Vanhusten ympäri­vuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa – mitoituksen nostamiseen vähintään vuosi lisäaikaa

Lisäaikaa tarvitaan vähintään vuosi. Nopeasti vaikuttavia keinoja on vaikea löytää, sanoo THL:n johtava asiantuntija.

THL:n mukaan hoitajamitoituksen nostamiseen tarvitaan lisäaikaa vähintään vuosi, jotta hoitajien saatavuutta esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä ehditään parantaa. Kuva on Turun asumispalveluyksiköstä Kulkurin Valssista.

30.8. 2:00 | Päivitetty 30.8. 6:18

Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät lakisääteiseen hoitajamitoitukseen huhtikuussa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalveluiden tilan seurannasta.

Jos pulaa paikataan hoiva-avustajilla, on tarve vielä suurempi. Mitoituksen nostamiseen tarvitaankin lisäaikaa vähintään vuosi, jotta hoitajien saatavuutta esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä ehditään parantaa, seurannasta käy ilmi.

Nyt hoivakodeissa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden pitää lain mukaan olla kuusi hoitajaa. Huhtikuusta alkaen luvun on tarkoitus nousta seitsemään. Hoitajista on kuitenkin pulaa, joten hoitajamitoitus on jo nyt johtanut osassa Suomea siihen, että hoivapaikkoja on vähennetty, sillä muuten hoivakodit joutuisivat rikkomaan lakia.

Hallituspuolueissa on ollut valmiutta lykätä mitoituksen voimaantuloa. Koulutusmääriä on nostettu, mutta se vaikuttaa viiveellä.

”Nopeasti vaikuttavia keinoja, jotka vaikuttaisivat puolen vuoden tai vuoden aikana tästä hetkestä eteenpäin on vaikea löytää”, myöntää THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Hänen mukaansa hoiva-avustajien koulutuksen lisääminen on nopein ratkaisu, koska koulutus on lyhyempi kuin lähi- ja sairaanhoitajien. Heitä tarvittaisiin kuitenkin lukumääräisesti vielä enemmän, koska he tekevät myös välillistä työtä. Mitoitukseen lasketaan mukaan vain välitön asiakastyö.

Sari Kehusmaa

”On epäselvää, saadaanko koulutusmääriä niin paljon nostettua.”

Aiheesta neuvotellaan hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla, eikä opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoitu asiaa maanantaina.

Nykyinen hoitajamitoitus eli kuusi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti toteutuu seurannan perusteella varsin hyvin. Toukokuussa mitoitus toteutui lähes 90 prosentissa yksiköistä. Marraskuussa siihen ylsi noin 70 prosenttia.

Kehusmaan mukaan nousu on saavutettu rekrytoimalla ympärivuorokautiseen hoitoon 900 hoiva-avustajaa ja nostamalla töissä olevien lähi- ja sairaanhoitajien tekemän välittömän hoitotyön osuutta.

”Kuluneen vuoden aikana vanhuspalveluihin on palkattu pääosin hoiva-avustajia, lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole muuttunut. Heitä on toki palkattu, mutta vain esimerkiksi eläköityneiden tai perhevapaalla olevien tilalle”, Kehusmaa sanoo.

Yksiköt raportoivat toukokuussa, että edellisen kuuden kuukauden aikana 3 500 vakituisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rekrytointi oli epäonnistunut, koska koulutettua henkilöstöä ei ollut saatavana.

”Sen voi sanoa seurannankin perusteella, että edelleen on toimintayksiköitä, jotka saavat hyvin henkilöstöä. Siellä on joitakin asioita todennäköisesti tehty paremmin kuin muualla.”

Suurimmat henkilöstön lisäystarpeet ovat Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Länsi-Uusimaalla.

Keinoja tarvitaan varmasti useampia, Kehusmaa sanoo. Hän ei ota kantaa esimerkiksi siihen, auttaisiko palkankorotus houkuttelemaan alalle enemmän ihmisiä.

”Rekrytointitilanne on yhtä hankala sekä julkisella että yksityisellä palveluntuottajalla. Siinä ei seurannassa näy eroa. Ympärivuorokautisessa hoidossa suurin piirtein puolet palveluista tuottaa yksityinen ja puolet julkinen palveluntuottaja. Kotihoidossa on aika vähän yksityisiä palveluntuottajia.”

Kehusmaa sanoo asiakasmäärien pysyneen ennallaan kuluneen vuoden aikana. Seurannasta ei kuitenkaan ilmene, minkä kuntoisia vanhukset ovat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat