Tästä hallituksen potilas­turvallisuus­lain esityksessä on kyse

Jos työntekijäjärjestöön kohdistuvat velvoitteet eivät olisi riittäviä työtaistelun aikana, työnantaja voisi kohdistaa keinoja yksittäisiin työntekijöihin.

Äärimmillään irtisanoutunut sote-ammattilainen voitaisiin määrätä takaisin töihin. Kuvassa sairaanhoitaja Helsingissä Meilahden tornisairaalan tehohoito-osastolla vuonna 2015.

14.9. 18:31

Hallitus antoi tiistaina esityksen potilasturvallisuuslaista, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön terveydenhuolto ja kotihoito mahdollisten lakkojen aikana.

STT keräsi lakiesityksen keskeiset tiedot portaittain etenevistä keinoista, joilla viranomainen voisi puuttua työtaisteluun.

Työtaistelua ja suojelutyötä koskevat neuvottelut

Työntekijäjärjestö ei saisi aloittaa työnseisausta tai joukko­irtisanoutumista ennen kuin se on neuvotellut palvelunjärjestäjän kanssa työtaistelun rajaamisesta tai riittävästä suojelu­työvoimasta.

Jos osapuolet eivät pääsisi sopuun, työntekijäjärjestön olisi annettava viittä vuorokautta ennen työnseisausta tai joukkoirtisanoutumista ilmoitus, miten se aikoo jättää työhön riittävästi henkilöstöä.

Työnseisauksen siirto tai keskeytys

Jos osapuolet eivät pääsisi sopimukseen tai työntekijäjärjestö ei noudattaisi sopimusta, aluehallintovirasto (avi) voisi työnantajan hakemuksesta siirtää tai keskeyttää työnseisauksen tai joukko­irtisanoutumisen sakon uhalla, enintään viikoksi kerrallaan.

Hakemus voitaisiin tehdä aikaisintaan viisi vuorokautta ennen työtaistelua. Avin päätös voitaisiin uusia.

Poikkeukset työaikaan ja vuosilomaan

Jos ensisijaisiksi ajatellut keinot eivät riittäisi turvaamaan potilaiden turvallisuutta, työnantaja voisi kohdistaa keinot yksittäisiin työntekijöihin. Työnantaja voisi ylittää säädetyt tai sovitut työajat enintään kahden viikon ajaksi.

Lisäksi työnantaja voisi tehdä muutoksia vuosiloman ajankohtaan, mutta poikkeukset työaikaan ja vuosilomaan eivät saisi vaarantaa työturvallisuutta tai työntekijän terveyttä. Työntekijällä olisi oikeus saada korvaus kustannuksista.

Työntekijä määrätään toisiin tehtäviin

Työnantajana toimiva kunta tai kuntayhtymä voisi määrätä palveluksessaan olevan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tavanomaisten työtehtäviensä lisäksi tai sijasta muihin ammattitaitoa vastaaviin tehtäviin. Työnantaja voisi määrätä työntekijän myös toiseen toimintayksikköönsä.

Lisäksi avi voisi määrätä työtaisteluun osallistuvan työskentelemään työnantajansa toimintayksikössä. Työntekijällä olisi oikeus saada potilasturvatyössä vähintään 1,3-kertainen korvaus sekä korvaus ylimääräisistä kustannuksista.

Irtisanoutunut määrätään töihin

Kovimmillaan avi voisi työnantajan hakemuksesta määrätä uhkasakon nojalla asiakas- tai potilasturvatyöhön sote-ammattilaisen, joka on työtaistelutoimena irtisanoutunut.

Hänet voitaisiin määrätä ammattitaidon mukaan aiemman työnantajansa yksikköön. Lakia sovellettaisiin myös ennen lain voimaantuloa ilmoitettuihin tai aloitettuihin työtaistelutoimiin, jotka jatkuvat tai joiden on tarkoitus alkaa lain tullessa voimaan.

Määräys voitaisiin antaa uudesta työ- tai virkasuhteesta huolimatta. Uusi työnantaja ei saisi päättää työsuhdetta potilasturvatyön takia.

Määrätyllä olisi oikeus saada vähintään 1,3-kertainen korvaus tai vähintään sama palkka kuin uudessa työssä.

Jos määrätty hoitaisi alle kouluikäistä lasta kotonaan, kunnan olisi järjestettävä varhaiskasvatus potilasturvatyön ajaksi. Määräystä ei saisi antaa, jos se olisi suureksi haitaksi henkilölle, hänen läheisilleen tai uudelle työnantajalle.

Potilasturvatyöhön eivät olisi käytettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattirekisteristä (Terhikki) tietonsa poistaneet. Lakiesityksen valmistelussa on arvioitu, että rekisteristä ei poistuttaisi laajamittaisesti.

Jutussa on käytetty lähteenä hallituksen lakiesitystä sekä sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Eveliina Pöyhösen haastattelua.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat