Ministeri Lindén ajaa potilas­turvallisuus­lakia hoitajien lakkojen rajoittamiseksi – Tehy syyttää ”pakkotyöstä”

Tehyn ja Superin lakot uhkaavat syyskuussa teho-osastoja kolmessa sairaalassa. Potilasturvallisuuslain tarkoituksena on rajoittaa lakkoja ihmishenkien suojelemiseksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

2.9. 13:54 | Päivitetty 2.9. 15:44

sosiaali- ja terveysministeriö alkaa valmistella lakia potilasturvallisuuden takaamiseksi hoitajaliittojen lakkojen aikana, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) perjantaina HS:lle. Tehy ja Super uhkaavat lakoilla, jotka kohdistuvat syyskuun puolivälin jälkeen teho-osastoihin Kanta-Hämeessä, Turussa ja Oulussa.

”Ensimmäisen lakkovaroituksen tultua emme halunneet käynnistää valmistelua. Mutta sen jälkeen on tullut lisää lakkovaroituksia. Toivoin, ja toivon tietysti edelleen, että sovittelussa löytyisi ratkaisu työkiistaan. Mutta tässä roolissani joudun ottamaan vastuun ihmishengistä jälleen kerran”, Lindén sanoo.

Hän sai perjantaina ministeriön virkamiehiltä esityksen siitä, että ihmisten turvallisuuden takaamiseksi lakkoja pitää rajoittaa tarvittaessa lainsäädännöllisin keinoin. Lindén ei vielä osaa sanoa, millainen lakiluonnoksesta tulee.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo pitävänsä Lindénin päätöstä potilasturvallisuuslain valmistelusta odotettuna. Keväällä hoitajaliitot vastustivat lain valmistelua voimakkaasti.

”Ihmettelen, että näin suppeatkin lailliset työtaistelutoimet aiheuttavat tämän. Kertoo jotain koko sote-järjestelmämme tilasta”, Rytkönen sanoo nyt.

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoi tiistaina, että teho-osastoille kohdennetut lakot ovat poikkeuksellisen järeitä ja aiheuttavat potilaille suuren hengenvaaran.

Rytkösen mukaan valtiovallan on välttämätöntä ratkaista hoitajapula osoittamalla alan palkkaukseen lisää rahoitusta.

”Ei tämän maan sosiaali- ja terveyspalveluita voi pysyvästi pakkotyöllä pyörittää”, Rytkönen sanoo potilasturvallisuuslakiin viitaten.

Viime keväänä valmistellussa lakiluonnoksessa aluehallintovirastot olisivat saaneet toimivaltuuden määrätä lakkoilijoita töihin. Ministerin mukaan nyt tarvitaan jonkin verran erilaista lainsäädäntöä, koska lakot ovat suppeampia ja kohdistuvat teho-osastoihin.

”Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla on 22 paikkaa. Heidän mukaansa 15 on vähimmäismäärä, jota ilman he eivät ilman ihmisten vaurioitumista selviä. Suojelutyön tarve on siis vähimmillään 70 prosenttia, eli se alkaa olla aika lähellä koko miehitystä. Siksi lainsäädännön logiikan on oltava joltain osin erilainen.”

Tarkoituksena on Lindénin mukaan valmistella luonnos hallituksen esitykseksi ensi viikon aikana.

Viime keväänä Lindénin edistäessä potilasturvallisuuslakia hallituksen sisäinen tilanne tulehtui, sillä esimerkiksi vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat lain säätämistä. Silloin jännitteinen tilanne laukesi, kun Tehy ja Super peruivat viime hetkellä jälkimmäisen kahden viikon lakkonsa.

Lindén kertoo informoineensa pääministeri Sanna Marinia (sd) hallituksen esityksen valmistelusta. Hän sanoo luonnollisesti toivovansa työkiistaan mahdollisimman nopeaa ratkaisua, jottei potilasturvallisuus­lakia tarvitsisi ottaa käyttöön.

”Tämä pitkittynyt työkiistaa alkaa jo uhata terveydenhuollon toimintakykyä”, Lindén sanoo.

Työriidan taustalla ovat hoitajien muuta kunta-alaa suuremmat palkkavaatimukset.

Kunta-alalle sovittu palkkaohjelma tuo työntekijöille vuosittain noin yhden prosentin ylimääräiset palkankorotukset vientialojen määrittämien yleisen linjan palkankorotusten päälle. Se ei riitä hoitajaliitoille, vaan ne haluaisivat joka vuosi 3,6 prosentin ylimääräiset korotukset.

Työnantajapuolen KT:n mukaan hoitajien palkkavaatimukset ovat täysin ylimitoitettuja. Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan johdolla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat