Kokoomus suomii hallituksen velanottoa – Valtonen: ”Kaikki menolisäykset eivät selity poikkeusajoilla”

Sdp:n Matias Mäkynen puolustaa kasvavaa alijäämää, koska useat eri kriisit ovat tuoneet valtiolle lisämenoja. Velkaantumiseen ei silti ole hänen mukaansa suhtauduttu hallituksessa kevyesti.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen ja Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

2.9. 18:02

Hallitus julkisti torstaina budjettiesityksenä, jossa valtion alijäämä kasvaa 8,1 miljardiin euroon. Useat taloustieteilijät varoittivat tuoreeltaan budjettiesityksen julkaisun jälkeen, että valtio on velkaantumassa liikaa.

Myös oppositiosta ja etenkin kokoomuksesta velanottoa on ruoskittu. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoitti Twitterissä, että ”Marinin hallituksen neljän vuoden velkapolitiikka jättää raskaan perinnön”.

Velkaantumisesta käytiin myös kiivaaksi yltynyttä keskustelua torstai-iltana Ylen A-talkissa. Orpolta kysyttiin, mistä velasta huolestunut kokoomus itse leikkaisi. Hän nosti esimerkiksi kaasuautojen tuen, kosteikko­viljelytuen ja poliittisten avustajien määrän ja sai ryöpytyksen hallituspuolueiden edustajilta pääministeri Sanna Marinilta (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikolta (kesk).

“Petteri Orpo, pystyt parempaan”, Saarikko tokaisi. Marin kutsui Orpon puheita “huvittavaksi” ja “lystikkääksi”.

Lue lisää: Marin ja Saarikko tylyttivät Petteri Orpoa Ylen A-talkissa – tällä voi olla laajemmatkin vaikutukset

Orpon esimerkiksi nostamat leikkauskohteet toisivat sangen vaatimattomat säästöt verrattuna miljardien alijäämään.

Millaisilla leikkauksilla kokoomus lähtisi sitä kuromaan umpeen?

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Elina Valtosen mukaan puolue tekee tulevien viikkojen aikana oman vaihtoehtobudjettinsa. Siinä otetaan velkaa, mutta vähemmän, kuin mitä hallitus omassa talousarviossaan esittää. Kokoomuksen ehdottaman velan määrä tarkentuu Valtosen mukaan vasta, kun tarkat luvut hallituksen talousarviosta tulevat.

”Tulemme osoittamaan, että on mahdollista samaan aikaan sekä vähentää menoja, alentaa verorasitusta ja satsata puolustukseen ja terveysturvallisuuteen.”

Menojen karsimisesta Valtonen antaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamisen ja lyhentämisen. Lisäksi ansiosidonnainen päiväraha kohdistettaisiin kokoomuksen mallissa myös niille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.

”Mutta se ei olisi pelkästään leikkaus, vaan myös rakenneuudistus, koska se lisäisi työllisyyttä. Sitä kautta se vähentäisi valtion menoja ja velkaantumista.”

Kokoomuksen mukaan ansiosidonnaisen uudistus säästäisi 200–300 miljoonaa euroa.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Elina Valtosen mukaan kahdeksan miljardin alijäämää ei tulla korjaamaan millään leikkauslistalla, vaan se edellyttää talouskasvua.

Kokoomus esitti edellisessä vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia muun muassa työttömän perusturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Torstai-iltana A-talkissa Orpo ei maininnut näitä leikkauksia vaihtoehtona velkaantumiselle.

Onko kokoomuksen mallissa nyt peruttu leikkaukset näihin perusturvan osiin?

”Me katsomme tämän kokonaisuuden tänä syksynä uudestaan, vielä ei ole valmiita Exceleitä olemassa”, Valtonen sanoo.

”Kahdeksan miljardin alijäämää ei tulla korjaamaan millään leikkauslistalla, vaan se edellyttää talouskasvua.”

Talouskasvun ajuriksi kokoomuksen mallissa ehdotetaan esimerkiksi lisää paikallista sopimista. Puolue on myös pitkään luvannut miljardin euron kevennystä tuloveroon. Miten se valtion budjetissa katettaisiin niin, että alijäämä ei kasvaisi?

”Budjetti on kokonaisuus. Pystyimme viime vaihtoehtobudjetissakin laskemaan veroja, pienentämään alijäämää ja satsaamaan esimerkiksi koulutukseen. Tekisimme rakenneuudistukset, jotka lisäävät työllisyyttä ja vähentävät valtion menoja.”

Valtosen mukaan myös kokoomus olisi tällä vaalikaudella ottanut velkaa, jotta muun muassa koronapandemian ja Venäjän aloittaman sodan tuomista lisäkustannuksista olisi selvitty.

”Totta kai kriisien hoito maksaa, mutta ongelma on se, että tämä mittakaava on niin iso. Viime vaalikaudella eduskunnassa käytiin debattia kymmenen miljoonan suuruisista menoista, nyt tuntuu että sitä ei käydä edes sadoista miljoonista”, Valtonen sanoo.

”Kaikki menolisäykset eivät selity sillä, että eletään poikkeusaikoja. Ei voi ajatella niin, että kun tästä kriisistä selvitään, niin maksetaan velat takaisin. Minun on hirveän vaikea tällä hetkellä nähdä sellaista tulevaisuutta, jossa elettäisiin edes vuosia ilman yhtään kriisiä. Pikemmin näyttää että maailma on menossa heikommin ennustettavaan suuntaan.”

Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen puolustaa kasvavaa alijäämää.

Kuluvan hallituskauden aikana Suomen valtiontalous on ollut joka vuosi selvästi alijäämäinen.

Oppositio on ihmetellyt, eikö pääministeripuolue Sdp:tä huolestuta velkaantuminen lainkaan.

”Emme me tietenkään halua, että valtio velkaantuu liikaa”, sanoo Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

”Mutta pidämme kaikkein tärkeimpänä velkasuhdetta, ja se on saatu laskusuuntaan.”

Velkasuhde kuvaa valtion velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde laski 1,6 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 vuoteen 2021. Edellisenä vuonna velkasuhde oli noussut 8,2 prosenttiyksiköllä.

Mäkynen myöntää, että yli 8 miljardin alijäämä on suuri.

”Useita miljardeja alijäämästä johtuu kuitenkin nykyisestä kriisistä. Jos tätä kriisiä ei olisi, olisi todennäköistä, että meidän alijäämämme olisi pienenemässä.”

Taloustieteilijät näyttävät kuitenkin olevan yksituumaisia siitä, että velkaantuminen on liiallista.

Lue lisää: Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja

”Ne ovat tärkeitä kommentteja, ja totta kai me niitä kuuntelemme. Suurin osa kritiikistä on nähdäkseni kuitenkin liittynyt niihin keinoihin, joita budjettiriihessä valittiin.”

Mäkysen mukaan hallituksella oli riihessä käytettävissään ”tylpät” keinot kansalaisten auttamiseksi energiakriisissä. Oli päätettävä ennen kaikkea sellaisista keinoista, jotka saadaan käyttöön jo ensi talvena.

Kaikkein parhaimmat tukimuodot voisivat olla sellaisia, jotka kohdistuisivat suoremmin ja kohdennetummin niille, jotka sähkön hinnan noususta eniten kärsivät, Mäkynen sanoo.

”Olisi varmasti olemassa taloustieteellisesti paremmin perusteltuja malleja, jotka samaan aikaan säilyttäisivät kannustimen säästää sähköä, mutta samaan aikaan tukisivat ihmisiä. Ongelma vaan on se, että meillä ei ole olemassa sellaisia tietojärjestelmiä ja toimeenpanokoneistoa, jotta tällaiset tuet saataisiin käyttöön.”

Sdp pitää tärkeänä sitä, että velkasuhdetta saadaan pienennettyä, Mäkynen sanoo. Se vaatisi kuitenkin talouskasvun nousemista pysyvästi kahden prosentin tasolle.

”Sitä ei ole käytännössä finanssikriisin jälkeen ollut. Leikkaukset ja veronkorotukset eivät yksin riitä, vaan tarvitsemme talouskasvua. Se on Suomen isoin ongelma tällä hetkellä.”

Talouskasvun keinoiksi Mäkynen mainitsee esimerkiksi niin sanotut tki-investoinnit, eli investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. Lisäksi tulisi investoida koulutukseen, tehdä ”pitkäjänteistä” energiapolitiikkaa ja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.

Kuluvan hallituskauden aikana valtion velan korot ovat olleet matalat. Nyt korot ovat alkaneet nousta, ja korkomenot kasvavat reippaasti jo ensi vuodelle.

Mäkysen mukaan hallituksessa ei ole suhtauduttu velanottoon kevyesti, vaikka raha onkin ollut halpaa.

”Ei velkaantumisen kynnys ole madaltunut, ainakaan minä en ole kuullut sellaisia puheenvuoroja.”

Mäkynen ei usko, että matalat korot olisivat vaikuttaneet velkaantumiseen. Suomessa on ollut hänen mukaansa investointivajetta, johon vastaamiseen on tarvittu velkarahaa. Sen lisäksi hallituskaudella on menty kriisistä toiseen.

Mutta entä jos kriisit eivät lopu, voiko velkaa ottaa loputtomiin?

”Talouden rakenteista täytyy käydä keskustelua. Pitää olla selkeä näkemys siitä, miten talous saadaan hallintaan ilman, että tällaisia jatkuvia kriisejä tulee”, Mäkynen sanoo.

”Ei ole mitenkään poissuljettua, että tulee uusia pandemioita tai kriisit Euroopassa laajenee. Selvät johtopäätökset ovat ne, että meidän täytyy olla omavaraisia energian ja tietynlaisen osaamisen suhteen. Omavaraisuus ja varmuus ovat nousseet uuteen arvoon, jotta tulevissa kriiseissä ollaan kestävämpiä, eikä tarvitse luoda tyhjästä tällaisia valtavia paketteja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat