Oppositio ja hallitus riitelivät hoitaja­mitoituksesta puheenjohtaja­paneelissa, hallituksessa halua joustaa toteutuksessa: ”Hoitajia ei ollut silloin eikä niitä ole nyt”

Puheenjohtajat keskustelivat kuntapolitiikan ajankohtaisista aiheista Kuntaliiton järjestämässä paneelissa keskiviikkona.

14.9. 9:38 | Päivitetty 14.9. 14:13

Vanhuspalveluiden hoitajapula ja Suomen ilmastotavoitteet kuumensivat tunteita, kun seitsemän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat paneelikeskustelussa keskiviikkona. Keskustelun järjesti Kuntaliitto.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja muut hallituspuolueiden puheenjohtajat ilmaisivat, että hoitajamitoituksen kiristämisen aikataulua voidaan lykätä.

Nyt hoivakodeissa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden pitää lain mukaan olla kuusi hoitajaa. Huhtikuusta alkaen luvun on tarkoitus nousta seitsemään. Marinin mukaan mitoitukseen voisi tulla esimerkiksi 0,65 hoitajan väliporras helpottamaan siirtymää.

Marin kuitenkin puolusti mitoitusta ylipäätään. Hän haastoi paneelissa hoitajakysymyksellä erityisesti oppositiopuolue kokoomusta.

”Kokoomuksen vastaus on se, että ei tehdä mitään. Ei mitoituksia, ei lisää koulutuspaikkoja, ei paranneta palveluita ja jätetään vanhukset heitteille”, Marin sanoi viitaten kokoomuksen vastuuseen edellisellä hallituskaudella.

Keskustan Annika Saarikko puolestaan huomautti, että perussuomalaiset olisi alun perin halunnut hoitajamitoituksen tulevan voimaan jopa nykyistä aiemmin.

”Niitä hoitajia ei ollut silloin eikä niitä ole nyt”, Saarikko sanoi.

Oppositiojohtajat Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) ihmettelivät Marinin ja Saarikon lausuntoja.

”Se, että hallitus syyttää oppositiota siitä, että se ei ole onnistunut viemään tätä maaliin, se ei ole oikein kestävää”, sanoi Purra.

Orpon mukaan nykyhallituksella on ollut lähes neljä vuotta aikaa toimia. Hänen mielestään pelkkä hoitajamitoituksen siirtäminen ei riitä, vaan hallituksen täytyy kertoa, miten hoitajia saadaan lisää tulevaisuudessa.

”Tämä on teidän vastuullanne nyt. Meillä on oikeus kysyä teiltä, miten te korjaatte asiat”, Orpo sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) on sanonut, ettei hoitajia saada kevääseen mennessä tarpeeksi lisää, jotta mitoituksen kiristäminen voisi toteutua aikataulussa.

Puheenjohtajat sanailivat kiivaasti myös Suomen ilmastotavoitteista. Suomi pyrkii tällä hetkellä olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Puheenjohtajista ainoastaan Purra oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi joustaa tavoitteesta energiakriisin vuoksi. Hänestä tavoite ei ole realistinen ja asioita on pakko asettaa tärkeysjärjestykseen.

”Ensi talvena kumpi on oleellisempaa: se, että ihmiset tulevat toimeen ja että on lämpöä ja sähköä, vai se, että pidämme kiilusilmäisesti kiinni jostain vuositavoitteesta?” Purra kysyi.

Myös keskustan Annika Saarikko korosti talouden merkitystä energiapolitiikassa. Saarikon mielestä Maria Ohisalon (vihr) näkökulma on ”hirveän usein vain ilmastonmuutos”, mutta hän itse ajattelee myös kokonaiskestävyyttä.

”Kokonaiskestävyys tarkoittaa sitä, että on pakko miettiä myös ihmisten mukana pysymistä ja talouden reunaehtoja”, Saarikko sanoi.

”Mahtavaa, jos olemme nykyään tästä sama mieltä. Ihan joka neuvottelussa ei ole siltä tuntunut”, Saarikko jatkoi Ohisalolle.

Ohisalo vastasi Saarikolle seuraavassa puheenvuorossaan, kun hänelle esitettiin yleisökysymys tuulivoiman lisäämisestä Itä-Suomeen. Tällä hetkellä puolustusvoimien lausunnot estävät tuulivoiman rakentamisen laajoille alueille Itä-Suomessa.

"Tämä on erittäin hyvä kysymys. Ja itse asiassa voisin esittää sen keskustapuolueelle, jolla on kaikki ne salkut, joilla tätä kysymystä voitaisiin ratkoa. Tätä voitaisiin ratkoa valtiovarainministerin, työ- ja elinkeinoministeriössä elinkeinoministerin ja puolustusministerin salkuin", Ohisalo sanoi.

"Keskusta on kolme vuotta istunut tämän asian päällä, ja mitään ei ole tapahtunut. Ehkä tämä kertoo siitä, että Annikalle ja keskustalle nämä ilmastokysymykset eivät ole niin tärkeitä."

Saarikon mukaan asiaa ollaan selvittämässä. Näin kertoi myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) eduskuntakeskustelussa viime viikolla. Ohisalo arvosteli sitä, että kyse on vasta selvityksestä.

Kuntaliiton järjestämässä paneelissa kuntien tulevaisuus oli laajasti esillä.

Purra, Ohisalo, Marin ja Li Andersson (vas) lupasivat olla leikkaamatta kuntien valtionosuuksista, jos heidän puolueensa ovat seuraavassa hallituksessa. Orpo, Saarikko ja Anna-Maja Henriksson (r) eivät vastanneet kysymykseen kyllä tai ei.

Marinin ja Anderssonin mielestä kuntien tehtäviä ei pitäisi karsia tai sääntelyä vähentää. Muut olivat vastakkaista mieltä, tosin Ohisalo ei vastannut selvästi kyllä tai ei.

Marinin mielestä palveluntuottajille täytyy olla sääntöjä ja ohjausta, jotta kansalaiset saavat hyviä sote-palveluita, lapset saavat laadukkaan koulutuksen ja että "hyvinvointivaltiossa ihmisistä pidetään huolta".

Perussuomalaisten Purran mukaan Suomi on täynnä kuntia, joissa erilaiset kasvustrategiat eivät tuo kasvua vaan velkaa. Tällaiseen tilanteeseen ainoa mahdollisuus on, että kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä karsitaan, Purra sanoi.

Ohisalon mukaan vihreiden linja on, että "nykytilanne on ehkä vaikea, kun erikokoisilla, hyvin erilaisilla kunnilla on täsmälleen samanlaisia tehtäviä".

Kuntaliiton paneeliin osallistuivat puheenjohtajat kaikista suurista eduskuntapuolueista paitsi kristillisdemokraateista.

HS näytti paneelin suorana lähetyksenä. Seurasimme sen myös tekstimuodossa hetki hetkeltä.

Lue seuranta täältä:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat