Valviran ylijohtaja teho-osastojen lakonuhasta: ”En voi ymmärtää”

Tärkeintä olisi saada sopu ja estää lakot, mutta potilasturvallisuuslakiakin pitää harkita, Markus Henriksson sanoo. Hän ymmärtää hoitajaliittojen tavoitteita, muttei kaikkein haavoittuvimpiin potilaisiin kohdistuvaa lakonuhkaa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ylijohtaja Markus Henriksson kuvattuna vuonna 2019.

30.8. 14:55

Hoitajaliittojen teho-osastoihin kohdistuvat lakot aiheuttavat toteutuessaan potilaille suuren hengenvaaran, sanoo potilasturvallisuutta valvovan viraston Valviran ylijohtaja Markus Henriksson. Hän ilmaisee painokkaan toiveensa siitä, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät sopuun eivätkä lakot toteutuisi.

”Jos tehohoitoa tarvitseva potilas ei saa tehohoitoa, hän varsin todennäköisesti kuolee. Potilaiden oikeudet ja potilasturvallisuus jäisivät tällöin aivan perustavanlaatuisesti toteutumatta. Tilanne on erittäin vakava ja surullinen”, Henriksson sanoo.

Teho-osastoihin kohdistuvat lakot ovat poikkeuksellisia. Erityisen vaaran potilasturvallisuudelle aiheuttaa Henrikssonin mukaan se, jos hoitajaliitot toteuttavat aikeensa eivätkä anna lakkojen aikana lainkaan suojelutyötä.

”Pidän ymmärrettävinä niitä liittojen tavoitteita, että palkat ja työolot kuntoon. Kaikkia alan veto- ja pitovoimaa lisääviä tekijöitä pitää vahvistaa, koska hoitajapula on paheneva realiteetti ja vaara potilasturvallisuudelle. Mutta en voi ymmärtää tehohoitopotilaisiin, siis kaikkein haavoittuvimpiin potilaisiin, kohdistuvaa lakonuhkaa.”

Lue lisää: Lakko uhkaa sulkea sairaalan teho-osaston Turussa – ”On ilmiselvää, että ihmisiä voi jopa kuolla”

Lue lisää: Tehy ja Super antoivat kaksi uutta lakkovaroitusta Ouluun – koskevat tehohoitoa ja kotihoitoa

Tehyn ja Superin nelipäiväinen lakko uhkaa Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastoa ensi viikon tiistaista alkaen. Lisäksi liitot antoivat maanantaina uuden varoituksen nelipäiväisestä lakosta, joka uhkaa Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitoa 13. syyskuuta alkaen.

Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastoon piti kohdistua vuorokauden mittainen lakko tämän viikon perjantaina, mutta työministeri päätti maanantaina siirtää lakkoa kahdella viikolla valtakunnansovittelijan esityksestä. Myös Turun ja Oulun lakkoja saatetaan vielä siirtää kahdella viikolla.

Työnantajapuolen KT on vaatinut hallitusta esittämään potilasturvallisuuslakia, jonka nojalla aluehallintovirastot voisivat velvoittaa lakkoilevia hoitajia töihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela kertoi maanantaina HS:lle, ettei perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) ole antanut virkamiehille toimeksiantoa hallituksen esityksen valmistelusta. Koskelan mukaan potilasturvallisuuslaki ei välttämättä enää ehtisi ajoissa voimaan, vaikka sen valmistelu nyt aloitettaisiin.

Lue lisää: Hoitajien lakot voivat uhata potilaiden henkeä, mutta hallitus ei aio velvoittaa hoitajia töihin lailla

Henrikssonin mielestä potilasturvallisuuslakiakin pitää vakavasti harkita, mutta sekään ei ole ”ihmetemppu” potilasturvallisuuden takaamiseksi.

”Työmääräyksillä voidaan saada joitain hoitajia töihin, mutta työmääräysten antamisessa on omat haasteensa. Aluehallintovirastojen täytyy saattaa määräykset perille asti, eli henkilöiden täytyy olla saavutettavissa. Ja sitten heidän pitää noudattaa määräyksiä. Prosessi ei ole aivan yksinkertainen.”

Potilasturvallisuuslain haittapuolena Henriksson näkee sen, että se aiheuttaa ”ymmärrettäviä kielteisiä reaktioita” työntekijäpuolella ja voi vaikeuttaa neuvottelutuloksen saavuttamista.

”Vaatii erittäin tarkkaa punnintaa, ylittävätkö potilasturvallisuuslain hyödyt sen haitat. Punninnan tekeminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.”

Sairaanhoitopiirit voivat tehdä joitain toimia mahdollisten lakkojen vaikutusten lievittämiseksi. Käytössä olevat keinot ovat kuitenkin rajalliset, Henriksson sanoo.

”Tilanne on ratkaistavissa potilassiirroilla vain osittain, koska moni tehohoitoa tarvitseva potilas ei ole siirtokunnossa. Ja siirrot aiheuttavat joka tapauksessa riskejä. Tehohoidon loppuminen romuttaa päivystykseen tulevien vaikeasti sairaiden ja vammautuneiden potilaiden hoidon.”

Lääkärit voivat tehdä joitain sairaanhoitajien töitä, mutta eivät Henriksson mukaan pysty korvaamaan sairaanhoitajien erikoisosaamista eivätkä välttämättä muutoinkaan omilta töiltään ehdi paikkaajiksi.

”Lisäksi leikkaustoimintaa voidaan suunnitella niin, että siirretään sellaisia leikkauksia, joiden yhteydessä todennäköisesti tarvitaan tehohoitoa. Sekin aiheuttaa joka tapauksessa potilaalle vaaran ja kärsimystä, että hänen tarvitsemaansa suurta leikkausta lykätään. Eli kaiken kaikkiaan tilanne on todella tukala.”

Valviran ylijohtaja painottaa, ettei hän halua asettua niin työntekijä- kuin työnantajapuolenkaan puolelle. Palkkaratkaisut kuuluvat osapuolille, eikä hän halua ottaa niihin kantaa.

Henriksson kuitenkin pelkää, että pitkittynyt työriita heikentää alan vetovoimaa entisestään.

”Olisi erittäin tärkeää saada sopu mahdollisimman pian.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat