Petteri Orpon puheen­johtaja­kampanja vei paljon rahaa verrattuna moniin muihin puoluejohtajiin – Riikka Purralla oli kampanjassaan nollabudjetti

Petteri Orpo nousi vuonna 2016 kokoomuksen puheenjohtajaksi apunaan 47 000 euron kampanja. Yleensä puolueiden puheenjohtajat käyttävät kampanjointiin oman puolueensa sisällä huomattavasti vähemmän.

Petteri Orpo on saanut tietää voittaneensa kokoomuksen puheenjohtajakisan puoluekokouksessa Lappeenrannassa kesällä 2016. Kisan hävinnyt Alexander Stubb oikealla.

5.9. 18:22

Kansanedustaja Petteri Orpon valintaa kokoomuksen johtoon vuonna 2016 avitti kampanja ja poikkeuksellinen rahatuki.

Muissa puolueissa puheen­johtajakampanjoihin käytetään yleensä vähemmän rahaa ja esimerkiksi Riikka Purra valittiin viime vuonna perussuomalaisten johtoon siten, ettei Purran käyttänyt kampanjointiin omien sanojensa mukaan euroakaan.

Orpon nousua kokoomuksen johtoon tuki kampanja, joka maksoi kaikkiaan noin 47 000 euroa.

Viikonloppuna Orpon taannoinen puoluejohtajakampanja nousi keskustelun aiheeksi, kun HS muistutti kansanedustaja Harry Harkimon toimineen hankkeessa yhtenä varainkerääjänä.

Lue lisää: Yhdysvallat halusi Harry Harkimon pakotelistalle jo vuosia sitten, mutta sitten joku puuttui peliin – Kuka pelasti Harkimon?

Orpon puoluejohtajakampanjaa lähti vuoden 2016 toukokuussa koordinoimaan ehdokkaan kotipuolen Varsinais-Suomen kokoomus. Hanke sai piirijärjestön papereissa nimekseen Projekti 2016.

”Kampanja tuotiin läpinäkyvyyden vuoksi Varsinais-Suomen kokoomukseen, koska valtiontalouden tarkastusvirasto joka tapauksessa syynää tilimme. Toinen peruste oli alueellinen. Koska Orpo on varsinaissuomalaisia kokoomuslaisia toimijoita, silloin niin ikään läpinäkyvyyden kannalta oli hyvä, että asialla on piirijärjestö eikä oma tukijärjestö”, kertoo toiminnanjohtaja Juha Rantasaari Varsinais-Suomen kokoomuksesta.

”Kolmanneksi: minä sain palkkani puolueelta, niin tähän projektiin palkattiin kaksi työntekijää.”

Rantasaaren mukaan Projekti 2016 -kampanjan menot olivat noin 47 000 euroa. Suurimmat kuluerät olivat kampanjan suunnittelu, viestintä ja markkinointi sekä henkilöstömenot. Materiaaleja oli valmistelemassa myös mainostoimisto.

Projekti 2016:n kuluja voi pitää suurina, ja Rantasaaren mukaan siihen on selvä syy.

”Onko tavanomaista, että suomalaisissa puolueissa istuva puheenjohtaja haastetaan? Ei ole. Silloin kun sellainen tehdään, se tehdään tällä tavalla oikein ja läpinäkyvästi”, Rantasaari sanoo.

Orpo haastoi kampanjallaan istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin, joka toimi tuolloin myös valtiovarainministerinä.

Riikka Purra kuvattuna vuoden 2021 elokuussa perussuomalaisten puoluekokouksessa puheenjohtajavaalin tulosten selvittyä.

Perussuomalaisten johtoon valittiin kesällä 2021 Riikka Purra. Jussi Halla-aho oli ilmoittanut väistyvänsä ja Purra sai rinnalleen kolme vastaehdokasta.

Orpon kampanjointi poikkeaa huomattavasti tavasta, jolla Purra valittiin perussuomalaisten johtoon.

”En käyttänyt kampanjaan rahaa. Näkisin asian niin, että kun puheenjohtajaksi haetaan, niin työtä tehdään laajemmin kuin jonkin kampanjan ajan”, Riikka Purra kertoo HS:lle.

Perussuomalaiset äänestää puheenjohtajasta eri tavalla kuin moni muu puolue, joissa puoluekokous täyttyy erikseen valituista edustajista. Vaalitapa vaikuttaa myös kampanjointiin, ja se osin selittää myös Purran nollakampanjan.

”Se vaikuttaa”, Purra myöntää.

”Meillä (perussuomalaisissa) on äänioikeus jokaisella, joka on puoluekokoukseen tullut ja jäsenmaksunsa maksanut. Silloin sen kampanjan pitää olla erilainen. En kokoomuksen mallia suoraan tunne, mutta siellä ilmeisesti lobataan suoraan tiettyihin suuntiin.”

Purran mukaan hänellä ei oikeastaan edes ollut puoluejohtajakampanjaa.

”Tietenkin annoin medialle haastatteluja, kirjoitin näkemykseni puolueesta omiin somekanaviini sekä vastailin kysymyksiin. Ei kuitenkaan mitään sellaista, mikä rinnastuisi eduskuntavaalikampanjaan. En edes kokouspaikalla tuonut itseäni erityisemmin esille. Pidin normaalin puheenvuoron, joka oli varattu kaikille ehdokkaille”, Purra sanoo.

Keskusta järjesti puoluekokouksensa vuonna 2020 Oulussa ja kokouspaikan eturivissä istuivat puheenjohtajan paikasta kisanneet Annika Saarikko (vas.) ja Katri Kulmuni.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että Annika Saarikon puoluejohtajakampanja vuonna 2020 maksoi noin 10 000 euroa.

”Rahat tulivat keskustajärjestöiltä, kotimaisilta elinkeinoelämän edustajilta sekä puolueen kannattajilta. Summat vaihtelivat kymmenestä eurosta tuhanteen”, Pirkkalainen sanoo.

Keskustan Oulun-puoluekokouksessa Saarikko haastoi istuvan puheenjohtajan, Katri Kulmunin.

Puoluesihteeri Pirkkalaisen mukaan keskustassa puheenjohtajaehdokkaiden kampanjointi tapahtuu yleisesti pääosin kokouspaikalla sekä tekemällä vierailuja maakuntiin.

”Erityisen suuria asioita ei tuollaisella rahalla hankita, ja esimerkiksi kohdennettua kampanjointia ei pysty etukäteen tekemään, koska emme luovuta osallistujien yhteystietoja”, Pirkkalainen kertoo.

Kokoomusjohtaja Orpon kampanjan rahallista arvoa Pirkkalainen pitää suurena.

”Mutta minun on vaikea sitä arvioida, sillä puolueiden kulttuurit ovat erilaisia. Suuruusluokalta Orpon kampanja on todella paljon suurempi kuin meillä. Keskustassa ei olla totuttu suurten kampanjoiden kulttuuriin. Aiemmin hankittu tunnettuus ja medianäkyvyys on lähtökohta puolueen sisäisissä kampanjoissa. Vaikea kuvitella, että kukaan kovin herkästi tulisi massiivisen kampanjoinnin kautta pelkästään valituksi.”

Sdp:n uusi ja vanha puheenjohtaja tanssivat "puheenjohtajatanssin" puoluekokouksessa Seinäjoella vuonna 2014. Vasemmalla Jutta Urpilainen ja oikealla Antti Rinne.

Sosiaalidemokraattien Antti Rinne sanoo, ettei muista oman puoluejohtajakampanjansa hintaa.

Rinne haastoi Sdp:n puoluekokouksessa istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vuonna 2014, ja voitti. Yle on aiemmin kertonut, että Rinteen valintaa auttoi vähintään 25 000 euron potti, joka oli Rinteen saamaa tukea metalli- ja paperityöläisiltä sekä raideammattilaisilta.

”Minun mielestäni kampanjassa ainoa merkittävä kustannus oli kirja Aate, liike ja tulevaisuus, joka toimitettiin ja painettiin. Kirjoja jaettiin kokouspaikalla. Lisäksi vapaaehtoiset soittivat omilla puhelimillaan ihmisiä läpi. Kampanjatyöntekijöitä ei ollut eikä mainostoimistoa.”

Rinne sanoo lähteneensä puoluejohtajakisaan alun perin vain ja ainoastaan siksi, että hän halusi muuttaa puolueen suuntaa. ”Henkilökohtaisesti valituksi tuleminen ei ollut tärkeää. Jutta puhui hyvinvointivaltion harventamisesta, ja se ei ollut sitä, mitä halusin sosiaalidemokraattisen puolueen tekevän. Onnistuin suunnan muuttamisessa”, Rinne sanoo.

Onko kampanjointi erilaista, jos haastaa istuvan puheenjohtajan, Antti Rinne?

”Pyrittiin siihen, ettei valinta ole ketään vastaan vaan halutaan muuttaa suuntaa. Puoluekokouksessa oli valintaani tukevia rintanappeja, joku oli ne painanut. Napit riisuttiin saman tien pois, kun valinta oli selvä, ettei ylimielisyyttä ristiriita syvene. Se on aina vaikea paikka, jos joku häviää, varsinkin istuva puheenjohtaja.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat