Talousvaliokunta aloittaa energiayhtiöiden hätäpaketin käsittelyn heti tiistaina – ”Minua hieman huolestuttaa”

Suomen hallitus esittää energiayhtiöille kymmenen miljardin euron hätärahoitusta lainoina ja takauksina. Talousvaliokunnan jäsenet vaativat lisäksi EU:n yhteisiä ratkaisuja sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi.

Sanni Grahn-Laasonen (kok), Hussein al-Taee (sd) ja Mari Holopainen (vihr).

5.9. 17:33

HS:n haastattelemat eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet pitävät sunnuntaina julkaistua energiayhtiöiden hätärahoituspakettia tarpeellisena. He kuitenkin painottavat, että hätäpaketin lisäksi Suomen tulee ajaa EU:ssa painokkaasti yhteisiä ratkaisuja sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi.

Suomen hallitus esittää energiayhtiöille kymmenen miljardin euron hätärahoitusta, joka tarkoittaa lainoja ja takauksia siinä tapauksessa, että yhtiöitä uhkaisi maksukyvyttömyys vakuus­vaatimusten takia. Eduskunta käsittelee esitystä tällä viikolla.

Talousvaliokunta kokoontuu käsittelemään pakettia tiistaina ja keskiviikkona.

”Näyttää siltä, että hätäpaketti on välttämätön tehdä tässä tilanteessa, kun sähkömarkkina on vaikeasti häiriintynyt ja sähkön saanti kodeille ja teollisuudelle pitää pystyä varmistamaan”, sanoo talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok).

Paketin ehdot on kuitenkin käytävä tarkkaan läpi, Grahn-Laasonen sanoo.

”On avoimesti ja rehellisesti käytävä läpi, millaisissa tilanteissa riskit veronmaksajille voivat realisoitua. Riskeistä täytyy olla varmuus, koska suomalaisten veronmaksajien takausvastuut ovat jo valmiiksi kansainvälisesti vertailtuna korkeat ja valtio on raskaasti velkaantunut.”

Grahn-Laasosen mukaan Suomen olisi pitänyt aiemmin voimakkaammin vaikuttaa EU:ssa yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. EU:n energianeuvosto kokoontuu perjantaina ja kokoukseen on menossa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

”Ongelmat ovat kuitenkin olleet tiedossa jo alkukesästä.”

Grahn-Laasosen mukaan huolena on, että kun Suomi ja Ruotsi ovat kertoneet omista lainoituspaketeistaan energiayhtiöille, se voi vähentää muun Euroopan motivaatiota etsiä ratkaisuja vakuusvaatimusongelmaan.

”Vähintään edellytämme, että maan hallitus vaikuttaa nyt kaikilla kanavilla eurooppalaisen ratkaisun löytämiseksi, sekä vakuusvaatimusten säädöksiin että kuluttajien sähkön hinnan suitsimiseksi.”

Erityisen tärkeää Grahn-Laasosen mukaan on huolehtia siitä, että tämänhetkinen sähkömarkkinan kaaos ei jatku tämän talven jälkeen. Kokoomus aikoo asettaa hätäpaketin hyväksymisen edellytykseksi, että puolueet sitoutuvat Suomen sähköntuotannon nopeaan kasvattamiseen.

”Se tarkoittaa luvituksen radikaalia nopeuttamista, sitoutumista ydinvoiman lisäämisen ja pienydinvoiman säädöspohjan laittamista kuntoon.”

Valiokunta kuulee tiistaina elinkeinoministeri Lintilää energiapolitiikan tilanteesta Suomessa ja EU:ssa sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeriä Tytti Tuppuraista (sd) energiayhtiö Fortumin tilanteesta.

Tämän viikon perjantaina eurooppalaiset ministerit kokoontuvat EU:n energianeuvoston kokoukseen käsittelemään EU:n laajuisia ratkaisuja energiakriisiin. Ennakkotietojen mukaan käsittelyyn olisi tulossa myös EU-tason päätös siitä, että yhtiöitä voitaisiin tukea korkeiden vakuusvaatimusten aiheuttamassa kassakriisissä.

Lue lisää: EU-maat kokoavat yhteisiä toimia energia­kriisin taklaamiseen: sähkön hinta halutaan irrottaa kaasusta

Myös talousvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat sanovat, että hätäpaketti on välttämätön. Tärkeintä kuitenkin olisi saada EU:ssa aikaan ratkaisuja, joilla pystytään vaikuttamaan suoraan sähkömarkkinoihin.

”Paketti on tarpeellinen, jotta markkinoita saadaan vakautettua”, sanoo Sdp:n Hussein al-Taee.

Al-Taee sanoo odottavansa talousvaliokunnan kokouksessa ministereiltä vastauksia siihen, minkälaisia toimenpiteitä EU:ssa nyt kaavaillaan sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi.

Olennaista olisi pystyä estämään nykyisen kaltaiset tilanteet paremmin ennakolta, al-Taee sanoo.

”Minua hieman huolestuttaa se, että pystymme tekemään päätöksiä yhtiöiden tukemisesta paljon helpommin, kuin sellaisia päätöksiä, joilla voisimme ennalta estää kriisejä.”

Energiakriisiin on Suomessa al-Taeen mukaan reagoitu oikein.

”Mutta kaipaan isompaa linjaa siihen, miten voimme ennakoida sitä, mitä esimerkiksi puolen vuoden päästä tapahtuu.”

Myös vihreiden Mari Holopainen pitää tärkeänä sitä, että Suomi tekee nyt töitä eurooppalaisen ratkaisun eteen.

”Hätäpaketti on tässä tilanteessa oikeansuuntainen toimi, mutta se ei ratkaise sähkömarkkinoiden rakenteellista ongelmaa. Hieman kannan huolta siitä, pystytäänkö tekemään kokonaisratkaisuja järjestelmän korjaamiseksi.”

Sähkömarkkinoiden sääntelyä pitäisi EU:ssa muuttaa niin, että kalliin kaasun hinta saataisiin erotettua sähkön hinnasta, Holopainen sanoo. Tällä hetkellä sähkön hinta määrittyy markkinoilla kalleimman tuotantomuodon, yleensä kaasun, mukaan.

Lisäksi Holopaisen mukaan EU:ssa tulisi muuttaa vakuusvaatimusten sääntöjä.

”Nyt annettiin aika vahvakin lupaus yhtiöille siitä, että hätätilanteessa lainat taataan. Toivon samanlaista vahvaa viestiä myös siitä, että järjestelmän rakenteelliset ongelmat korjataan.”

Energiayhtiöiden hätäpaketin lisäksi hallitus sopi budjettiriihessä satojen miljoonien eurojen tuesta, jolla kansalaisille kompensoidaan kallistunutta energiaa.

”On löydettävä sellaisia ratkaisuja, joilla valtio ei jatka rahan pumppaamista.”

Holopainen muistuttaa, että sähkömarkkinoilla toimii myös yrityksiä, jotka hyötyvät energiakriisistä.

Hallitus päätti budjettiriihessä, että Suomi selvittää niin sanotun windfall-veron käyttöön ottoa. Kyseessä on keino, jonka avulla energiayhtiöiden ylisuuria voittoja voitaisiin verottaa.

Talousvaliokunnan lausunto hätäpaketista valtiovarainvaliokunnalle on määrä saada valmiiksi tämän viikon aikana.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat