Putin yrittää energia-aseellaan repiä EU:n hajalle, sanoo Antti Häkkänen

Kokoomuksen Antti Häkkänen valittiin perjantaina eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hänen mukaansa Euroopalla on ensi talvena edessään kaikkien aikojen koettelemus.

Antti Häkkänen nousee puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi.

10.9. 2:00 | Päivitetty 10.9. 6:05

Seuraavat puoli vuotta tulevat olemaan Euroopalle ennennäkemätön koettelemus, sanoo Antti Häkkänen.

”Pahoin pelkään, että talven energiakriisi tulee olemaan EU:n yhtenäisyydelle moninkertaisesti pahempi kuin vuoden 2015 maahanmuuttokriisi.”

Häkkänen on kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja. Hänet valittiin perjantaina eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi. Tehtävää hoiti viime kevääseen asti edesmennyt ulkopolitiikan konkari Ilkka Kanerva (kok) ja sen jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Häkkäsen mukaan on selvää, että paine Euroopassa kasvaa talvea kohti mentäessä. On mahdollista, että eurooppalaisten tuki Ukrainalle horjuu energian hinnan noustessa. Kaasun ja öljyn viennin rajoittamista pidetään Venäjän presidentin Vladimir Putinin tietoisena strategiana pitää energian hintaa korkealla ja saada sitä kautta Eurooppa luopumaan Venäjän vastaisista toimistaan.

”Se olisi kaikkein pelottavin tilanne, että Putin onnistuisi tällä energia-aseella saamaan Euroopan ensin poliittisesti sekaisin ja sen jälkeen repimään EU:n hajalle”, Häkkänen sanoo.

Venäjän vastainen rintama ei ole Euroopassa horjumaton, Häkkänen sanoo. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa löytyy ymmärrystä Venäjälle korkean profiilin poliitikoiden joukossa. Saksassa ja Tšekissä on jo nähty mielenosoituksia energian korkean hinnan takia.

Tilanteeseen vastataan Häkkäsen mukaan parhaiten niin, että poliitikot kaikissa EU-maissa pitävät asiaa esillä. Eli muistavat puhua siitä, mistä energiakriisissä on kyse: Venäjän yrityksestä voittaa sota Ukrainassa. Lisäksi nousevia hintoja tulee kompensoida kansalaisille.

”Kyllä minä olen huolissani”, Häkkänen sanoo.

Euroopan on pysyttävä Ukrainan takana energian hintojen noususta huolimatta, Häkkänen sanoo.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa Suomessa on laajasti myönnetty, että niin sanottuun keskinäisriippuvuuteen perustunut turvallisuuspoliittinen ajattelu ei lopulta toiminut. Euroopassa uskottiin pitkään, että Venäjä ei aloita sotia, kun se on energiakaupan myötä tiukasti sidottu länsimaihin.

”No, näin ei käynyt”, Häkkänen sanoo.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan nyt on aika irtautua samankaltaisesta ajattelusta myös muiden autoritääristen maiden, ennen kaikkea Kiinan, kohdalla. Samasta asiasta puhui pääministeri Sanna Marin (sd) eduskunnan täysistunnossa torstaina: Suomen täytyy arvioida kriittisesti riippuvuuksiaan kaikkiin autoritäärisiin valtioihin.

Kysymys on Häkkäsen mukaan muun muassa siitä, minkälaisia kauppasuhteita Kiinan kanssa ylläpidetään, ja miten suhtaudutaan suurvallan kykyyn esimerkiksi hallita tietoverkkoja.

”Kun digitaalinen ympäristö vahvistuu, se tuo käytännössä jokaisen autoritäärisen maan suomalaisten kotioville. Tämä on hyvin vahvasti turvallisuuspoliittinen kysymys.”

Mitä Suomessa pitäisi siis konkreettisesti nyt tehdä, jotta Kiina-riippuvuutta saataisiin purettua?

Häkkänen sanoo olevansa vielä tässä vaiheessa ”hirveän varovainen” esittämään konkreettisia ehdotuksia.

”Olennaista on, että sekä puolueet että maat käyvät sen keskustelun, että onko tahtotilaa irtautua riippuvuuksista. Tehdäänkö Kiinan kanssa samat virheet, kuin Venäjän kanssa? Nyt alkaa olla viimeinen hetki käydä se keskustelu.”

Lue lisää: Supo ja ulkomaiset tiedustelupalvelut varoittavat teknologiayrityksiä kiinalaisesta rahasta – HS Visio selvitti, missä kasvuyrityksissä on kiinalaisia osakkaina.

Lue lisää: Arvaamaton Kiina saisi EU:n hetkessä polvilleen – Näin syntyi riippuvuus, joka voi syöstä Euroopan ”teknologisesti kivikaudelle”

Tällä hetkellä Euroopassa eletään ”sumuisessa maastossa”, Häkkänen sanoo. Monet maat ovat velkaantuneet paljon ja takana on vaikeat pandemiavuodet.

Samalla Ukraina tarvitsee edelleen paljon taloudellista ja aseellista tukea. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) vahvisti tällä viikolla, että Suomi on vienyt Ukrainaan myös raskasta aseistusta. Häkkäsen mielestä raskaiden aseiden vientiä pitää jatkaa.

”Tämä ei ratkea hyvien toiveiden varassa. Kyse on raa’asta sodankäynnistä, jossa tarvitaan kovia aseita ja puolustustarvikkeita.”

Siihen Häkkänen ei ota kantaa, pitäisikö Suomessa kouluttaa ukrainalaisia sotilaita. Suomi osallistuu jo ukrainalaisten sotilaiden kouluttamiseen Britanniassa, mutta EU on suunnitellut myös oman koulutusoperaationsa aloittamista.

”Läntisessä rintamassa mietitään yhteisesti, mitä kukakin maa voi tehdä.”

Häkkänen yhtyy kokoomusjohdon aiempiin puheenvuoroihin siitä, että Suomen tulisi tavoitella omia Nato-tukikohtia, kun ovet puolustusliittoon lopulta aukeavat.

”On se sitten esimerkiksi arktiseen osaamiseen tai puolustussuunnitelmiin liittyviä keskuksia.”

”Mutta nyt kärkitavoite on saada jäsenyys maaliin.”

Suomen Nato-jäsenyyden tiellä on vielä yksi iso kivi, Turkki. Turkki on yksi kuudesta Nato-maasta, jotka eivät ole vielä lopullisesti siunanneet Suomen ja Ruotsin liittymistä sotilasliittoon.

STT uutisoi torstaina, että Turkki on pyytänyt Suomea arvioimaan uudelleen kuutta Suomen aiemmin hylkäämää luovutuspyyntöä kesän aikana. Oikeusministeriö kertoi perjantaina, että se ei aio avata luovutustapauksia uudestaan. Turkki on pitänyt tekemiään luovutuspyyntöjä esillä liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiseen.

Entisen oikeusministerin Häkkäsen mukaan Suomi tekee luovutuspäätökset oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan ja päätökset tehdään samoin perustein kansallisuudesta riippumatta. Hän ei spekuloi mahdollisia muita myönnytyksiä, joilla Turkki saataisiin ratifioimaan Suomen jäsenyys.

Nato-prosessissa on oltava nyt kärsivällinen, Häkkänen sanoo. Hänen mukaansa muillakin Natoon liittyneillä mailla on ollut haasteita prosessissaan.

”Puoli vuotta tai vuosi, tämäntyyppisiä aikoja on muilla mailla voinut prosessissa kestää.”

Mäntyharjulta kotoisin oleva Häkkänen on toisen kauden kansanedustaja ja entinen oikeusministeri.

Häkkäsen mukaan Suomessa kannattaa luottaa siihen, että jo nyt on kuljettu pitkä tie kohti Natoa ja vahvistettu kumppanuuksia Nato-maiden kanssa.

”Meillä ei ole sellaista hätää, että jäsenyys pitäisi saada joululahjaksi. Nyt ei saa ruveta horjumaan, muuten voi tulla tilanne, että tehdään jotain erikoisia kompromisseja.”

Suomen oma puolustus on myös edelleen vahva, Häkkänen sanoo. Hänen mukaansa sota Ukrainassa on osoittanut sen, että Puolustusvoimat on osannut ”lukea pelikirjaa oikein” Venäjän muodostaman uhan suhteen.

”Näemme, että Ukrainassa käydään perinteistä sodankäyntiä panssarivaunujen, rynnäkkökiväärien ja tykistön kanssa. Suomi on varautunut tällaiseen hyvin.”

Yksi kysymysmerkki asevoimien tulevaisuuden suhteen on kuitenkin pienenevät ikäluokat. Samaan aikaan myös varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrä lisääntyy. Pitäisikö yleisestä asevelvollisuudesta tehdä sukupuolineutraali?

Häkkäsen mukaan vähintään kutsuntojen tulisi koskea koko ikäluokkaa. Asevelvollisuutta pitäisi hänen mielestään katsoa nykyistä laajemmin. Suomi joutuu varautumaan uudenlaisiin uhkiin, kuten kyberhyökkäyksiin.

"Kun mietitään kokonaisturvallisuutta, ihan varmasti tehtäviä riittäisi kaikille. Naiset ja miehet pystyvät samoihin asioihin, kyse on yksilöistä.

Häkkäsen mielestä yksi turvallisuuspolitiikan ulottuvuus unohtuu liian monilta: talous. Kokoomus on alkusyksyn aikana ruoskinut hallitusta velanotosta, jonka se katsoo olevan holtitonta. Hallituksen uusi talousarvioesitys on yli kahdeksan miljardia alijäämäinen.

Velkakierre on turvallisuusriski, Häkkänen sanoo.

”Meidän täytyy sitoutua pitkäjänteisesti siihen, että puolustusmenomme ovat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan sote-kustannukset kasvavat ja vihreän siirtymän investoinnit on pakko tehdä. Jos velkaa ei pidetä kurissa, Suomen kantokyky puolustusinvestointeihin heikentyy.”

Samalla kun kokoomus on syyllistänyt hallitusta velanotosta, on hallituksesta penätty vastauksia siihen, mistä kokoomus leikkaisi saadakseen julkisen talouden tasapainoon. Toistaiseksi puolueen vastaukset ovat olleet epämääräisiä: puheenjohtaja Petteri Orpo puhui viime viikolla Ylen A-studiossa esimerkiksi kosteikkoviljelyn tuista ja hallinnon avustajien määrästä. Niiden osuus valtion budjetista on varsin vaatimaton.

Edellisessä vaihtoehtobudjetissaan kokoomus esitti leikkauksia useisiin perusturvan osiin, kuten työttömän perusturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Velkakierre saadaan taitettua, kun samaan aikaan tehdään sekä säästöjä että kasvua ja työllisyyttä vauhdittavia – Häkkäsen sanojen mukaan ”koviakin” – toimia.

Miten perusturvaleikkaukset sopivat yhteen laukkaavan inflaation ja heikentyvän ostovoiman tilanteessa?

”Ne on sovitettava jotenkin yhteen”, Häkkänen sanoo.

Kokoomus julkaisee loppusyksystä vaihtoehtobudjetin. Häkkäsen mukaan siinä otetaan samaan aikaan huomioon inflaation vaikutukset ja sosiaaliturvan säästöt.

”Totta kai akuutti tilanne on paha, mutta kyse on pitkäjänteisestä talouspolitiikasta. Vielä ensi vuoden budjetissa ei voi lopettaa velanottoa, mutta talouspolitiikka pitää virittää usealle vuodelle niin, että Suomen talous saadaan tasapainoon.”

Kuka?

Antti Häkkänen

  • Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja ja varapuheenjohtaja

  • Toimi oikeusministerinä Juha Sipilän (kesk) hallituksessa vuosina 2017–2019

  • Syntynyt Mäntyharjulla 16. tammikuuta 1985, 37-vuotias

  • Koulutukseltaan oikeustieteen maisteri

  • Perheeseen kuuluu vaimo ja 3-vuotias tytär

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat