Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja

Ekonomistien mielestä inflaation laukatessa elvytystä pitäisi hillitä. Valtion alijäämä kasvaa ensi vuonna ja velkaa otetaan lisää.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen, Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Marita Laukkanen.

1.9. 17:32 | Päivitetty 1.9. 20:17

Hallitus sai tänään päätökseen neuvottelunsa valtion ensi vuoden talousarviosta. Budjettiriihessä sovittiin useista kansalaisten ostovoiman parantamiseen ja sähkön hinnannousun lievittämiseen liittyvistä toimista.

Merkittävimpiin päätöksiin kuuluu muun muassa sähkön arvonlisäveron (alv) alentaminen kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuuksi.

Lapsiperheet saavat monenlaista tukea, muun muassa ylimääräisen lapsilisän joulukuussa.

Valtion alijäämä kasvaa 8,1 miljardiin euroon. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.

Lue lisää: Tässä ovat budjettiriihen keskeiset päätökset

Päätökset sähkön arvonlisäveron alentamisesta ja valtion menojen reipas kasvattaminen saavat HS:n haastattelemilta ekonomisteilta moitteita.

Pyrkimys alentaa politiikkatoimilla sähkön hintaa on ongelmallista, sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen.

”Kun sähkön kysyntää kasvatetaan, se nostaa sähkön hintaa ennen veroja”, Määttänen sanoo.

Niku Määttänen

Ongelma sähkömarkkinoilla on nyt se, että sähköstä on liian vähän tarjontaa suhteessa kysyntään. Arvonlisäveron alennus laskee kaikkien ihmisten sähkön hintaa, siis myös niiden, joilla on edullinen kiinteähintainen sopimus.

”Kysynnän kasvu voi nostaa sähkön spottihintoja, ja se näkyy niille kotitalouksille, joilla on pörssisähkö.”

Määttäsen mukaan alv:n lasku on siis tässä tilanteessa epäonnistunut tulonsiirto, koska siitä hyötyvät myös hyvätuloiset ja ne, jotka eivät kärsi korkeista sähkön hinnoista.

”Tarvitseeko meidän nyt tukea keskiluokkaisia ihmisiä, jotka eivät ole isossa hädässä? Masentava reaktio hallitukselta. Verotuksen keventäminen pitäisi yhdistää menojen leikkaamiseen.”

Arvonlisäveron alennuksen hintalapuksi valtiolle on arvioitu 209 miljoonaa euroa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava ekonomisti Marita Laukkanen huomauttaa, että alv:n alennus kohdistuu varmuudella vain jo tehtyihin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Kun energiayhtiöt tekevät uusia sopimuksia, ei ole varmuutta siitä, siirtävätkö ne alennuksen täysimääräisesti sovittaviin hintoihin.

Marita Laukkanen

”Ja meillähän ei ole huoli niistä ihmisistä, joilla on aiemmin tehty, edullinen sopimus. Isoin ongelma koskee niitä, jotka joutuvat tekemään uuden sopimuksen kalliilla hinnalla.”

Laukkanen toteaa, että budjettiratkaisussa on haluttu antaa kaikille jotakin. Se paisuttaa valtion menoja.

”Laaja-alainen tuki tulee kalliiksi.”

Hyvä asia on hänestä se, että päätetyt toimet ovat määräaikaisia.

”Ei anneta sellaista viestiä, että valtio kompensoisi sähkölaskuja jatkossakin.”

Budjettiratkaisu sisältää myös muun muassa päätöksen uudesta investointituesta kotitalouksille ja yrityksille edullisempiin energiaratkaisuihin.

Hallitus kaavailee myös kahta erilaista sähkötukea kansalaisille. Toinen olisi sähkölaskuun perustuva verovähennys, toinen suoraan maksettava tuki.

Suora sähkötuki on Niku Määttäsen mukaan kannatettava päätös, mutta maksettavan summan tulisi hänen mukaansa olla kiinteä. Näin kotitalouksilla säilyisi kannustin sähkön säästämiseen, kun tuen määrä ei joustaisi sähkölaskun mukaan ylöspäin.

Tukien yksityiskohdat eivät vielä ole täsmentyneet. Molempien kustannuksiksi valtiolle arvioidaan yhteensä 600 miljoonaa.

Marita Laukkanen pitää positiivisena sitä, että koska sähkön hinnan kehitykseen liittyy paljon epävarmuuksia, on energiapaketissa haettu ratkaisua monista eri keinoista.

”Talvi tulee, joten tässä oli tarve tehdä nopeita toimia.”

Laukkanen kiittelee myös sitä, että budjetissa ei tehty sellaisia päätöksiä, joilla olisi otettu takapakkia siirtymässä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Hallitus jatkaa nyt tehdyssä budjettisovussa elvytystä. Se ei ole Niku Määttäsen mukaan korkean inflaation tilanteessa ole järkevää finanssipolitiikkaa.

Samaa mieltä on Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ekonomisti Sanna Kurronen.

”Meillä on korkea inflaatio, kireät työmarkkinat. Tässä ei tarvittaisi lisäelvytystä”, Kurronen sanoo.

Sanna Kurronen

Kurrosen mukaan finanssipolitiikkaa ei toisaalta olisi ollut varaa myöskään juuri kiristää.

”Mutta inflaation ruokkiminen, kun EU yrittää kiristää rahapolitiikkaa, on erityisen vastuutonta.”

Hallitus on perustellut kasvavaa alijäämää muun muassa sillä, että Suomessa ja Euroopassa on eletty jo vuosia kriisiä kriisin perään. Kurrosen mukaan elvytys on silti liiallista.

”Vaikka jonkinnäköinen taantuma tulisi, niin ei ole ole mitenkään itsestäänselvää, että Suomen talous lamaantuisi todella pahasti.”

Sähkön alv:n alennusta ja suoraa sähkötukea Kurronen pitää kalliina ja tehottomina keinoina.

”Olisi ollut järkevää tehdä hyvin maltillisen mittakaavan tuki sähkölaskuun, esimerkiksi niille joilla on suora sähkölämmitys. Sen pitäisi olla könttäsumma, jotta ei palkittaisi suuresta sähkölaskusta.”

Minkälainen talouspolitiikka sitten olisi järkevää? Niku Määttäsen mukaan taloustieteen näkökulmasta olisi hyvä asia saada ihmisten kiinteähintaiset sähkösopimukset pörssisähkösopimuksiksi. Tällöin kaikilla olisi kannustin säästää sähköä silloin, kun sitä on vähän tarjolla.

”Yksi aika rohkea päätös [sähkön hinnan suhteen] olisi ollut olla tekemättä mitään, mutta se olisi ollut todella vaikeaa, kun Suomessa oikeasti on todella hankalassa tilanteessa olevia ihmisiä.”

Pandemia ja Ukrainan sota ovat tuoneet valtiolle isoja paineita kasvattaa menoja. Uudessa budjettiratkaisussa puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle osoitetaan miljardi euroa lisää määrärahoja.

”Se on ymmärrettävää. Toisaalta uudet yllättävät menot vain korostavat sitä, että tulevien hallitusten on pakko tarkastella kriittisesti muita menoja”, Määttänen sanoo.

Oikaisu 1.9. kello 20.16: Artikkelin pääkuvassa kerrottiin virheellisesti, että lyhenne VATT tulee sanoista Valtion talouden tutkimuskeskus. Se tulee sanoista Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Lue lisää: Asuntolainan korot, palkkaverot, tupakka: HS:n laskurit näyttävät hallituksen päätösten vaikutukset kukkaroosi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat