Uuden lain mukaan valtio maksaisi lähes täyden korvauksen jopa yksityisestä hoidosta ulkomailla

Uuden lain mukaan valtio maksaisi lähes täyden korvauksen jopa yksityisestä hoidosta ulkomailla, mutta ei Suomessa.

Monet suomalaiset ovat hoidattaneet hampaitaan ulkomailla muun muassa Helsingin pitkien hammashoitojonojen takia.

15.9. 15:12 | Päivitetty 15.9. 15:30

Suomalaisten saamat korvaukset ulkomailla tehdyistä terveyden- ja sairaanhoito­toimenpiteistä nousevat monissa tapauksissa merkittävästi, jos torstaina eduskunnalle annettu lakiesitys hyväksytään.

Jatkossa suomalainen saattaisi saada lähes täyden korvauksen esimerkiksi ulkomailla tehdystä ei-akuutista yksityisestä hoidosta, mutta ei Suomessa tehdystä yksityisestä hoidosta.

Uuden lain turvin suomalainen voisi vaikka turistimatkan aikana hoitaa ei-akuutin terveysongelmansa yksityisellä terveysasemalle ja saada korvauksen, joka vastaa vastaavaa hoidon hintaa Suomessa. Kyseessä on EU:n direktiiviin perustuva laki.

Nykyään Suomi maksaa ulkomailla tehdyistä hoidoista vain Kela-korvauksen.

EU on jo torunut Suomea nykyisestä korvaus­käytännöstä. EU:n mukaan se ei ole direktiivin linjausten mukainen korvaus.

Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Nykyisen lain mukaan potilas on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain mukaisen Kela-korvauksen hoito-, lääke- ja matkakustannuksista, kun hän hakeutuu kiireettömään hoitoon EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin.

Nykyään vain äkillisissä sairastumisissa tai ennakkoluvalla potilas on oikeutettu saamaan korvauksen, joka määräytyy oman kotikunnan vastaavan hoidon kustannuksen ja asiakasmaksun mukaan.

Uuden ehdotuksen mukaan korvausmalli olisi lähes samanlainen sekä hoitoon hakeutumisessa että äkillisessä sairastumisessa tai ennakkoluvalla saadussa hoidossa.

Esitysluonnoksen mukaan kustannukset korvattaisiin enintään siihen määrään saakka, joka vastaisi henkilön hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa tai Hus-yhtymässä samasta tai vastaavasta hoidosta aiheutuneita kustannuksia.

Korvausoikeus kattaisi EU- ja ETA-valtioissa ja Sveitsissä sekä Britanniassa annettua hoitoa.

Korvaus ei voisi ylittää henkilön terveyspalvelusta tosiasiallisesti maksamaa kustannusta. Maksettavaksi jäisi aina samasta tai vastaavasta hoidosta potilaalta Suomessa perittävä asiakasmaksu. Matkakustannukset ja lääkkeet korvattaisiin jatkossakin sairausvakuutuslain nojalla.

Henkilön olisi ensin maksettava toisessa maassa tapahtuva hoito itse, minkä jälkeen hänellä olisi mahdollisuus hakea Kelalta korvausta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Kustannusten korvaaminen edellyttäisi, että annetun terveyspalvelun olisi arvioitu olevan juuri tälle henkilölle lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeellinen ja hoito kuuluu suomalaiseen palveluvalikoimaan.

Ihan helposti korvausta ei voi hakea, sillä korvausta hakeneella pitää olla näyttää lähete siinä tapauksessa, jos häneltä vaadittaisiin vastaavassa tilanteessa lähetettä myös julkisessa terveydenhuollossa Suomessa.

Kuluttajaliitto on arvioinut lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että ulkomailla tehdyt hoidot voivat lisääntyä. Ryntäystä voi heikentää se, että asiakkaalle pitää olla ensin rahaa maksaa mahdollisesti kalliskin hoito.

Henkilön pitää myös maksaa hoitonsa kustannuksista Suomen kustannustason ylimenevä osuus. Toistaiseksi on myös varsin vaikea saada selville, mikä hoitojen todellinen kustannustaso on.

Kuluttajaliitto vaatiikin lakiesityksen valmistelun yhteydessä, että valtion pitää panostaa tiedottamiseen, jotta ihmiset tietävät, milloin ulkomailla kannattaa itseään hoidattaa.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle laki toisi oikeuden hakea valtiolta korvauksia opiskelijalle annetun terveydenhuollon palvelun kustannuksista, jos aiheutuneet kustannukset kuuluvat toisen valtion sairaanhoidon kustannusvastuulle kansainvälisen lain tai sopimuksen nojalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat