Näitä viittä keinoa EU pohtii energian hinnannousun hillitsemiseksi – energia­yhtiöiden voittoleikkuri ei olisi Suomessa helppo säätää

Vain venäläiselle maakaasulle asetettava hintakatto ei saanut kokouksessa kannatusta. Komissio joutuu hiomaan ehdotusta.

Tšekin kauppa- ja teollisuusministeri Josef Síkela saapui energiaministereiden kokoukseen perjantaina. Tšekki on tämänhetkinen EU-puheenjohtajamaa.

9.9. 14:24 | Päivitetty 9.9. 17:23

Bryssel

EU:n jäsenmaiden energiaministerit yrittävät saada nopeasti eteenpäin toimia, joilla energian hintojen nousua EU-maissa saataisiin hillittyä.

Ministerit olivat koolla perjantaina Brysselissä antamassa evästystä komissiolle, joka antaa ehdotuksensa ensi viikon keskiviikkona.

Suomea kokouksessa edusti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Lintilä kuvasi kollegoidensa suhtautumista vastuullisen vakavaksi ja ennakoi komissiolle vaikeaa urakkaa lopullisten ehdotusten viilaamisessa.

Lintilän mukaan ministereillä oli sama tilannekuva ”erittäin vaikeasta talvesta”.

Komissio oli jo taustapaperissaan hahmotellut ministereille viisi keinoa, jotka pitäisi saada käyttöön nopeasti.

Komission mukaan tavoitteena on tehdä ensin nopeita toimia ja hoitaa ne niin, ettei sähkön tarjonta vaarannu eikä kaasun kulutus lähde kasvuun.

Syvemmälle markkinoiden rakenteeseen menevien muutosten aika on komission mukaan myöhemmin.

Suomi suhtautuu komission esityksiin pääsääntöisesti myönteisesti.

Yksi Suomen ajama tavoite on sähköpörssin tarjousten enimmäishinnan eli niin kutsutun teknisen hintakaton jäädytys. Se sai vastakaikua kokouksessa.

Nykyään EU:n sähkömarkkinoilla on käytössä hintakatto, mutta se ei käytännössä rajoita sähkön hinnannousua. Se nousee pian 5 000 euroon megawattitunnilta.

Hintakatto nousee aina automaattisesti, jos jollakin EU:n sähkö­markkinalla sähkön hinta nousee edes tunniksi tasolle, joka on 60 prosenttia voimassa olevasta rajahinnasta.

Lue lisää: ”EU:ssa on riski, että sähkö todellakin loppuu ensi talvena” – professori Liski patistaa Suomea säätämään sähkölle hintakaton, jos EU ei siihen pysty

Näistä viidestä keinosta ministerit keskustelivat:

Energiayhtiöiden voittojen leikkaus

Sähkömarkkinoilla kallein tuotantotapa määrittää sähkön tukkuhinnan, eli nyt hyötyvät ne yhtiöt, jotka kalliin kaasun sijaan tuottavat sähkön halvemmalla, esimerkiksi uusiutuvalla tuulivoimalla.

EU-komissio on ehdottanut, että näin syntyvät ylimääräiset eli inframarginaaliset tuotot kerättäisiin pois, koska ne ovat syntyneet poikkeuksellisissa hintaoloissa.

Suomi kannattaa tätä periaatteessa, mutta haluaisi toteutuksen kunkin jäsenmaan omana kansallisena toimena, Lintilä sanoo.

Suomessa tällaisen voittoleikkurin säätämiseen liittyy ongelmia, sillä suuri osa sähköstä on myyty pitkäaikaisin sopimuksin, ja osa tuotetaan niin sanotulla Mankala- eli omakustannusperiaatteella yhtiöiden omistajille, mihin ei liity ylisuuria voittoja.

Komissio on kaavaillut, että voittoleikkuri iskisi, kun sähkön tukkuhinta nousisi yli 200 euron megawattitunnilta. Sen ylittävät voitot verotettaisiin yhtiöiltä pois.

Ylimääräisillä voitoilla valtio voisi rahoittaa esimerkiksi erilaisia kuluttajien ja yritysten energiatukia. Komissio jättäisi varojen käytön jäsenmaiden harkintaan.

Kyseessä on käytännössä vero ja käytännössä myös epäsuora hintakatto.

Tämän keinon etuna on se, että siinä ei puututa sähkömarkkinoiden hinnanmuodostukseen, kun sähköä ostetaan ja myydään samalla tavalla markkinahintaan kuin ennenkin. Tuottajalle ei synny houkutinta vetää sähköntuotantoa alas eikä ostajalle houkutinta törsätä sähköä.

Keinoa käytettäessä on tarkoin harkittava, millainen tuotto sähköntuottajille jätetään. Jos se jää liian pieneksi, se saattaa vaarantaa tulevat investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan tuotantoon.

Lue lisää: Energiayhtiöiden voittojen leikkaus myötätuulessa EU:ssa – asiantuntijan mukaan kyseessä on käytännössä vero, vaikka sitä sanaa ei käytetä

Venäläisen maakaasun hintakatto

Komissio ehdotti jäsenmaille, että Venäjältä yhä tulevalle maakaasulle tulisi hintakatto. Uutistoimistotietojen mukaan ministerit eivät nielleet ehdotusta sellaisenaan, vaan edellyttävät jatkovalmistelua.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on uhannut, että hintakaton tullessa kaasun tulo Eurooppaan loppuu kokonaan. Useimmille EU-maille tällä ei ole enää väliä, mutta joukko itäisen Keski-Euroopan maita on huolissaan tulevan talven energiastaan. Ne käyttivätkin kokouksessa kriittisiä puheenvuoroja.

Ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjän putkikaasun osuus oli 40 prosenttia kaikesta EU:hun tuodusta kaasusta. Nyt osuus on yhdeksän prosenttia.

Espanja ja Portugali saivat jo aiemmin poikkeuksen asettaa hintakaton ostamalleen kaasulle. Sen sivutuotteena kaasun kulutus näissä maissa on kasvanut, mikä ei ole toivottavaa, kun fossiilisista polttoaineista yritetään kaikin keinoin päästä eroon.

Johdannaismarkkinoiden sääntöihin muutos

Ministerit toivovat komission muuttavan sähkön johdannaismarkkinoiden sääntöjä liittyen hinnoitteluun ja vakuusvaatimuksiin.

Nyt johdannaiskauppaan liittyvät vakuudet on hoidettava käteisvakuuksin, mikä on johtanut likviditeettipulaan yrityksissä ja saanut Suomen ja Ruotsin rientämään pikavauhtia sähköyhtiöiden tueksi.

Lintilän mukaan likviditeettivaatimukset ovat aiheuttaneet ongelmia muissakin maissa. Hänen mukaansa vakuusvaatimus on nykyisellään ylisuuri.

Komission pohjaesityksen mukaan vakuudeksi voisivat kelvata muutkin instrumentit kuin käteinen, esimerkiksi pankkitakaukset. Komissio kertoo neuvottelevansa myös futuuripörssien kanssa siitä, miten äkillisiä päivittäisiä hintapiikkejä olisi mahdollista lieventää.

Komissio selvittää myös, onko valtion tukeen liittyviä EU-säännöksiä syytä lieventää sähköyhtiöiden likviditeettituen osalta.

Lue lisää: Fortumin riskienhallinta petti pahimmalla mahdollisella tavalla – Kaiken taustalta löytyy yksi suuri virhekäsitys.

Lue lisää: Energiayhtiöt takovat voittoa, mutta Suomi auttaa niitä silti 17 miljardin tukilainoilla – tästä energiayhtiöitä horjuttavassa kriisissä on kyse

Energian säästö

Komissio esittää sähkön säästöohjelmaa, joka kohdistuisi huippukulutuksen hetkiin. Tavoitteena on, että säästöt eivät olisi jäsenmaille vapaaehtoisia vaan pakollisia.

Yksi tapa toteuttaa sähkön säästö olisivat huutokaupat, joissa esimerkiksi teollisuusyritykset voisivat käydä huutokauppaa siitä, kuka niistä suostuisi leikkaamaan kulutustaan ja saisi vastineeksi tukea valtiolta.

Jäsenmaiden vastuulle jätettäisiin etsiä lisää keinoja saada myös kuluttajat säästämään sähköä.

Lintilän havainnon mukaan säästöjä olivat valmiit etsimään yhteisesti nekin maat, jotka aiemmin ovat kertoneet, etteivät kaipaa EU:lta asiaan ohjeistusta.

”Se on kuitenkin helpoimmasta päästä, niitä kivempiä keinoja”, Lintilä sanoo.

Fossiilituottajien solidaarisuusvero

Väliaikaisena toimena komissio ehdottaa ”solidaarisuusmaksua” kaikille öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöille. Nekin keräävät hintojen nousun takia nyt poikkeuksellisen suuria voittoja.

”Tässä on kysymyksenä vielä se, onko tämä vero, joka edellyttäisi yksimielisyyttä”, Lintilä sanoo.

Lue lisää: EU:n komissio haluaa alentaa sähkön hintaa rajoittamalla energia­yhtiöiden voittoja – likviditeettituki yhtiöille jää jäsenmaiden vastuulle

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat