”Varmasti Ruotsilla pelotellaan” – Tutkijat uskovat, että keskustelu katuväki­vallasta voi heijastua myös Suomen vaaleihin

HS kysyi politiikan tutkijoilta, mitä Ruotsin tuore vaalitulos merkitsee suomalaisen politiikan ja eduskuntavaalien kannalta.

Sanna Salo, Kimmo Grönlund ja Hanna Wass analysoivat Ruotsin vaalituloksen merkitystä suomalaisen politiikan kannalta.

12.9. 16:02

Ruotsidemokraattien menestys Ruotsin valtiopäivävaaleissa voi voimaannuttaa myös perussuomalaisia Suomessa, sanovat politiikan tutkijat.

Ruotsin valtiopäivävaalit käytiin sunnuntaina. Tilanne blokkien välillä on tiukka ja ääntenlaskenta osin kesken, mutta puolueiden voimasuhteet ovat selvillä.

Eniten ääniä, 30,5 prosenttia, sai maanantain tietojen mukaan sosiaalidemokraatit. Oikeistoblokin mahdollinen pääministeripuolue maltillinen kokoomus oli saamassa 19,1 prosenttia äänistä, mutta toiseksi suosituin näiden kahden välissä oli oikeistopopulistinen ruotsidemokraatit.

Ruotsidemokraatit oli maanantaina saamassa noin 20,6 prosenttia äänistä.

”Se ei ainakaan heikennä Suomen perussuomalaisten itsetuntoa. Epäsuora vaikutus voi olla tietynlainen voimaannuttaminen poliittisille toimijoille”, sanoo tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista.

Lue lisää: Oikeistoblokki täpärässä 175–174-johdossa Ruotsissa – vaalin tulos varmistuu vasta parin päivän päästä, DN:n mukaan valta saattaa vaihtua

Ruotsissa vaalien alla puhutti erityisesti jengirikollisuus, mistä Salo uskoo ruotsidemokraattien hyötyneen. Vaikka Suomessa ei ole vastaavaa ongelmaa, on meilläkin puhuttu esimerkiksi nuorten lisääntyneestä katuväkivallasta ja asuinalueiden eriytymisestä.

Salon mukaan perussuomalaiset todennäköisesti nostavat näitä vaaliteemoikseen, ja puhetavat voivat olla samantyyppisiä kuin Ruotsissa. Suomessa voitaisiin kuitenkin keskustella myös esimerkiksi ennaltaehkäisystä, sanoo Salo.

”Meidän keskustelumme ei tarvitsisi olla niin kärjistynyttä.”

Vaaliteemoissa on todennäköisesti yhtäläisyyksiä ja eroja, sanoo Salo. Energiakriisi nousee todennäköisesti esiin myös Suomessa. Toisaalta esimerkiksi valtion velkaantumisesta ei Ruotsissa ole juuri tarvetta puhua, mutta Suomessa oppositio haastaa siitä hallitusta.

Lue lisää: Rikollisuudesta tuli Ruotsin vaalien iso teema

Myös valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista uskoo perussuomalaisten ottavan mallia ruotsidemokraateista ja pitävän esillä maahanmuuttoa.

”Varmasti Ruotsilla pelotellaan”, Grönlund sanoo.

Grönlundin mukaan ruotsidemokraattien menestys kertoo ainakin siitä, että oikeistopopulistinen poliittinen voima ei ole Euroopassa vähenemässä.

”Mitään automatiikkaa ei ole, että se tarkoittaisi, että perussuomalaiset lähtisivät tästä yli 20 prosentin kannatukseen kiitämään”, hän kuitenkin sanoo.

Grönlundin mielestä Ruotsin vaalikeskusteluissa Nato-jäsenyys ja Ukrainan sota jäivät varsin pienelle huomiolle. Maalle epätyypillisesti myöskään ilmastonmuutoksesta ei juuri puhuttu, hän sanoo.

Kimmo Grönlund.

Grönlund huomauttaa, että Suomessa kannatusmittauksia on johtanut kokoomus. HS:n elokuun mittauksessa puolueen kannatus oli 23 prosenttia.

Toisaalta Ruotsissakin maltillinen kokoomus oli mittauksissa ruotsidemokraatteja suositumpi vielä puoli vuotta sitten. Vaalien alla se alkoi vakuutella äänestäjille, että se voi tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

”Siinä on voinut käydä niin, että osa äänestäjistä on ajatellut, että voi sitten suoraan äänestää ruotsidemokraatteja”, Grönlund sanoo.

Äänestäminen Ruotsin valtiopäivävaaleissa onkin hyvin erilaista kuin Suomen eduskuntavaaleissa, huomauttaa Grönlund. Blokkipolitiikka ja vaalitavan koukerot voivat saada äänestäjät taktikoimaan.

Äänestäjille on tarjolla käytännössä kaksi pääministeripuoluetta, joista jommankumman varaan hallitusta lähdetään muodostamaan. Nyt pääministeriehdokkaina kisasivat sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson ja maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson.

Vaalitulos näyttää blokkipolitiikan kääntöpuolen, sanoo yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

”Meillä välillä haikaillaan, että blokkivaalit olisivat selkeämmät”, Wass sanoo.

”Ruotsidemokraatit pystyivät tällä demonstroimaan sen, kuinka nurinkurista blokkipolitiikka on, jos sitä tehdään kannatustaktisesti ja löyhällä ideologisella pohjalla.”

Ruotsissa yleisesti ajatellaan, että kahden blokin väliltä valitseminen takaa äänestäjälle ikään kuin kuluttajansuojan. Äänestäjä tietää, millainen hallituksesta on tulossa.

Maanantaina näytti siltä, että pääministeripuolueeksi olisi nousemassa vasta vaaleissa kolmanneksi tullut maltillinen kokoomus. Voittaja sosiaalidemokraatit ja toiseksi tullut ruotsidemokraatit taas voivat jäädä hallituksesta kokonaan.

Tätä Wass pitää edustuksellisuuden toteutumisen kannalta ongelmallisena.

Hanna Wass.

Wass uskoo muiden haastateltujen tutkijoiden tavoin, että Suomen vaalien alla huomio on turvallisuudessa, energiassa ja taloudessa. Hän suorastaan ihmettelee, miten Ruotsin vaaleissa käsiteltiin niin paljon maan sisäpolitiikkaa.

Wassin mielestä Suomessa tämä ei tule olemaan mahdollista Euroopan energiakriisin vuoksi.

”Emme pysty katsomaan vain sisäänpäin kevään vaaleissa.”

Ruotsissa muut puolueet kovensivat retoriikkaansa ruotsidemokraattien jalanjäljissä. Tämänkaltaista populistien vallan kasvua Wass ennustaa myös Suomeen. Vaikka puolue ei pääsisi hallitukseen, se saa asiaansa läpi muiden puolueiden kautta.

”Sitä pitää muiden vähän sivu- ja takapeilistä vilkuilla, mitä populistinen puolue tekee. Pitää tarkasti monitoroida ja mahdollisuuksien mukaan myötäillä. Eurooppalaiset populistipuolueet ovat hyvin lahjakkaita myös oppimaan toisiltaan.”

Tutkijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin suhteet pysyvät vaalienkin jälkeen varsin ennallaan.

Grönlund ei usko, että minkäänlainen hallituspohja voisi huonontaa Suomen ja Ruotsin välejä. Hän huomauttaa havainneensa, että esimerkiksi ruotsidemokraattien puoluesihteerillä oli vaalivalvojaisissa yllään Suomi-Ruotsi-pinssi.

Vasta keskiviikkona ratkeaa, kumpi blokeista alkaa koota hallitusta. Sen jälkeen käydään hallitusneuvottelut, joista odotetaan varsinkin oikeistoblokin tapauksessa vaikeita.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat