Energiayhtiöiden voittojen leikkaus myötätuulessa EU:ssa – asiantuntijan mukaan kyseessä on käytännössä vero, vaikka sitä sanaa ei käytetä

Energiaministerit ottavat perjantaina kantaa myös johdannaismarkkinoihin ja venäläiskaasun hintakattoon. Jäsenmaiden näkemyksissä on eroja.

EU-komissio haluaa leikata ylimääräisiä voittoja, joita eräät sähköntuottajat ansaitsevat nyt, kun sähkön markkinahinta on ampunut korkeuksiin. Kuvassa Arkonan merituulipuisto Pohjois-Saksassa.

8.9. 16:19 | Päivitetty 8.9. 18:04

Bryssel

EU-komission ehdotus sähköntuottajien ylimääräisten voittojen imuroinnista kuluttajien ja yritysten tukemiseksi näyttää olevan myötätuulessa EU:ssa.

Useissa maissa on jo tehty tai on tekeillä vastaavanlaisia suunnitelmia ylimäärävoittojen leikkaamiseksi, mutta komission esityksen myötä ne todennäköisesti yleistyisivät EU-alueella.

Myös Suomi suhtautuu esitykseen myönteisesti. Hallitus otti tiistaina kannan, jonka mukaan jäsenmaissa voi olla perusteltua toteuttaa tällaisia toimenpiteitä.

Soraääniä on tullut Puolasta, jonka pääministeri Mateusz Morawiecki piti keinoa Financial Timesin haastattelussa toissijaisena ja liian hitaana.

Komission esitykset sähkön hintakriisin helpottamiseksi ovat esillä EU:n energiaministereiden ylimääräisessä kokouksessa Brysselissä perjantaina. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Kokous ei vielä tee päätöksiä kriisitoimista. Jäsenmaiden ministerit antavat suuntaviivat komissiolle, mikä menee jäsenmaista läpi ja mikä ei, ja komissio tulee ulos varsinaisine lainsäädäntöehdotuksineen ensi viikolla.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli keskiviikkona, mitä komissio on tässä vaiheessa kaavaillut sähkön ja kaasun hintakriisin taltuttamiseksi.

Von der Leyenin viiden kohdan listassa oli ylimäärävoittojen leikkaamisen lisäksi venäläisen maakaasun hintakatto, fossiilituottajien voittojen leikkaus, johdannaismarkkinoiden toimet ja sähkön säästö kulutushuippujen aikana.

Torstaina pääministeri Sanna Marin (sd), Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen lähettivät von der Leyenille yhteisen kirjeen energiatilanteesta. Pääministerit esittivät tukensa komission esittämille suunnitelmille energian hinnan alentamiseksi ja kertoivat maidensa näkemyksistä.

Pääministerit painottavat kirjeessään, että on syytä toteuttaa tarpeelliset toimet kaasun hinnan hillitsemiseksi sekä energian johdannaismarkkinoiden vakauttamiseksi. He tukevat myös muun muassa koordinoituja koko EU:n laajuisia toimia energian kulutuksen vähentämiseksi.

Lue lisää: EU:n komissio haluaa alentaa sähkön hintaa rajoittamalla energia­yhtiöiden voittoja – likviditeettituki yhtiöille jää jäsenmaiden vastuulle

Jäsenmaat eivät ole vielä yhtenäisesti kaikkien toimien takana. Esimerkiksi Tšekki on suhtautunut epäilevästi venäläisen maakaasun hintakattoon, ja myös Saksa epäröi.

Hintakattoa ajavien mielestä katto olisi tarpeen Venäjän maakaasun myynnistä saamien voittojen leikkaamiseksi. Vaikka tuontimäärät Eurooppaan ovat vähentyneet ja Nord Stream 1 -putki on poissa pelistä, Venäjä käärii hinnan nousun takia yhä kaasusta rahaa sotakassaansa.

Venäjä on uhannut katkaista maakaasun tulon kokonaan, jos hintakatto asetetaan. Se vaikuttaisi heti useisiin itäisen Euroopan EU-maihin.

Monissa maissa on ollut halua puuttua sähkömarkkinoiden toimintamekanismiin ja myös EU:n päästökauppaan – Morawiecki ehdottaa haastattelussaan jopa päästökaupan hyllyttämistä kokonaan.

Nämä vaatimukset eivät saa nyt vastakaikua, koska ne eivät olisi nopeita toimia kriisissä.

Euroopan sähkömarkkinoihin on iskenyt eräänlainen täydellinen myrsky eli monen syyn yhteisvaikutus, joka on nostanut hinnat pilviin.

Hinnat alkoivat nousta jo viime syksynä, ja lisää pontta tuli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, mikä alkoi nostaa kaasun ja muun fossiilisen energian hintaa. Useissa EU-maissa kaasua käytetään sähkön tuotantoon.

Pandemian jälkeen sähkön kysyntä on ollut kovassa kasvussa, mutta tuotanto ei ole pysynyt perässä muun muassa tämän kesän säätilan ja luonnonolojen takia. Keski-Euroopassa ydinvoimatuotanto on takkuillut.

EU-energiaministerit yrittävät nyt ratkoa, miten kysyntä ja tarjonta saataisiin paremmin tasapainoon ja miten eurooppalaisten kotitalouksien tukalaa tilannetta helpotettaisiin. Ylisuurista energialaskuista syntyy kova poliittinen paine.

Sähkömarkkinoilla kallein tuotantotapa määrittää sähkön tukkuhinnan, eli nyt hyötyvät ne yhtiöt, jotka kalliin kaasun sijaan tuottavat sähkön halvemmalla, esimerkiksi uusiutuvalla tuulivoimalla.

EU-komissio ehdottaa, että näin syntyvät ylimääräiset eli inframarginaaliset tuotot kerättäisiin pois, koska ne ovat syntyneet poikkeuksellisissa hintaoloissa.

Ylimääräisillä voitoilla valtio voisi rahoittaa esimerkiksi erilaisia kuluttajien ja yritysten energiatukia.

Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäällikön Antti Kohopään mukaan kyse on käytännössä windfall-verosta, joka on vain puettu uusiin vaatteisiin. Komissio ei halua puhua verosta muun muassa siksi, että yhteiset veropäätökset ovat EU:ssa olleet aina vaikeita.

Tämä toimi ei vaikuttaisi sähkön hintaan eikä sinänsä vääristäisi markkinoita, koska sähköä ostettaisiin ja myytäisiin edelleen markkinahintaan. Tuottajalla säilyisi houkutin tuottaa sähköä, ja ostajalla olisi korkean hinnan takia houkutin säästää sähköä.

Financial Times -lehden mukaan komissio on kaavaillut, että voittoleikkuri iskisi, kun sähkön tukkuhinta nousisi yli 200 euron megawattitunnilta. Sen ylittävät voitot verotettaisiin yhtiöiltä pois. Esimerkiksi Suomessa sähkön tukkuhinta on syyskuussa ollut useimpina päivinä yli tämän hintatason.

”Siitä ei ole vielä hirveästi keskusteltu, miten tämä mekanismi auttaa ihmisiä eli miten rahat sitten jaetaan. Se jää jäsenmaiden päätettäväksi”, Kohopää sanoo.

Energiateollisuuden huolena on, että voittoleikkuri voi vaikuttaa intoon investoida nyt edulliseen päästöttömään tuotantoon.

”Pitää olla erittäin selvää, että tämä on väliaikainen kriisi-instrumentti. Pitää olla luottoa siihen, että sähkön hinnoilla voi investoinnit maksaa jatkossakin”, Kohopää sanoo.

Suomen yhtenä neuvottelutavoitteena energiaministereiden kokouksessa on saada komissio muuttamaan sähkön johdannaismarkkinoiden sääntöjä liittyen hinnoitteluun ja vakuusvaatimuksiin.

Nyt johdannaiskauppaan liittyvät vakuudet on hoidettava käteisvakuuksin, mikä on johtanut likviditeettipulaan yrityksissä ja saanut Suomen ja Ruotsin rientämään pikavauhtia sähköyhtiöiden tueksi.

Komission pohjaesityksen mukaan vakuudeksi voisivat kelvata muutkin instrumentit kuin käteinen, esimerkiksi pankkitakaukset. Komissio kertoo neuvottelevansa myös futuuripörssien kanssa siitä, miten äkillisiä päivittäisiä hintapiikkejä olisi mahdollista lieventää.

Komissio selvittää myös, onko valtion tukeen liittyviä EU-säännöksiä syytä lieventää sähköyhtiöiden likviditeettituen osalta.

Lue lisää: Suomen hallitus joutui miljardien energiapaketissa kiusalliseen pakkorakoon, ja apu tuli Ruotsista

Lue lisää: Energiamarkkinoilla voi pian alkaa suuri rytinä – Näin Fortumin käyttämät johdannaiset voivat räjähtää silmille

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat