Haavisto: Suomi rajoittaa venäläisten turistiviisumeita kymmenes­osaan nykyisestä – Duuman edustaja: Päätös voi vaikuttaa negatiivisesti maiden suhteisiin

Haavisto sanoo, että muun muassa perhe-, työ- ja opiskeluviisumeiden myöntäminen saattaa jopa parantua. Hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina.

16.8. 9:47 | Päivitetty 16.8. 15:52

Suomi alkaa rajoittaa venäläisten turistiviisumien käsittelyaikojen saamista kymmeneen prosenttiin nykyisestä, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tiistaina.

Rajoitus astuu voimaan syyskuun alusta.

Haavisto kertoi asiasta sen jälkeen, kun hallitus ja eduskuntaryhmät olivat keskustelleet venäläisten viisumien rajoittamisesta Säätytalolla ulkoministeriön esityksen pohjalta.

Haavisto korostaa HS:lle, että rajoituksessa on kyse vain turistiviisumeista.

Muun muassa työ-, opiskelu-, perhe- ja kiinteistöomistussyiden perusteella myönnetään viisumeita jatkossakin normaalisti. Haaviston mukaan niiden saanti ”todennäköisesti jopa paranee”.

”Niiden osalta tämä järjestely jopa helpottaa käsittelyä. Näitä viisumeita ehditään käsitellä paremmin, kun niitä ei laiteta samaan jonoon turistiviisumeiden kanssa”, Haavisto sanoo.

”Uskon, että meidän hyvät viisumivirkailijat osaavat näitä käsitellä niin, että tarpeellisia viisumeita voidaan edelleen normaalisti myöntää.”

Viisumien vähentäminen aiotaan toteuttaa vähentämällä tarjolla olevia viisumien hakemiseen tarkoitettuja käsittelyaikoja. Samalla kun käsittelyaikoja vähennetään, kohdistetaan tarjolla olevat ajat erityisesti perhe-, opiskelu-, tai työskentelysyistä haettavien viisumien käsittelyyn.

Haaviston mukaan tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että turistiviisumeja käsitellään vain tiettyinä päivinä tai tiettyinä kellonaikoina.

Lue lisää: ”En olisi odottanut moista kiusan­tekoa Suomelta” – Viisumi­keskustelu Venäjän suur­kaupungeissa käy kuumana

Haavisto arvioi, että päätös saattaa herättää Venäjällä vastaavanlaisia toimenpiteitä Suomea kohtaan. Haaviston ilmoitus nousikin Venäjällä heti uutisotsikoihin. Haaviston lisäksi medioissa on nostettu esille konsulipäällikkö Jussi Tannerin ja pääministeri Sanna Marinin (sd) kommentteja.

Heti tuoreeltaan Haaviston ilmoitusta kommentoi Lenta.ru-sivustolle duuman kansainvälisten asioiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Svetlana Žurova, jonka mukaan päätös voi vaikuttaa negatiivisesti maiden välisiin suhteisiin.

”Esimerkiksi meillä, Pietarilla ja [sitä ympäröivällä] Leningradin alueella oli Suomen kanssa viisumi­helpotus­sopimus. Nyt ymmärtääkseni kaikki nämä subjektien allekirjoittamat sopimukset perutaan”, Žurova kommentoi tiistaina päivällä.

Subjekteilla Žurova viittaa Venäjän federaatio­subjekteihin eli itsehallinnollisiin osiin, jollaisia esimerkiksi Pietari ja Leningradin alue ovat.

Viisumihelpotussopimukset eivät ole Suomen ja Venäjän vaan EU:n ja Venäjän välisiä. Viisumi­helpotus­sopimuksilla helpotetaan lyhytaikaisten viisumeiden myöntämistä. Näin edistetään vuorovaikutusta EU:n ja toisen sopimusmaan kansalaisten välillä.

Suomen hallitus linjasi kannattavansa EU:n ja Venäjän välisen viisumi­helpotus­sopimuksen keskeyttämistä. Tällöin esimerkiksi turisti­viisumien viisumimaksut nousisivat 35 eurosta 80 euroon.

Haaviston mukaan hallituksen kesken on ollut keskustelua, että mikäli viisumihelpotus­sopimuksesta luovuttaisiin, ainakin osa sen myötä kertyvistä lisätuloista voitaisiin korvamerkitä Ukrainan tukemiseksi. Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on Haaviston mukaan ollut ehdotuksen kannalla.

Itsenäisesti Suomi ei voi tehdä päätöksiä Schengen-viisumeiden hinnoista.

Svetlana Žurova muistutti, että Venäjä ja Suomi ovat toteuttaneet yhdessä useita rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita, ja pahoitteli niiden pysähtymistä. Hän kertoi uskovansa, että venäläisten viisumien rajoittaminen voi johtaa poliitikkojen välisten suhteiden heikkenemiseen, mutta tavallisten ihmisten väliset suhteet tulevat jatkumaan normaaleina ”kun tämä loppuu”.

Ulkoministeri Haavisto korosti Säätytalolla, että kansallinen päätös ei poissulje tarvetta EU-tason päätökselle. Myös pääministeri Marin on korostanut tätä linjaa aikaisemmissa kommenteissaan.

”Suomi tekee nyt omat ratkaisunsa tässä tilanteessa. Mutta nämä eivät ole kauhean tehokkaita päätöksiä yksinään, koska muiden maiden myöntämillä Schengen-viisumeilla kuitenkin pääsee matkustelemaan”, Haavisto kommentoi HS:lle.

Muiden Schengen-maiden myöntämillä viisumeilla Suomea voi käyttää läpikulkumaana viisumin myöntäneeseen maahan. Haaviston mukaan tällä hetkellä venäläisille eniten viisumeita myöntävät Kreikka, Italia ja Espanja.

”Tämä on tietynlainen meidän mallimme siitä, kuinka asia tulisi ratkaista ja ehkä sillä on esimerkinomaista vaikutusta laajempaan EU-keskusteluun”, Haavisto totesi.

Ensimmäinen tilaisuus asian käsittelylle tulee EU:n ulkoministeri­kokouksessa elokuun lopussa, jossa Suomi aikoo Haaviston mukaan yhdessä esimerkiksi Baltian maiden kanssa ”pitää teemaa vahvasti esillä”.

”Syksyn aikana varmasti jopa päämiestasolla tästä käydään keskustelua”, Haavisto ennakoi.

EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa.

EU-maat eivät tähän saakka ole olleet yhtenäisiä suhtautumisessaan venäläisten viisumien rajoittamiseen. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz on suhtautunut niiden rajoittamiseen nihkeästi.

Viisumien käsittelyaikojen rajoittamisen lisäksi hallitus päätti Säätytalolla ryhtyä valmistelemaan uudenlaista kansallista humanitaarista viisumia. Tällaisen avulla esimerkiksi kansalaisaktivistit ja journalistit voisivat kulkea helpommin Suomeen.

”Tämä puute nousi esille jo Afganistanin kohdalla, kun keinomme auttaa esimerkiksi siellä työskennelleitä naistoimittajia olivat hyvin rajalliset verrattuna maihin, joilla tällainen kansallinen humanitaarinen viisumi oli käytössä. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan tämä ongelma nousi uudestaan esille”, Haavisto toteaa.

Hänen mukaansa ulkoministeriössä asia on ollut keväällä esiselvityksessä. Uusi viisumiluokka pyritään saamaan käyttöön jo tämän hallituskauden aikana.

Hallitus päätti myös ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisten henkilöpakotteiden asettamisen. Tähän saakka henkilöpakotteista on päätetty EU-tasolla.

Julkisuudessa on keskusteltu venäläisten matkailun rajoittamisesta reaktiona Venäjän helmikuussa aloittamaan laajaan hyökkäyssotaan Ukrainassa. Keskustelu lähti Suomessa liikkeelle heinäkuussa, kun maiden välistä matkustamista rajoittaneet korona­rajoitukset päättyivät.

Viisumien myöntämisen rajoittamisesta päättää myöhemmin virallisesti ulkoministeriö. Kuitenkin asian luonteen vuoksi koko hallitusta ja myös tasavallan presidenttiä on pidetty mukana valmistelussa.

Tarkennus 16.8.2022: Kirjoitusta on tarkennettu niin, että rajoitus koskee vain turistiviisumeita.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat