Marinin hallitukselta taas velkaa lisäävä kriisibudjetti

Hallituksen viimeinen budjetti on jälleen kerran velkaa lisäävä kriisibudjetti, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka.

Opetusministeri Li Andersson, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esittelivät valtion ensi vuoden budjettia torstaina.

1.9. 20:57 | Päivitetty 1.9. 21:50

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus julkaisi torstaina alustavat tiedot siitä, miten valtio käyttää kansalaisilta ja yrityksiltä keräämiään rahoja ensi vuonna.

Budjetin tietojen julkaisua edelsi pari päivää kestänyt niin sanottu budjettiriihi, jossa suurin aika meni neuvotteluihin, joissa sovittiin hintojen ja etenkin sähkön hinnan nousua lieventävistä toimista.

Sähköpaketissa on kolme päätöstä ylitse muiden. Sähkön arvonlisäveroa lasketaan 14 prosenttiyksikköä kymmeneen prosenttiin joulu–huhtikuuksi.

Erityisesti keskusta ja virkamiehet ajoivat arvonlisäveron laskua, sillä se on helppo toteuttaa. Ja mikä kätevintä, se ei vaikuta niin sanottuun valtion budjetin menokehykseen, joka on hallituspuolueiden päättämä katto siitä, kuinka paljon menot saavat nousta.

Veroja on kehystä rikkomatta helppo alentaa, sillä niitä ei lasketa mukaan kehykseen, vaikka veroalennukset usein lisäävät valtion velkaa yhtä lailla kuin kehykseen kuuluvat menot.

Arvonlisäveron ongelma on, että se kohdistuu huonosti eniten apua tarvitseviin. Laskelmien mukaan varakkaat ja kohtuullisesti toimeentulevat saavat rahallisesti suuremman osa veroalen hyödystä kuin vähävaraiset.

Uusien sopimusten kohdalla veroale ei välttämättä edes laske sähkölaskua, joten arvonlisävero ei oikein osu oikeaan kohteeseen, vaikka se onkin monen poliitikon suosiossa muun muassa suurelle yleiselle todennäköisesti varsin mystisen kehysjärjestelmän takia.

Arvonlisäveron laskeminen on samankaltainen toimi kuin hallituksen ilmoittama ylimääräinen kuukauden suuruinen lapsilisä. Tuen saavat niin rahaa tarvitsevat kuin miljonäärit.

Hallituksesta myönnetään, että väärinkäytöksiä tulee varmasti.

Arvonlisäveron tehottomuuden takia hallitus kehitti kaksi uutta ja mahdollisesti tarkemmin kohdistuvaa tukimuotoa.

Toinen niistä on määräaikainen verovähennys tuloveroon. Se voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella. Vähennykseen tulee todennäköisesti joidenkin satojen eurojen suuruinen omavastuuosuus, eli sitä saisi vasta, kun lasku nousee varsin suureksi.

Ne vähätuloiset, joille verovähennyksestä ei olisi apua, voisivat hakea kallistuneen sähkölaskun perusteella toimeentulotuen tyyppistä rahaa.

Molempien kustannuksiksi valtiolle arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa, mutta kyseessä on varsin karkea arvio. Yhteensä arvonlisäveron ja kahden uuden tuen hinnaksi on arvioitu noin 800 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja

Loppulasku ei voi edes olla tiedossa, sillä kukaan ei tiedä, kuinka moninkertaiseksi sähkön hinta nousee ensi talvena.

Sähkön hinta voi nousta jopa odotettua maltillisemmin, jos EU saa muutettua sähkömarkkinoiden sääntöjä niin, etteivät markkinahinnat enää perustu kalleimman energian eli kaasun hintaan. Tällöin tukea saatetaan tarvita vähemmän.

Hallitus ei kertonut yhtään yksityiskohtaa tukien ehdoista, joten niiden merkitystä kansalaisille on vaikea arvioida.

Joka tapauksessa ne on tarkoitettu niille, joille sähkölasku aiheuttaa eniten ongelmia. Hallituksesta myönnetään, että väärinkäytöksiä tulee varmasti.

Ensi keväänä saatamme lukea uutisia, joissa rikkaat mutta palkkatulottomat henkilöt ovat hakeneet sähkölaskuunsa tukea Kelalta.

Pääministeri Marin sanoi, että tuki voi olla satoja euroja, jos vähätuloisen sähkölasku moninkertaistuu.

Uudet tuet kyhättiin kasaan kiireellä muutamissa viikoissa. Oppositio on haukkunut hallitusta siitä, ettei se ole varautunut kotitalouksien sähkökriisiin. Tältä osin oppositio on täysin oikeassa.

Koko kevään Suomi puhui lähinnä bensakriisistä ja Natosta, mutta ei sähkökriisikään puskista tullut.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että ensi talven sähkökriisin syvyys on valjennut vasta viime viikkoina.

HS:n tietojen mukaan hallituksessa on kuitenkin puhuttu sähkömarkkinoiden ongelmiin varautumisesta jo keväällä, mutta mitään innovatiivista valmistelua ei ole tapahtunut.

Yleisvastuun hallituksen toiminnasta kantaa tietysti pääministeri Sanna Marin, mutta sähkömarkkinoiden ongelmiin varautuminen on kuulunut varautumisen ministeri­työryhmää johtaneelle Saarikolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk).

Keskeinen ongelma on ollut virkamiesten haluttomuus alkaa valmistella tai edes innovoida järjestelmiä, jotka eivät ole olemassa.

HS:n useiden virkamies- ja poliitikkolähteiden mukaan keskeinen ongelma on ollut virkamiesten haluttomuus alkaa valmistella tai edes innovoida järjestelmiä, jotka eivät ole olemassa, vaikka he varmasti tiesivät, että edessä voi olla myös sähkökriisi.

Nyt näyttää käyneen niin, että poliitikot antoivat kuuluvia määräyksiä virkamiehille vasta budjetin valmistelun loppusuoralla.

Sinänsä hidastelu ei ole ongelma, jos tuet saadaan aikaiseksi ennen talvea, mutta se asettaa esimerkiksi Kelan ja verottajan kohtuuttomaan asemaan. Niille jää lyhyt aika varautua tilanteeseen. Mitä aikaisemmin uusia järjestelmiä olisi valmisteltu, sitä parempia niistä olisi tullut.

Onko Marinin hallituksen viimeinen budjetti niin sanottu vaalibudjetti, kuten oppositio tehtävänsä mukaisesti haukkuu?

Siinä mielessä se on, ettei hallituksella ollut mitään halua löytää uusia leikkauskohteita, vaikka valtion velan arvioidaan nousevan ensi vuonna jälleen miljardeilla euroilla. Ensi vuoden noin 80 miljardin euron budjetista noin 8,1 miljardia katetaan velalla.

Hallituksesta vastataan syytöksiin, ettei nykyisessä tilanteessa ole järkevää leikata. Ei se ihan niinkään ole, vaan kyse on aina arvovalinnoista: jonkun mielestä valtiotalouden tasapainottaminen olisi pitänyt aloittaa viimeistään nyt, toisen mielestä ei.

Lue lisää: Asuntolainan korot, palkkaverot, tupakka: HS:n laskurit näyttävät hallituksen päätösten vaikutukset kukkaroosi

Kovin härskiksi vaalibudjetiksi esitystä ei kuitenkaan voi kutsua, sillä määräaikaisten sähkö- ja ostovoimatukien lisäksi budjettiin on leivottu varsin vähän valtiovarain­ministeriön pohjaesityksen päälle mitään uutta, ehkä noin 300 miljoonan euron edestä.

Ne koostuvat muun muassa terveydenhoitoalan koulutusmenojen lisäyksistä, Lääkealan kehittämiskeskuksen pääomittamisesta, tiepäällysteiden bitumin hinnan­noususta ja poliisien määrärahoista.

Tuskin noilla lisäpanostuksilla kovin montaa ääntä saa.

Suurin osa uusista menoista johtuu siitä, että hintojen nousun takia valtion menot nousevat automaattisesti 800 miljoonalla eurolla. Lisäksi korkomenot nousevat parilla sadalla miljoonalla eurolla enemmän kuin valtiovarainministeriö vielä kesällä pohti.

Nämä olisivat toteutuneet, vaikka hallitus ei olisi tehnyt budjettiriihessä yhtään päätöstä.

Kun Antti Rinteen (sd) hallitus aloitti 2019, sillä oli jonkinlainen suunnitelman tasapainottaa valtion taloutta.

Lähtökohta oli luoda nousun mahdollisuudet ja rahoittaa menot työllisyyden nousulla. Marinin hallitus peri Rinteen hallitusohjelman, mutta tasapainottamissuunnitelmat ovat romuttuneet pääasiassa koronaviruspandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energia­kriisin takia.

Jokseenkin kaikkialla Euroopassa valtion velkataakka on kasvanut, monissa enemmän kuin Suomessa.

Lue lisää: Veronmaksajain keskusliitto kiittelee hallituksen tukia sähkölaskujen maksajille: ”Kansalaiset voivat tehdä itse loput säästämällä”

Muiden maiden velkaantuminen ei ole kuitenkaan peruste siihen, etteikö valtion velkaantumiseen olisi voinut vakavamminkin suhtautua. Marinin hallitus on käyttänyt myös kriisirahojen lisäksi rahaa kohteisiin, joiden merkitystä Suomen tasa-arvoiselle nousulle voidaan arvioida vasta jälkikäteen.

Mutta oli tällä kertaa malttiakin mukana. HS:n tietojen mukaan jopa valtiovarain­ministeriössä hiukan yllätyttiin, kuinka vähän niin sanottuja vaalimenoja budjetissa on.

Tietysti vaalitoimena voi pitää sähkötukia ja erilaisten ostovoimaa vahvistavien tukien lisäämistä, mutta näitä päätöksiä ovat tehneet tai tekevät todennäköisesti kaikki Euroopan valtiot oli niissä vaalit tai ei.

Lue lisää: Riikka Purra ja Petteri Orpo arvostelevat hallituksen velanottoa

Lue lisää: Varhaiskasvatusmaksujen alennukset tulevat voimaan tammikuussa

Lue lisää: HSL iloitsee hallituksen toimista: ”Se on käyttäjälle tuleva etu”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat