Sitran kysely: Päättäjistä vain harva uskoo kansalaisten kykyyn arvioida heidän toimiaan

Sitra etsii uusia tapoja osallistaa kansalaisia päätöksentekoon. Tuore tutkimus osoittaa, että 60:tä prosenttia suomalaisista ei ole pyydetty osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan.

Uusiin demokratian tapoihin kuuluu muun muassa osallistava budjetointi. Sen avulla helsinkiläiseen Myllynsiiven leikkipuistoon hankittiin lapsille muun muassa pyöriä, joilla syyskuussa 2020 ajoivat 8-vuotias Abdullahi (oik.) ja 7-vuotias Antonio.

13.9. 2:00 | Päivitetty 13.9. 6:15

Tutkijoilla on hyviä ja huonoja uutisia suomalaisesta demokratiasta.

”Hyvistä uutisista jos aloitetaan, niin kaksi kolmesta päättäjästä uskoo, että kansalaisten osallistamisastetta voisi hyvin nostaa tiedonsaannilla, viestinnällä ja avoimuudella”, sanoo asiantuntija Perttu Jämsén Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta.

Jämsén on osana Sitran asiantuntijaryhmää selvittänyt suomalaisen demokratian tilaa. Tiistaina julkistettiin Sitran tuore kyselytutkimus Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa. Sen on Sitralle toteuttanut Taloustutkimus.

Tutkimuksen taustalla on huoli suomalaisesta yhteiskunnasta, kansanvallasta ja sen toimivuudesta.

Veera Heinonen

Demokratia ja osallisuus -osastoteemaa Sitrassa vetävä Veera Heinonen arvioi, että suomalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on kansainvälisesti yllättävänkin heikko.

”On kunnianhimoinen tavoite, että me voimme kääntää trendin”, Heinonen sanoo ja viittaa OECD:n viimevuotiseen luottamusraporttiin, jossa Suomea kuvataan yhä korkean luottamuksen maaksi, vaikka kansalaisten osallistuminen on laskevalla käyrällä.

Tuore tutkimus tuo ilmi, että 60:tä prosenttia suomalaisista ei ole pyydetty osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan.

”Eli pelkän kysymisen takana on siis iso potentiaali”, Jämsén sanoo.

”Demokratian pitäisi tulla lähemmäs ihmistä. Vaikuttamishalua kansalaisilla olisi erityisesti silloin, kun päätetään, mitkä asiat nousevat agendalle.”

Projektiryhmää Sitrassa vetävä Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo, että kokemukset kansalaisten henkilökohtaisesta kutsumisesta ovat olleet positiivisia.

”Olisi paljon voitettavaa, jos miettisimme, miten vaikka satunnaisotannalla ihmisiä kutsuttaisiin mukaan. Jos taas mahdollisuus avataan kaikille, erot vahvistuvat ja vahvojen osallistujien ääni ylikorostuu”, Ikäheimo sanoo.

Suomalaiset ovat jakautuneet karkeasti ottaen päättämiseen osallistuviin sekä niihin, jotka ovat syystä tai toisesta syrjässä. Sitran tuoreen tutkimuksen pontimena onkin ollut löytää yhteiskunnalliselle osallistumiselle uusia väyliä. Apua on tarjolla erityisesti vastavalituille aluevaltuustoille.

Taloustutkimuksen tekemä kansalaiskysely toteutettiin verkossa paneelina. Vastaajia oli 4 000. Päättäjäpuolelta tutkimukseen osallistui kunta- ja hyvinvointitasolta 1 200 henkilöä.

Tutkijat jakoivat kyselytulosten perusteella suomalaiset kuuteen ryhmään eli segmenttiin. Perusteina käytettiin muun muassa arvomaailmaa ja kokemusta osallistumisesta.

Ryhmittelyn kautta tutkimus pyrki löytämään demokraattisen osallistumisen keinoja, jotka istuisivat tietyille ryhmille. Ryhmissä päättäjät kasautuivat kolmeen segmenttiin, kun taas kahdessa ryhmässä päätöksentekoon oltiin yleisesti tyytymättömiä ja siitä oltiin syrjäydytty.

Päättäjäkyselyssä haluttiin erityisesti selvittää, mikä on nykyisten päättäjien kyky ja halu laajentaa demokraattista osallistumista eli osallistaa kansalaisia päätöksentekoon.

Tutkimuksessa päättäjiltä esimerkiksi kysyttiin, uskovatko he kansalaisten kykyyn käydä monimutkaisia poliittisia keskusteluja.

”Kuva oli tällä kohdin synkkä”, Jämsén kertoo. Vain joka kuudes viranhaltija ja viides päättäjä oli tätä mieltä.

”Päätöksenteossa inhimillistä pääomaa ei tunnisteta, vaikka saman pääoman varaan on perustunut viime vuosikymmenten talouskasvu”, Sitran Heinonen sanoo.

Havainnon yksi tulkinta on se, että päättäjät havainnoivat kansalaisia sosiaalisen median perusteella. Siellä keskustelu voi näyttäytyä kärjekkäänä.

”Mielenkiintoinen havainto oli sekin, että kaksi kolmesta päättäjästä ei luota siihen, että kansalaisten kyky arvioida heidän toimiaan olisi riittävän hyvä”, Jämsén kertoo.

Sitra on julkishallinnollinen sijoitustuotoilla toimiva organisaatio, jota johtaa Jyrki Katainen ja jonka hallintoneuvostossa istuu kansanedustajia. Sitran aiemmat selvitykset ovat toistuvasti tuoneet esiin parannettavaa päätöksenteossa ja maan demokratian tilassa ylipäänsä.

Aiempiin huomioihin kuuluvat muun muassa eduskunnan jääminen avoimuudessa kauas huippumaista. Vastaukseksi tarjottiin digitaalisuutta kuten tässäkin tutkimuksessa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kansa ja päättäjät haluaisivat uusilta osallistumistavoilta eri asioita. Kansalaiset korostavat vastauksissaan osallistumisen helppoutta, mobiiliosallistumista ja anonyymiyttä. Päättäjät puolestaan haluaisivat enemmän kasvokkaista tapaamista.

Demokratia on muutakin kuin vaaleja ja äänestämistä. Viime vuosina uudenlaista kansanvaltaa on tuotu päätöksentekoon muun muassa kansalaisaloitteilla, osallistuvalla budjetoinnilla sekä erilaisilla kuulemisilla.

Lue lisää: Hyvinvointialueiden demokratiaa ei pidä valaa vanhaan muottiin

Erityisesti uutta osallistumispotentiaalia voisi löytyä ryhmästä, jonka kooksi tutkijat arvioivat jopa 950 000 henkilöä. Tutkijat kutsuivat ryhmää ”epävarmoiksi osallistujiksi”.

Se on ryhmä, jota ”kukaan ei ole pyytänyt osallistumaan”. Tähän ryhmään kuuluvia kiinnostavat politiikan asiat ja osallistuminenkin – etenkin, jos sen voi tehdä helposti mobiililaitteella. Heillä on kuitenkin keskimääräistä vähemmän yhteyksiä päättäjiin. Ryhmään kuuluvissa Sdp:n ja vihreiden houkuttelevuus korostuu.

Tutkijoiden mukaan näiden epävarmojen osallistumista voisi tukea esimerkiksi kutsumalla ja rohkaisemalla heitä osallistumaan asukaskyselyihin ja nettipaneeleihin sekä madaltamalla kynnystä aloitteiden tekoon ja muihin yhteydenottoihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat