Hurjat sähkön hinnat halutaan nyt kuriin muuttamalla kaupan­käynnin tapaa: ”Otatko viiden tonnin laskun vai tonnin laskun ja tunnin sähkökatkon?”

Euroopan johtajat tahtovat helpottaa kuluttajien ahdinkoa muuttamalla sähkömarkkinoiden logiikkaa. HS esittelee viisi mahdollista keinoa.

Neurathin voimala-alueella Kölnin lähistöllä Saksassa tuotetaan energiaa rinnakkain tuuliturbiineilla ja kivihiilivoimaloilla.

4.9. 2:00 | Päivitetty 4.9. 6:32

Syksyn viiletessä Euroopan johtajat kääntävät kaikki kivet, jotta energian hinta pysyisi järjellisissä rajoissa ja yhteiskuntarauha säilyisi.

Suomessa hallitus esitteli kuluneella viikolla toimia sähkön hinnannousun lievittämiseksi. Kansallisten toimien lisäksi katse on kääntynyt Euroopan sähkömarkkinoihin, joiden osana Suomikin on.

Energiakriisi on paljastanut ongelmia niiden toiminnassa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Saksan ja Ranskan vastuu­ministerit ovat todenneet, ettei sähkö­markkinoiden nykyinen malli sovi tähän kriisiin.

”Pilviin karkaavat sähkön hinnat paljastavat monin tavoin nykyisen sähkö­markkina­järjestelmämme rajoitteet”, von der Leyen totesi maanantaina Bloombergin mukaan.

Saksan talousministeri Robert Habeck oli samoilla linjoilla.

”Meidän täytyy kehittää lähiviikkoina väline, joka varmistaa, että maakaasun hinta ei enää dominoi sähkön hintaa.”

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistui tiistaina Tanskassa Itämeren alueen energiaturvallisuutta käsitelleeseen tapaamiseen. Mukana oli myös Suomen pääministeri Sanna Marin (oik.).

Myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ovat sanoneet, että sähkömarkkinoihin liittyviä järjestelmäongelmia on ratkottava EU:n tasolla.

Maakaasu on hintapiikkien suurin syypää. Sen hinta on yli kymmenkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna. Hinta alkoi nousta jo ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan, kun kysyntä kasvoi talouden elpyessä koronašokista.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Moskova on vääntänyt Eurooppaan virtaavan kaasun hanoja kireämmälle. Näin Venäjä vastaa pakotteisiin ja kylvää eripuraa maissa, jotka aseistavat Ukrainaa.

Kaasun tarjonta ei ole vastannut kysyntää. Varsinkin Saksassa kotien lämmitys ja teollisuus ovat riippuvaisia Venäjältä putkea pitkin tulevasta maakaasusta.

Sähkömarkkinoiden kautta maakaasun korkea hinta vuotaa sähkön hintaan. Näin käy myös Suomen kaltaisissa maissa, joissa kaasun tarve on vähäisempi. Saksan maakaasupula nostaa sähkön hintaa täälläkin.

Sähkön tukkumarkkinoilla kunkin tunnin sähkön hinnan määrittää kallein eli ”viimeinen” tuotantomuoto, joka vaaditaan, jotta senhetkinen kysyntä saadaan tyydytetyksi.

Tyyninä tunteina, kun tuulivoimaa saadaan vähän, tuo viimeinen tuotantomuoto on ollut maakaasulla tehtävä sähkö. Noina aikoina kaikki sähkö, myös monta kertaa halvemmalla eli uusiutuvilla tai ydinvoimalla tuotettu, maksaa maakaasun määrittämän hinnan verran.

Sähkömittari saksalaisessa kodissa.

Tämä näkyy kansalaiselle sydämentykytyksiä aiheuttavina sähkölaskuina.

EU:n komissio ei ole vielä julkistanut suunnitelmaa sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. EU:n energiaministerit pitävät asiasta hätäkokouksen 9. syyskuuta.

HS käy läpi viisi mahdollista keinoa.

1. Hintakatot

Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti Liskin mukaan paras ratkaisu olisi asettaa sähkön hinnalle kohtuullinen yläraja eli katto. Se ei olisi vapaiden markkinoiden hengen mukaista, mutta Liski muistuttaa, ettei sähkö ole tavallinen tuote.

”Sähkö on välttämättömyyshyödyke. Eli kun se loppuu, siitä voi pyytää mitä vain.”

Sähköä ei myöskään voi helposti varastoida pahan päivän varalle. Tarjonnan on kunakin hetkenä vastattava kysyntää.

Liski toteuttaisi hintakaton niin, että kysyntää leikattaisiin hieman niinä tunteina, kun hinta uhkaa karata kuluttajan kannalta mahdottomaksi. Kalleimmat ostotarjoukset pudotettaisiin pois. Vastuu karsinnasta jäisi kantaverkkoyhtiö Fingridille.

”Fingridillä on tällaisiin tilanteisiin protokolla olemassa”, Liski sanoo. Kysyntää leikattaisiin aluksi teollisten toimijoiden kanssa sopien. Viimeisenä keinona olisivat kiertävät sähkökatkot kuluttajille.

”Jos kysytään, että otatko viiden tonnin sähkölaskun vai tonnin laskun ja tunnin sähkökatkon näinä ja näinä päivinä, niin kyllä minä ainakin ottaisin sen tonnin.”

Liskin mukaan keino ratkaisisi monta ongelmaa samalla kertaa. ”Tulisi heti vähemmän inflaatiopainetta ja vähemmän tarvetta tukea kotitalouksia.”

Lue lisää: ”EU:ssa on riski, että sähkö todellakin loppuu ensi talvena” – professori Liski patistaa Suomea säätämään sähkölle hintakaton, jos EU ei siihen pysty

LUT-yliopiston professorin Samuli Honkapuron mukaan hintakaton asettamisessa olisi varottava, etteivät kalleimman sähkön tuottajat putoa kokonaan pois pelistä. Tällöin niukka tarjonta kutistuisi entisestään.

”Niitä voisi pitää tehoreservissä ja maksaa niille kapasiteettikorvausta.”

Sähkökatkoja Honkapuro välttäisi viimeiseen asti ja yrittäisi järjestää kulutuksen joustot jollakin älykkäämmällä tavalla. ”Sähkökatkon hinta taloudellisesti on aina korkeampi kuin kalleinkaan sähkön hinta.”

Suomessa on jouduttu kärsimään sähkökatkoista lähinnä myrskyjen yhteydessä. Joulukuussa 2013 Raahessa käytiin koulua kynttilänvalossa Seija-myrskyn jälkeen.

Energiaviraston markkinaosaston johtajan Antti Paanasen mukaan suurin este Liskin ehdotukselle olisi EU:n nykyinen sähkökauppa-asetus. Siinä sanotaan, että sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylä- eikä alarajaa. Nykyään on olemassa vain tekninen yläraja, joka nousee automaattisesti markkinahinnan noustessa.

”Se voi toki pistää miettimään, pitäisikö asetusta jotenkin muuttaa.”

Tämä vaatisi EU-komission, -parlamentin ja -neuvoston hyväksyntää, mikä vie helposti kauan. Pääministeri Marin sanoi keskiviikkona, että myös Suomi on valmis tarkastelemaan sähkön hintakattoa.

Poikkeuksia on jo sallittu. Alkukesästä hintakatto toteutettiin toisella tapaa Espanjassa ja Portugalissa, kun EU salli niiden tukea maakaasu- ja hiilivoimaloita. Näin maakaasusähkön hinta saatiin keinotekoisesti alemmaksi, kun hirmuhelteet lisäsivät ilmastointiin kuluvan sähkön käyttöä.

Tuon toimen huonoja puolia olivat kalleus ja väärä signaali: siinä tuettiin juuri niitä tuotantomuotoja, joista EU pyrkii eroon. Lisäksi hintakatot voivat Paanasen mukaan johtaa siihen, että paine tarpeellisiin kulutuksen leikkauksiin vähenee.

2. Kulutusjoustot

Ensi talven sähkölaskut jäisivät pienemmiksi, jos kulutus painottuisi halvimman sähkön tunteihin. Tämä keino ei välttämättä vaatisi muutoksia markkinoiden sääntöihin.

Monille pörssisähköstä maksaville tämä ajattelu onkin jo arkea. Tuulisina öinä sähkö on usein puoli-ilmaista.

”Viime yönä latasin auton ja pesin pyykit ja tiskit, koska sähkö maksoi kaksi senttiä kilowattitunnilta”, kertoo LUT-yliopiston professori Honkapuro.

Hänen mielestään kulutusjousto kannattaisi muuttaa automaattiseksi ja osaksi markkinan rakennetta. Sähkön myyjät voisivat tarjota sähkösopimuksia, joissa kuluttajan kanssa sovittaisiin mahdollisuudesta panna sähkölämmitystä tai muita sähkölaitteita pois päältä kalleimpien tuntien aikana.

Sähköä voi yleensä käyttää edullisemmin yöllä, joten esimerkiksi lämminvesivaraajan lämmitys kannattaa ajoittaa yöaikaan.

Tämä vaatisi etäohjauslaitteiston asentamista. Honkapuron mukaan kyse on kuitenkin hyvin pienestä, vähimmillään muutaman kymmenen euron suuruisesta investoinnista. Esimerkiksi Fortumilla on jo palvelu, jossa suurta joukkoa kuluttajien lämminvesivaraajia ohjataan tähän tapaan.

Kuluttaja ei vaikutusta edes huomaisi, mutta vaikutukset sähkömarkkinaan ja sähkölaskuihin olisivat suuret, kun jousto tehtäisiin kollektiivisesti. Hintapiikki loivenisi.

”Yhtiölle tämä kulutusjousto olisi tuote, jota se voisi myydä ja jakaa siitä hyötyä asiakkaillekin”, Honkapuro sanoo.

”Teknologia näihin on ollut olemassa vuosikymmeniä.”

Toimeen ei ole tartuttu, kun sähkö on ollut niin halpaa.

”Tämä on mennyt vähän kuin Hessu Hopon katonkorjaus. Poutasäällä ei tarvitse, ja rankkasateella on liian myöhäistä.”

Energiaviraston Paananen on samaa mieltä siitä, että markkinat eivät tässä mielessä ole vielä valmiit. Teollisuuden toimijat tekevät tietoisia päätöksiä siitä, kuinka paljon niiden kannattaa kunakin tuntina maksaa sähköstä. Kuluttajalle se on vaikeampaa.

Kukaan ei soita kuluttajalle keskellä päivää ja kysy, kuinka paljon hän on valmis käyttämään sähköä tulevana tuntina, jos hinta on tämä tai tuo.

”Vaadittaisiin sitä, että vähittäismyyjä voisi tarvittaessa ohjata kulutusta pienemmäksi. Nykyäänhän vähittäismyyjät joutuvat ikään kuin varmuuden vuoksi ostamaan tietyn määrän sähköä, oli hinta mikä tahansa.”

3. Vakuudet

EU-piireissä on puhuttu myös sellaisista ratkaisuista, jotka koskisivat sähkön johdannaismarkkinoita. Niillä käydään kauppaa, joka kohdistuu tulevaisuuteen.

Jokin teollisuusyritys saattaa esimerkiksi sopia nyt ostavansa tietyn määrän sähköä tiettyyn hintaan joltain sähköntuottajalta tammikuussa.

Sähkönmyyjän pitää panna sivuun vakuuksia käteisenä varmistaakseen, että se pystyy välittämään tuon sähkömäärän sovittuna hetkenä. Vakuusvaatimukset kasvavat sitä mukaa kuin ennuste sähkön tulevasta hinnasta nousee. Hintanäkymä on puolestaan hyvin sumea.

Moni sähköä myyvä yhtiö on pulassa, kun vakuusvaatimukset heilahtelevat hurjasti eikä niitä varten saa riittävästi lainaa. Epävarma tilanne johtaa sähkön hinnankorotuksiin ja siihen, etteivät yhtiöt uskalla lainkaan tarjota määräaikaisia kiinteän hinnan sopimuksia.

Nyt EU-johtajilla on painetta pohtia, voisiko vakuusvaatimuksia hieman lieventää. Suomalaispoliitikoista vakuusvaatimusten keventämistä on vaatinut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Aalto-yliopiston professori Liski ei pidä sitä hyvänä ideana. ”Lyhyt vastaus on ’ei missään nimessä’.”

Hänestä vakuudet ovat tarpeellinen henkivakuutus laajalle leviäviä markkinahäiriöitä vastaan.

”Tuollaisilla finanssituotteiden markkinoilla voi syntyä samanlaisia ketjureaktioita kuin pankkikriiseissä tai finanssituotteiden markkinoilla yleensä. Nyt ei ole järkevää heiluttaa järjestelmän vakautta.”

4. Hintaluokat

Professori Liskin mukaan on olemassa myös sellaisia markkinaratkaisuja, joissa eri tuotantomuodot saavat eri hinnat tuotantokustannusten mukaan.

Silloin esimerkiksi ydinvoimalla tai tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetusta sähköstä maksettaisiin vähemmän kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta sähköstä.

Tuuliturbiinien rivistö Marseillen lähistöllä Etelä-Ranskassa.

Siinä ongelmana olisi Liskin ja myös Honkapuron mukaan investointiympäristön vääristäminen.

”Esimerkiksi Olkiluoto 3:n laskelmat perustuivat siihen, että sähköstä saadaan sitä kalleinta hintaa”, Liski sanoo.

Honkapuro haluaa muistuttaa sähkön hintakriisin pidempiaikaisen ratkaisun olevan joka tapauksessa se, että Eurooppaan saadaan rakennettua lisää muuta kuin fossiilista sähköntuotantoa.

”Investointien pitoaika on kymmeniä vuosia. Investoijalla täytyy olla kohtalaisen hyvä näkyvyys tulevaisuuden toiminta­ympäristöön, jotta päätös uskalletaan tehdä.”

Tätä luottamusta nopeat muutokset hintamekanismiin voisivat horjuttaa. Juuri nyt uusiutuvan energian tuottajat tekevät Euroopassa suuria voittoja, mikä luultavasti kannustaa rakentamaan sitä lisää.

5. Pullonkaulat

Euroopan sähkömarkkinoilla ei olla lähelläkään sitä tilannetta, että sähkö maksaisi kaikkialla saman verran, Energiaviraston Paananen muistuttaa.

Tämä johtuu siirtokapasiteetin rajoista. Sähkö ei liiku vapaasti edes maiden sisällä.

Suomessa hinta on sama joka puolella, mutta jo Ruotsin sisällä on valtavia eroja. Haastatteluhetkellä Paananen tarkistaa, että sähkö maksaa Tukholmassa kymmenen kertaa niin paljon kuin runsaan vesisähkön Pohjois-Ruotsissa.

Jos energiamarkkinat olisivat yhtenäisemmät, hintapiikit tasautuisivat. Tuotantovastuu jakautuisi laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

”Jossain päin Eurooppaa yleensä aina tuulee, ja jossain se aurinkokin päivällä paistaa”, Paananen sanoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että järeimmän mahdollisen siirtoverkon rakentaminen Sisiliasta Utsjoelle olisi järkevää.

”Näin isoilla hintaeroilla verkon rakentaminen onkin kannattavaa, mutta ei loputtomiin. Lisäksi se vie aikaa lupineen kaikkineen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat