Eduskunta saa syksyllä käsiteltäväkseen kiistellyn varakkaiden arvon­nousu­veron

Hallituksen pyrkimys on ehkäistä tilanteita, joissa varakas henkilö muuttaa Suomesta matalan veron maahan välttääkseen omaisuutensa myyntivoittoon kohdistuvia veroja.

Uusi vero kohdistuisi henkilöihin, jotka muuttavat ulkomaille välttääkseen veroja.

13.8. 14:57

Eduskunnan on määrä alkaa käsitellä pitkään valmisteltua ja kiisteltyä arvon­nousuveroa marraskuun toisella viikolla.

Veroa on kutsuttu myös maasta­poistumisveroksi tai exit-veroksi. Hallituksen pyrkimys on ehkäistä tilanteita, joissa varakas henkilö muuttaa Suomesta matalan veron maahan vältelläkseen veroja.

Lue lisää: Hallituksen päätös uudesta arvon­nousu­verosta nostatti kovan kiistan: Tästä verossa on kyse, HS käy läpi hyödyt ja haitat

Arvonnousuverolla tarkoitetaan Suomesta pois muuttavien henkilöiden omaisuuteen kohdistuvaa veroa. Vero kohdistuu omaisuuden arvonnousuun ja koskee tilanteita, joissa Suomen verotusoikeus tuloon nykyisin katkeaa.

Vero kohdistuu siis nimenomaan siihen omaisuuden arvonnousuun, joka on tapahtunut henkilön Suomessa asumisen aikana.

Muun muassa elinkeinoelämän etujärjestöt ja kokoomus ovat vastustaneet veroa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi viime syksynä, että puolue peruu veron, jos kokoomus pääsee valtaan.

Hallitus päätti verosta viime syksynä pitkien neuvottelujen jälkeen, koska sen piti löytää viime vuoden budjettiriihessä sadan miljoonan euron edestä veronkorotuksia. Erityisesti Sdp ajoi veroa.

Arvonnousuveron osuus sadasta miljoonasta eurosta arvioitiin tuolloin noin 25 miljoonaksi euroksi, mutta verolla halutaan ennen kaikkea ennaltaehkäistä verotulojen menetyksiä.

”Kun veron vuoden laskennalliseksi tasoksi oletetaan 0–70 miljoonaa euroa, ja oletetaan verokertymän kasvavan tasaisesti kymmenen vuoden ajan, saataisiin ensimmäisen verovuoden kertymäarvioksi 0–7 miljoonaa euroa. Toisena verovuotena arvio olisi 0–14 miljoonaa euroa”, sanotaan esityksen perusteluissa.

Vero on varsin vaikea toteuttaa. Rikkailla on varaa palkata vero­asiantuntijoita, joilla on tapana löytää keinoja, joilla veroja ei tarvitse maksaa.

Laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2023 alusta.

Edessä on vielä monta mutkaa, sillä uudistus lähti lausuntokierrokselle vasta viime perjantaina.

Valtio­varainministeriön selvityksen mukaan arvonnousuvero on käytössä esimerkiksi Norjassa, Tanskassa, Alankomaissa, Puolassa, Itävallassa, Ranskassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa.

Ministeriö on arvioinut, että vero kohdistuisi ”harvalukuiseen varakkaaseen joukkoon”.

Koska Suomi pyrkii välttämää kaksinkertaista verotusta, lähtökohtaisesti verolla olisi merkitystä lähinnä silloin, jos varakkaan henkilön uusi asuinmaa verottaisi omaisuuden myyntivoittoja vain vähän tai ei ollenkaan.

Veron arvostelijat pelkäävät, että rikkaat kokevat arvonnousuveron epä­oikeudenmukaiseksi.

Lakiesityksen mukaan veroa sovellettaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat ennen Suomesta pois muuttoa olleet yleisesti verovelvollisia Suomessa ja joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio olisi ollut Suomi vähintään neljän vuoden ajan Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana.

Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus, muun muassa osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja virtuaalivaluutat.

Sääntelyä ei kuitenkaan sovellettaisi, jos omaisuuden arvonnousutulon alaisen yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa sekä mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100 000 euroa.

Lue lisää: Hallituksen päätös uudesta arvon­nousu­verosta nostatti kovan kiistan: Tästä verossa on kyse, HS käy läpi hyödyt ja haitat

Lue lisää: Maasta poistujia pitäisikin verottaa – etenkin rikkaita ja koulutettuja, jotka oppivat muualla vain outoja tapoja

Lue lisää: Orpo: Kokoomus peruu arvonnousuveron, jos pääsee hallitukseen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat