Kaivoslain uudistus valmistui: Kaivos­teollisuus arvostelee ”maanomistajan veto-oikeutta”, vihreiden edustaja nostaa esiin geopoliittiset huolet

Kaivoslain valmistumista viivästyttivät ennen kaikkea puolueiden erimielisyydet lain ympäristökirjauksista.

8.9. 13:07 | Päivitetty 8.9. 16:44

Uudella kaivoslailla halutaan lisätä kuntien vaikutusvaltaa siihen, tuleeko niiden alueelle kaivos vai ei. Hallitus päätti torstaina esittää laajaa kaivoslain uudistusta.

Pitkään valmistellun lakiuudistuksen valmistuminen on siirtynyt jo useaan kertaan, mutta mutta elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan hallitus hyväksyi esityksen nyt yksimielisesti.

Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa olevansa lopputulokseen ”verrattain tyytyväinen”. Hän kytki kaivoslain muun muassa meneillään olevaan energiakriisiin.

”Me tarvitsemme mineraaleja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja fossiilisesta energiasta eroon pääsemiseen”, Lintilä sanoi.

Kaivoslain uudistuksesta annettiin kevään lausuntokierroksella yhteensä 277 lausuntoa. Lintilä sanoi palautteen olleen lain valmistelun aikana välillä rajuakin.

Kuntien määräysvalta kasvaa, sillä esityksen mukaan kaivosluvan myöntäminen edellyttää kunnan hyväksymää kaavaa. Tähän asti siihen on riittänyt myös laajempi maakuntakaava.

Lisäksi malminetsintäluvan jatkamiseen tarvittaisiin jatkossa maanomistajan suostumus, kun lupa on ollut voimassa vähintään kymmenen vuotta.

Tämä koskisi sellaisia kiinteistönomistajia, joiden omistamat kiinteistöt kattavat vähintään puolet malminetsintäalueesta. Hallitus haluaa tällä tavoin parantaa maanomistajan asemaa.

Jatkossa myös muut elinkeinot on määrä ottaa paremmin huomioon lupaharkinnassa ja kaivoshankkeet velvoitettaisiin pitämään vuosittain avoimia yleisötilaisuuksia. Lisäksi kaivostoiminnan lopettamisen sääntelyä ja vakuussääntelyä tiukennetaan.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2023.

”Maanomistajan veto-oikeutta” vastustaa Kaivosteollisuus. Järjestön mielestä tämä ja kuntien lisääntyvä määräysvalta muuttavat alan investointi-ilmapiiriä epävarmemmaksi.

”Hallituksen esitys uudeksi kaivoslaiksi kiristää teollisuuden toimintaedellytyksiä samalla, kun Suomi etsii rahaa sähkölaskuun ensi talven varalle”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela tiedotteessa.

Järjestö toisaalta kiittelee lakiin tehtäviä varausmenettelyn tiukennuksia.

”Hiljattain mediassa esillä olleet suhertajat eivät noudata malminetsinnän vastuullisuusohjeita ja pilaavat kunnollisten toimijoiden mainetta”, sanoo Suomela tarkentamatta kuitenkaan, mihin viittaa.

Varaussääntelyyn esitetään useita muutoksia. Esimerkiksi varauspäätösten voimassaoloaika lyhenee kahdesta vuodesta vuoteen.

Alueille, joille ei voida myöntää malminetsintälupaa, ei voitaisi tehdä varaustakaan. Varauksia ei voisi tehdä kansallispuistojen tai luonnonpuistojen alueille.

Uutena tulee veroluonteinen maksu, joka varausalueesta tulee maksaa pinta-alan mukaan. Hallituksen mukaan tämä vähentäisi tarpeettoman laajojen varausten tekoa. Arviota on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä maksun suuruudeksi esitetään yhtä euroa hehtaaria kohden.

Valmistelussa on myös erillinen kaivosvero, joka ei kuitenkaan sisälly torstaina kerrottuihin uudistuksiin. Kaivosveroa valmistelee valtiovarainministeriö, eikä sen yksityiskohdista ole vielä tietoa.

Uudistusta arvosteltiin tuoreeltaan myös siitä, ettei se ota huomioon geopolitiikkaa. Suomen luonnonsuojeluliitto huomautti, että uudenkaan lain myötä valtio ei kykene estämään edes geopoliittisesti Suomen kannalta vahingollisia kaivoshankkeita.

Myös hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen nosti asian esiin.

”Mikä tahansa yhtiö voi edelleen varata Suomen maaperästä käytännössä lähes minkä tahansa alueen”, sanoi Holopainen tiedotteessaan.

Suomen luonnonsuojeluliitto haluaisi lakiin vielä kirjauksen siitä, että valtio voisi tilanteen vaatiessa estää malminetsintä- ja kaivoslupien myöntämisen valtion intressin ja esimerkiksi energiaomavaraisuuden nimissä.

Liiton mielestä esitys ei riitä parantamaan ympäristönsuojelun tasoa, mutta se pitää sitä pienenä askeleena oikeaan suuntaan.

Kaivoslain oli tarkoitus alun perin valmistua jo joulukuussa 2020. Viivästystä aiheuttivat ennen kaikkea puolueiden erimielisyydet lain ympäristökirjauksista.

Lintilän mukaan kyse on yhdestä hallituskauden pisimpään valmistelluista lakiesityksistä.

Hallituspuolueet sopivat viime talvena, että malminetsintä kielletään kansallis- ja luonnonpuistoissa ja valtion muilla luonnonsuojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Nämä sisältyvät luonnonsuojelulain uudistukseen, josta hallitus antoi esityksensä toukokuussa.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kirjoitti uudistuksesta myönteiseen sävyyn blogitekstissään. Hänen mukaansa vihreät olisi halunnut, että malminetsintä olisi kielletty kokonaan muun muassa kaikilla luonnonsuojelualueilla.

HS kertoi keskiviikkona, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Kolin ja Enon välimaastossa sijaitseva uraanivyöhyke kiinnostaa jälleen malminetsijöitä. Paikalliset pelkäävät, että malminetsinnässä pöyhittäisiin myös uraania.

Lue lisää: Hallitus sopuun kaivoslaista, uusi varaus­maksu hillitsemään valtaus­aloja

Lue lisää: HS:n tiedot: Eripuraisen kaivos­lain valmistuminen siirtyy jälleen

Lue lisää: Kaivoslaissa hiertävät yhä ympäristö­asiat, vihreät ja keskusta eri­mielisiä luonnon­suojelusta – Lintilä: ”Jumpataan sitten vaikka pidempään”

Lue lisää: Kiistelty kaivos­­yhtiö iski silmänsä uraani­vyöhykkeeseen Suomen kuuluisimman kansallis­maiseman tuntumassa

Muokkaus 8.9. klo 16.44: Uutista päivitetty kauttaaltaan muun muassa reaktioilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat