Tämä sähkö­yhtiöiden kymmenen miljardin euron hätä­rahoituksesta kerrottiin: ”Valtion riskit on suojattu kattavasti”

Lainojen tai takausten myöntäminen sähköyhtiöille on hallituksen mukaan viimesijainen vaihtoehto.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) hallituksen tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa sunnuntaina.

4.9. 17:08 | Päivitetty 4.9. 20:22

Hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä kymmenen miljardin euron hätärahoitusta energiayhtiöille, jotka ovat suurissa vaikeuksissa voimakkaasti kasvaneiden vakuusvaatimusten takia.

Hätärahoitus sisältää sähköä tuottaville yhtiöille tarjottavia lainoja ja takauksia. Hätärahoitus on hallituksen mukaan viimesijainen vaihtoehto siinä tapauksessa, että yhtiöitä uhkaisi maksukyvyttömyys.

”Veronmaksajien rahaa ei liikuteta mihinkään. Ehdot tulevat olemaan hyvin tiukat. Kyse ei ole siitä, että veronmaksajien rahaa siirretään yhtään mihinkään. Kyse on lainaohjelmasta”, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd) tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan valtion riskit on suojattu kattavasti.

”Sähköä tuottaville yhtiöille tarvittaessa annettavat lainat ja takaukset ovat vakuudellisia. Laina- ja takausohjelman tarkat ehdot julkaistaan maanantaina”, Majanen kertoi sunnuntaina.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) korosti tiedotustilaisuudessa, että hätärahoituksella pyritään ensisijaisesti estämään yhtiöitä vajoamasta maksukyvyttömyyteen käteisvarojen ehtymisen takia.

”Arviomme mukaan tämä koskisi noin 30 sähköntuotantoyhtiöstä. Kyse ei ole vastikkeettomasta rahan jakamisesta yhtiölle, vaan erittäin tiukin ehdoin myönnettävistä lainoista”, Saarikko sanoi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan laina- ja takausohjelmalla pyritään rauhoittamaan markkinoita viestittämällä, että viimeisenä vaihtoehtona voi olla tämä valtion rahoitus.

Venäjän hyökkäyssodan ja kaasutoimitusten vähenemisen seurauksena Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoilla on ollut poikkeuksellisien suuria häiriöitä.

Sähkön tukkumarkkinat ovat yhteiseurooppalaiset ja muutokset kaasun ja sähkön hinnoissa heijastuvat myös Suomen sähkömarkkinoihin.

Hallituksen esittämän hätärahoituksen tarkoituksena on varmistaa sähkömarkkinoiden kannalta keskeisten yhtiöiden maksu- ja toimintakyky sellaisessa tapauksessa, jossa rahoitus- ja vakuusjärjestelyitä ei ole saatavissa markkinoilta.

Laina- ja takausohjelman on tarkoitus olla tilapäinen ja varmistaa sähkömarkkinoiden toiminta energiakriisin aikana.

Hallitus esittää hätärahoitusta eduskunnan hyväksyttäväksi valtion kolmannessa lisätalousarviossa, joka annetaan maanantaina valtioneuvoston yleisistunnossa.

Laina- ja takausohjelma esitetään olevan voimassa vuoden 2023 loppuun ja laina-ajoiksi esitetään enintään kaksi vuotta. Lainat myönnetään hallituksen mukaan markkinaehtoisin ehdoin.

”Mielestäni on perusteltua, että valtio on valmis myöntämään sähköä tuottaville yhtiöille vakuudellista hätärahoitusta, koska sähkömarkkinat ovat täysin sekaisin. Jos rahoitusta ei olisi tarjolla, vaarana olisi, että energiamarkkinat muuttuisivat toimintakyvyttömiksi”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg.

Nyberg painottaa, että sähköpörssiin kytköksissä olevat instituutiot ovat kytköksissä muihin rahoitusmarkkinoihin.

”Pahimmassa tapauksessa edessä voisi olla tilanne, jossa energiamarkkinoiden kriisi leviää laajaksi rahoitusmarkkinakriisiksi. Toisaalta pankit voivat yhä energiamarkkinoiden häiriöiden takia ajautua vaikeuksiin ilman laajaakin rahoitusmarkkinakriisiä.”

Edunvalvontajärjestön Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on tyytyväinen hallituksen esitykseen.

”Hallituksen esittelemä kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelma on omiaan rauhoittamaan sähkömarkkinoita. On selvää, että rahoituksen hankkiminen on ensisijaisesti yhtiöiden vastuulla, mutta jos ne eivät sitä onnistu mitenkään hankkimaan, on tärkeää, että valtio on valmis turvaamaan niiden toiminnan jatkumisen.”

Sähkön voimakkaan kallistumisen takia energiayhtiöiden vakuusvaatimukset ovat kasvaneet sadoilla miljoonilla tai jopa miljardeilla euroilla. Vakuuksia vaaditaan energiayhtiöiden myydessä tulevaisuuden sähkötoimituksia sähköpörssissä.

Pörssi vaatii yhtiötä maksamaan vakuuden, jonka turvin sähkötoimituksen ostaja voi hankkia korvaavaa sähköä markkinoilta siinä tapauksessa, että myyjä ei pystyisikään lupaamaansa sähköä toimittamaan.

Vakuus määräytyy myyntihinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Sähkön voimakkaan kallistumisen takia vakuusvaatimukset ovat tänä vuonna jopa kymmenkertaistuneet, minkä takia vakavaraisetkin energiayhtiöt saattavat olla pian kassakriisin partaalla.

Keskeinen huoli on nyt se, mitä venäläisen energiayhtiö Gazpromin päätös keskeyttää kaasunsiirto Nord Stream 1 -putkessa tarkoittaa energiamarkkinoilla.

Energiatalouteen erikoistuneen Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti Liskin mielestä hallitus on panttivankimaisessa tilanteessa osittain siksi, että markkinoiden odotuksia sähkön enimmäishinnoista ei ole suitsittu ajoissa.

Hänen mukaansa valtio ryhtyy nyt rahoittamaan sähköyhtiöiden vanhoista sopimuksista aiheutuvia ongelmia, mutta tulevan talven suojaamaton tuotanto on erittäin kannattavaa, kun energiasta on pulaa.

”Koko ongelman ydin on kuitenkin sähkön tukkumarkkinoilla. Euroopan unionin pitäisi saada nopeasti aikaan hintakatto [enimmäishinta] tukkumarkkinoille, jolloin vakuusvaatimukset supistuivat välittömästi ja yritysten ahdinko helpottaisi, mutta sähkönhinta pysyisi kurissa”, Liski sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat