Hoitajien lakot voivat uhata potilaiden henkeä, mutta hallitus ei aio velvoittaa hoitajia töihin lailla

Keväällä ministeri Lindén sanoi pitävänsä kiisteltyä potilasturvallisuuslakia välttämättömänä. Nyt hän ei ole antanut virkamiehille toimeksiantoa hallituksen esityksen valmistelemiseksi.

Hoitaja töissään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2020.

29.8. 14:31 | Päivitetty 29.8. 15:18

Sosiaali- ja terveysministeriö ei edistä työnantajapuolen vaatimaa potilasturvallisuuslakia, jonka nojalla hoitajia voitaisiin velvoittaa töihin Tehyn ja Superin lakkojen aikana. Osastopäällikkö Satu Koskela kertoo, ettei perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) ole antanut virkamiehille toimeksiantoa valmistella hallituksen esitystä annettavaksi.

Satu Koskela

”Realismia on, että potilasturvallisuuslakia ei ole voimassa näiden lakkojen aikana. Jos toimeksianto tulisi, lainmuutoksen voimaan saattamiseksi menisi arviomme mukaan vähintään pari viikkoa”, Koskela sanoo.

Nelipäiväinen lakko uhkaa Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastoa ensi viikon tiistaista alkaen. Lisäksi liitot antoivat maanantaina uuden varoituksen nelipäiväisestä lakosta, joka uhkaa Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitoa 13. syyskuuta alkaen.

Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastoon piti kohdistua vuorokauden mittainen lakko tämän viikon perjantaina, mutta työministeri päätti maanantaina siirtää lakkoa kahdella viikolla valtakunnansovittelijan esityksestä.

Tehy ja Super eivät aio antaa suojelutyötä lakkojen ajaksi. Sairaalajohtajat ovat sanoneet, että lakot ”ilmiselvästi” uhkaavat potilaiden henkeä. Ammattiliitot taas painottavat, että potilasturvallisuuden takaaminen on työnantajan vastuulla.

Jos kaikkia lakkoja siirretään työministerin päätöksellä enintään kaksi viikkoa, Koskelan mukaan potilasturvallisuuslain säätämiseen saattaisi vielä olla teoreettinen mahdollisuus.

”Mutta sanottava on myös se, että tällaisiin lyhyisiin työtaisteluihin laki ei ehkä kovin ketterä olisi. Jos työvelvollisuuksia määrättäisiin, niin pitäisi ihmisiä tavoittaa, ja on tiedoksiannot ja kuulemiset.”

Keväällä ministeri Lindén ajoi potilasturvallisuuslakia hoitajien kaksiviikkoisen työtaistelun varalle. Useiden hallituskumppaneiden vastustuksesta huolimatta Lindén katsoi vastuuministerinä velvollisuudekseen lain edistämisen. Poliittisesti tulenarka tilanne laukesi, kun Tehy ja Super peruivat lakkonsa.

STM:n keväällä valmistelevan lakiluonnoksen mukaan aluehallintovirasto voisi määrätä työtaisteluun osallistuvan terveydenhuollon ammattihenkilön potilasturvatyöhön tilanteessa, jossa potilaiden henki tai terveys vaarantuu vakavasti työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi. Määräys potilasturvatyöhön olisi määräaikainen ja kestäisi kerrallaan enintään yhden viikon. Määräys voitaisiin uusia.

Aki Lindén

Satu Koskela ei halua arvioida, miksi potilasturvallisuuslain säätäminen olisi ministeri Lindénin mielestä ollut keväällä välttämätöntä muttei ole sitä nyt. HS ei maanantaina aamupäivällä tavoittanut Lindéniä kommentoimaan asiaa.

STM antoi sairaanhoitopiireille viime viikolla ohjauskirjeen työtaistelutoimiin varautumisesta. Ohjauskirjeessä ei ole varsinaisesti mitään uutta, vaan vastaavat ohjeet sairaanhoitopiireille annettiin jo keväällä, Koskela toteaa.

”Keskeistä on, että sairaanhoitopiirit valmistautuvat tekemään yhteistyötä. Lisäksi ne tarkistavat palveluiden hankkimisen mahdollisuudet, ostopalvelut, palvelusetelit, yksityisen palvelutuotannon hyödyntämisen ja lisähenkilöstön rekrytointimahdollisuudet sekä sen, millä tavalla jotain toimintaa voidaan mahdollisesti supistaa tai organisoida toisella tavalla.”

Koskela painottaa, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ei ole osapuoli työmarkkinaneuvotteluissa eikä varautumistoimenpiteissä.

”Aluehallintovirastot ja Valvira seuraavat ja valvovat potilasturvallisuutta, ja niiden huomio on tietenkin kiinnitetty tähän, että niillä on valmius meille tilannekuvaa tuottaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat