Hallitus lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluissa

Hallitus valmistelee ruotsin pakollisen opetuksen lisäämistä perusopetuksessa. Lisäviikkotunti sijoitetaan yläkouluun. Torstaina hankkeen suunnitteluun osoitettiin määräraha.

Ruotsinkielen opetusta espoolaisessa koulussa vuonna 2021.

2.9. 15:19

Hallitus on päättänyt lisätä perusopetuksessa ruotsin opetusta. Uudistuksella on tarkoitus paikata aiemman uudistuksen puutteita.

B1-kielen eli suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta lisättäisiin hallituksen suunnitelmissa yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Tämä määrä ruotsinopetusta tullaan lisäämään joko seitsemännelle, kahdeksannelle tai yhdeksännelle luokalle muun opetuksen päälle. Muuta opetusta ei ole tarkoitus vähentää.

Lue lisää: Tässä ovat budjettiriihen keskeiset päätökset

Ruotsin opetuksen lisäämisellä korjataan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmia. Ruotsin opetuksen alkua varhennettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella.

”Uudistuksen tavoitteet eivät toteutuneet”, sanoo puheenjohtaja Outi Vilkuna kieltenopettajien liitosta.

”Varhentaminen ei lisännyt motivaatiota, ja nyt oppilaiden kielelliset taidot ovat heikommat.”

Vilkuna viittaa oppimistuloksista viime vuonna julkistettuun tutkimukseen. Syitä tulosten heikkenemiseen on monia, joista hän mainitsee opetuksen siirtymisen monissa kouluissa myös sellaisille luokanopettajille, joilla ei ole pedagogisia opintoja opetettavassa kielessä. Opetuksesta on tullut myös repaleisempaa: aiemmin yläkoulussa järjestettyjä ruotsin viikkotunteja siirrettiin kuudennelle luokalle, ja yläkoulussa se johti opetuksen katkonaisuuteen.

”Pahimmillaan yhdeksännen luokan keväällä ei välttämättä ole ruotsin opetusta lainkaan, ja siitä oppilaan pitäisi siirtyä eteenpäin jatko-opintoihin. Toivomme että se lisätunti sijoitettaisiin yläkoulun puolelle”, Vilkuna sanoo.

Kieltenopettajien liitto on lähtökohtaisesti tyytyväinen suunnitteilla nyt olevaan lisäviikkotuntiin. ”Me tarvitsemme kielitaitoista väkeä, myös toisen kotimaisen taitajia, eri aloilla”, Vilkuna sanoo.

Opetusministerinä toimii vasemmistoliiton Li Andersson.

Hallituksen ajama ruotsinopetuksen lisäys voi astua voimaan syksyllä 2023 mutta todennäköisempää on, että ruotsin lisätunti tulee kouluihin vuonna 2024.

Torstaina julkistetussa valtion ensi vuoden budjetissa hankkeen suunnitteluun on varattu miljoona euroa. Yhden lisäviikkotunnin lisääminen vaatii seuraavalta hallitukselta budjettiin vielä oman rahansa. Yhden lisäviikkotunnin hinnaksi on arvioitu vähintään kymmenen miljoonaa euroa.

Ruotsinkielen aseman tukeminen ja vahvistaminen on kirjattu hallitusohjelmassa moniin kohtiin. Hallitusohjelmassa korostetaan muun muassa turvallisuus- sekä sote-palveluiden saatavuutta ruotsiksi. Erikseen hallitus asetti vuonna 2019 tavoitteekseen toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.

Opetusministeri Li Andersson (vas) myönsi kesällä että tavoite ei ole toteudu eikä lakimuutosta esitetä.

Ruotsinkielen asema on ollut hallituksessa tärkeä etenkin Rkp:lle ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson käytti sanaa ”läpimurto” kuvatessaan hanketta Hufvudstadsbladetille.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) saapumassa torstaina Säätytalolla järjestettyihin budjettineuvotteluihin.

Kielten opetukseen ja etenkin ruotsin opetukseen liittyy voimakkaita intohimoja ja ennakkoluuloja. Vuonna 2017 kaksi perusopetuksen asiantuntijaa, Liisa Jääskeläinen ja Anna-Kaisa Mustaparta, esitti ruotsinkieltä valinnaiseksi oppiaineeksi.

Lue lisää: Koulun kieliohjelmaa pitää uudistaa radikaalisti: englanti kaikille pakolliseksi ja ruotsi valinnaiseksi

Mustaparran mukaan ruotsin muuttaminen valinnaiseksi olisi nopein tapa monipuolistaa kieliopetusta. Samalla myös korkeakoulujen opinto-ohjelmia ja virkamiesten kielitaitovaatimuksia pitäisi muuttaa. Näillä muutoksilla avattaisiin tietä englannin ja ruotsin lisäksi myös muiden kielten opiskelulle.

”Huoli on siinä, että muita kieliä ei opiskella. Moni valitsisi silti ruotsin vaikka aine olisi valinnainen”, eläkkeellä jo oleva opetusneuvos Mustaparta sanoo.

Mustaparta vastasi takavuosina opetushallituksessa vieraiden kielten opetuksen suunnittelusta. Idea ruotsin valinnaisuudesta ei ole kuitenkaan ottanut tulta.

”Hanke on leimautunut perussuomalaisten ajamaksi, ja osittain siksi se ei toteudu”, Mustaparta arvioi. Mustaparta korostaa, että hän ei äänestä perussuomalaisia.

”Aina kun lisätään opetusta, silloin opetetaan lisää ja jos ei muuta opetusta poisteta tilalta, en näe tässä uudistuksessa erityistä harmiakaan. Kaikki sen huomaavat, että ruotsin oppimistulokset ovat heikentyneet”, Mustaparta sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat