessa syytä ryhtyä valmistelemaan arvonnousuveroa.

Myös oikeustieteilijät löytävät luonnoksesta monia epätarkkuuksia ja korjaustarpeita. Asianajajaliitto huomauttaa esimerkiksi, että ehdotettu lakiteksti sisältää kaksinkertaisen verotuksen tilanteita.

Elinkeinoelämän, Kuntaliiton ja esimerkiksi Helsingin kaupungin mielestä esityksestä tulisi luopua kokonaan. Ne pelkäävät, että uudesta verosta olisi muun haittaa muun muassa Suomen kilpailukyvylle ja maakuvalle.

Veron käyttöönottoa kannattavat ainakin työntekijöitä edustavat STTK ja SAK sekä kansalaisjärjestö Finnwatch. Kuitenkin kaksi jälkimmäistä huomauttavat lausunnoissaan, että lakiluonnoksessa on vielä runsaasti täsmentämistä.

Lopullinen hallituksen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään 20. lokakuuta. Tämän hallitus ja eduskunta ovat sopineet takarajaksi esityksille, jotka halutaan käsiteltäviksi ennen vuodenvaihdetta.

”Nyt on syyskuun puoliväli. On ehkä ilmeistä, että aikataulullista haastetta tässä on”, sanoo neuvotteleva virkamies Minna Upola valtiovarainministeriöstä.

”Valmistelevana virkamiehenä sanon, että parhaamme teemme.”

Arvonnousuvero on valikoitunut myös Lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi. Ministeriön on ensin käytävä lausuntopalaute läpi ja lähetettävä lakiluonnos neuvostolle mahdollisimman lopullisessa muodossa. Sen jälkeen neuvosto arvioi lakiluonnosta ja antaa lausuntonsa neljän viikon sisällä.

Lakiesityksen mukaan veroa sovellettaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat ennen Suomesta pois muuttoa olleet yleisesti verovelvollisia Suomessa ja joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio olisi ollut Suomi vähintään neljän vuoden ajan Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana.

Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus, muun muassa osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja virtuaalivaluutat.

Sääntelyä ei kuitenkaan sovellettaisi, jos omaisuuden arvonnousutulon alaisen yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa sekä mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100 000 euroa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat