Terveyden­huollon priorisointia käsittelevästä raportista poistui maininta maahan­muuttajista erityisen haavoittuvana ryhmänä

Valtioneuvoston tilaamassa raportissa mainittiin aiemmin, että maahanmuuttajat voisivat olla esimerkki priorisoitavasta ihmisryhmästä terveydenhuollossa. Kyseessä oli virhe, kertoo yksi raportin tekijöistä.

Terveydenhuollon priorisoinnista halutaan tehdä läpinäkyvämpää.

29.8. 13:30

Maininta maahanmuuttajista terveydenhuollon priorisoinnin kohteena on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun valtioneuvoston kanslia julkisti elokuun lopussa tuoreen priorisointia käsittelevän raportin.

Raportissa hahmotellaan periaatteita, joiden avulla terveydenhuollon erilaisia toimenpiteitä voitaisiin nykyistä systemaattisemmin laittaa tärkeysjärjestykseen. Yhtenä esimerkkinä mainitaan, että erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevat ihmiset, esimerkiksi lapset, voitaisiin asettaa jonossa lääketieteellisesti samassa asemassa olevan ihmisen ohi.

Raporttia on sen ilmestymisen jälkeen muokattu, sillä vastaavassa kohdassa luki aiemmin, että myös maahanmuuttajat voisi olla esimerkki erityisen haavoittuvasta ihmisryhmästä. Tästä raportin kohdasta on levinnyt kuvakaappauksia Twitterissä ja asia on herättänyt runsaasti keskustelua.

Nyt maininta maahanmuuttajista on siis raportista poistunut. Maininta maahanmuuttajista oli alun perinkin virhe, ja siksi se poistettiin, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Paulus Torkki. Torkki on yksi raportin tekijöistä.

”Se oli valitettava virhe. Kyseinen taulukko kuvasi alun perin muista maista kerättyjä esimerkkejä siitä, miten priorisointia on näissä maissa tehty.”

Työryhmä ei missään vaiheessa ole halunnut esittää maahanmuuttajien priorisointia hoitojonoissa, Torkki sanoo. Tällaista ei ole edes pohdittu.

”Suomessa etnisyys ei ole hyväksyttävä periaate priorisoinnille.”

Maininta maahanmuuttajista päädyttiin Torkin mukaan poistamaan, koska asiasta tuli runsaasti kysymyksiä.

”Kyseessä oli meidän virheemme ja se on nyt poistettu.”

Terveydenhuollon priorisoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, jotka pyrkivät terveydenhuollon rahoituksen ja työvoiman kohdentamiseen.

Raporttia tekemässä ollut oikeustieteen professori Tuomas Ojanen arvioi aiemmin elokuussa HS:lle, että tällä hetkellä ongelma on Suomessa se, että priorisointia kyllä tehdään, mutta periaatteet ovat kansalaisille ja myös terveydenhuollon henkilöstölle epäselvät.

Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan lailla jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Esimerkiksi Kuntaliiton lakimies Kaisa-Maria Kimmel on todennut Perustuslakiblogissa vuonna 2020, että potilaan ”sosioekonominen asema, vammaisuus, sukupuoli tai etninen tausta” eivät saa vaikuttaa hoitoon pääsyyn.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat