Hallitus muuttaa soten rahoituksen perusteita: muun muassa Helsinki on saamassa lisää rahaa

Hallituksessa saavutetun sovun takia Helsingin rahoitus saattaa parantua aikaisemmin lasketusta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa sen jälkeen, kun rahoituksen siirtymäkausi on ohi vuonna 2029.

Helsinki on saamassa lisää sote-rahaa muun muassa siksi, että kaupungissa on yliopistollinen keskussairaala.

13.9. 10:11 | Päivitetty 13.9. 17:29

Helsingin rahoitus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa (sote) on parantumassa aikaisemmin kaavaillusta.

Samoin on käymässä useille muille hyvinvointialueille, joiden tuleva sote-rahoitus on näyttänyt pienenevän suhteessa nykyiseen.

Hallituksessa saavutetun sovun takia Helsingin rahoitus saattaa parantua aikaisemmin lasketusta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa sen jälkeen, kun rahoituksen siirtymäkausi on ohi vuonna 2029.

Täsmällistä hyötyä on vaikea sanoa, sillä edelleen on avoinna muun muassa se, lasketaanko yliopistosairaaloiden saama lisärahoitus hyvinvointialueen vai yhteistyöalueen vai näiden yhdistelmän mukaan.

Helsingin asemaa on tarkoitus parantaa valmisteilla olevalla yliopistosairaalakuntia koskevalla uudella lailla sekä siihen liitettävällä siirtymätasausta koskevalla lisäyksellä.

Hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasaussääntelyn muutosta koskeva lakiesitys lähti kuuden viikon lausuntokierrokselle tiistaina.

Hallitus lähetti jo elokuussa yliopistosairaala-alueita koskevan rahoituslain luonnoksen lausunnolle. Lain tarkoitus on turvata yliopistosairaalakuntien asema sote-uudistuksessa.

Yliopistosairaala-alueet ovat saamassa noin 300 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Nettovaikutus yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville alueille olisi 88–144 miljoonaa euroa koko maan tasolla.

HS:n tietojen mukaan Helsinki tulee hyötymään näillä näkymin yliopistorahoituslain uudistuksesta 10–23 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoitus ehdotetaan vähennettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asukasperusteisen rahoituksen osuudesta.

Uusin käänne on poliittinen sopu, joka saavutettiin yliopistosairaalakuntien rahoituslakiin tehtävästä yhdestä muutoksesta, joka on merkittävä muun muassa Helsingille.

Kyse on sote-rahoituksen pysyvän siirtymätasauksen täydennysosasta, joka parantaa Helsingin asemaa pysyvästi mahdollisesti 30 miljoonalla eurolla, mutta luku vielä täsmentyy.

Helsingin ja muiden eniten kärsivien alueiden rahoitus paranee, koska hallitus alensi sitä, kuinka paljon yksittäinen alue voi hävitä rahoitusmallin muutoksessa.

Alue häviää, jos sen nykyiset sote-kustannukset ovat korkeammat kuin sen uudistuksen voimaantulon jälkeen saama rahoitus. Yleisesti rahoitus kuitenkin kasvaa, sillä siinä otetaan huomioon kustannusten kasvu.

Uuden sovun mukaan tappio voi olla korkeintaan 50 euroa. Alue voi siis jatkossa menettää korkeintaan 50 euroa asukasta kohden, kun se aikaisemman linjauksen mukaan oli sata euroa asukasta kohden.

Rahoitusmalli alkaa vaikuttaa täysillä vuonna 2029 kuuden vuoden siirtymäkauden jälkeen, kun siirtymä uusien rahoitusten tasoihin on toteutunut.

Ehdotus ei vähennä hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan kasvattaa valtion rahoittamaa osuutta.

Yliopistosairaalalisä ja siihen liittyvä siirtymätasauksen muutos maksaa yhteensä 123–136 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2029 alkaen.

Uudesta linjauksesta hyötyy Helsinki, mutta myös ainakin Keski-Uusimaa, Satakunta, Kymenlaakso ja Kainuu.

Helsinki, kuten myös moni muu yliopistosairaalakaupunki, on useaan kertaan valittanut, että ne ovat sote-uudistuksen häviäjiä.

Muun muassa vuonna 2020 pääkaupunkiseudun isot kaupungit jättivät poikkeuksellisen kriittiset lausunnot etenkin uudistuksen rahoitusjärjestelyistä.

Niiden mielestä kaupungit joutuvat maksamaan vielä suuremman osuuden köyhempien alueiden auttamisesta kuin nykyjärjestelmässä.

Soten rahoitus tulee jatkossa valtiolta, koska maakuntavero tulee jos tulee vasta uudistuksen perässä joskus lähivuosina.

Uudistuksen erikoisuuksiin kuuluu, että pääkaupunki on oma hyvinvointialueensa.

Rahoitus on tarkoitus ohjata maakuntiin niin, että siinä otettaisiin huomioon erot palvelutarpeessa ja järjestämisen olosuhteissa. Osassa maakuntia väestö on iäkästä ja sairastavaa, kun esimerkiksi Uudellamaalla väestö on nuorempaa ja terveempää.

Ensi vuonna sote-alueet saavat jokseenkin saman rahan valtiolta kuin ne olisivat saaneet kunnilta. Vuoteen 2029 mennessä rahoitus muuttuu portaittain malliin, jossa osa hyvinvointialueista suhteellisesti menettää ja osa voittaa.

Vuoden 2022 tasossa arvioituna kuntien siirtyvät sote-kustannukset ovat yhteensä noin 20,7 miljardia euroa. Kuntien pelastustoimen tehtävien kustannukset ovat vuoden 2022 tasossa 485 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoituspohja on siten 21,2 miljardia euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat