Tulkinta kestävästä puun poltosta kiihdyttää tunteita EU-parlamentissa

Parlamentti hyväksyi kantansa uusiutuvan energian direktiiviin. Nyt alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Hakkuista syntynyt kantokasa. EU-parlamentti haluaisi lopettaa kantojen ja lahopuiden keräämisen talteen edistäessään kestävää uusiutuvaa energiaa.

14.9. 17:45

Strasbourg

EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona kantansa uusiutuvan energian direktiiviin.

Parlamentti lisää kunnianhimoa tavoitteisiinsa ja haluaa, että uusiutuvan energian osuus nousee 45 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on nyt 32 prosenttia, ja komissio esitti sen kiristämistä 40 prosenttiin.

Parlamentin kanta hyväksyttiin äänin 418 puolesta, 109 vastaan ja 111 tyhjää.

Päätöksen osana parlamentti hyväksyi kantansa määritelmään, mikä uusiutuva energia on ympäristön kannalta kestävää. EU haluaa varmistaa, että mistä tahansa luonnosta saatavasta massasta ei tehdä energiaa, jotta luonnolle ei tehtäisi vahinkoa.

Kestävyyskriteerit vaikuttavat myös suomalaiseen metsäbio­massaan ja sen käyttöön energiantuotannossa. Tämä on kiihdyttänyt suomalaismeppien tunteita, sillä EU suhtautuu uudella tavalla varovasti puun polttoon. Pelkona on, että hyvää puuta menee polttoon liikaa.

Parlamentin kannan mukaan primäärisen biomassan eli metsästä suoraan otettavan puuraaka-aineen käytölle energiantuotannossa tulee katto, jolla pyritään rajoittamaan sen käytön lisäämistä.

Runkopuulle, juurille tai oksille ei meppien mukaan saisi ohjata uusiutuvan energian tukia, paitsi jos puu on saatu metsäpaloja tai liikenneonnettomuuksia estävistä harvennuksista tai metsistä, jotka ovat kärsineet luonnonkatastrofista, tuhoeläimistä tai taudeista.

Tällaista puuta voisi edelleen polttaa, mutta valtio ei voisi taloudellisesti edistää sen käyttöä. Sitä ei myöskään voisi laskea EU:n uusiutuvan energian tavoitteeseen.

EU-parlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk) pitää ”uskomattomana”, että primäärin puumassan käyttö heitetään uusiutuvan määritelmän ulkopuolelle.

”Hakkuutähteet, harvennuspuu, metsästä otettava hake. Se tarkoittaa noin kymmenen miljoonan kuution suuruista puumäärää, jota ei saa tukea.”

Metsänomistajia edustavan MTK:n mukaan parlamentin linjaus vaikeuttaisi erityisesti nuorten metsien hoidossa syntyvän energiapuun sekä hakkuutähteiden hyödyntämistä energiaksi.

Sen sijaan esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoja voisi edelleen käyttää rajoituksetta energiantuotantoon.

Puun käytöllä on iso rooli Suomen energiahuollossa. Toissa vuonna Suomen energian kokonaiskulutuksesta puupolttoaineiden osuus oli 28 prosenttia.

Suomi ylittää EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian käytöstä pääosin puupohjaisen energian ansiosta, vaikka tuuli- ja aurinkovoima ovatkin kasvussa.

Parlamentin kanta ei ole asian päätepiste, vaan nyt alkavat neuvottelut jäsenmaiden ja komission kanssa lopullisesta lakitekstistä. Useat jäsenmaat eivät välttämättä niele parlamentin tulkintaa siitä, millainen puu on energiantuotannossa kestävää ja mikä ei.

”Tässä on kyse siitä, mitä puun polttamista halutaan julkisin varoin tukea. Tällä haluttiin lopettaa tukkipuun poltto ja lahopuiden ja kantojen kerääminen talteen, mitä tapahtuu myös Suomessa”, EU-parlamentaarikko Silvia Modig (vas) sanoo.

”Kaikkea fossiilista ei voi korvata metsästä. Metsät ovat osa ratkaisua, mutta se täytyy tehdä kestävästi.”

Meppi Laura Huhtasaaren (ps) mukaan markkinat pitävät huolen siitä, että metsänomistajat eivät ohjaa arvokasta tukkipuuta polttoon. Jos sitä sinne päätyy, kyse on Huhtasaaren mukaan jostain muusta syystä, esimerkiksi soveltumattomuudesta jalostukseen tai kuljetusmatkoista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat