Ulkoministeri Haavisto: Unkarilta ei kuulunut varauksia Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen – ”Näyttäytyi ongelmattomana eikä ollut hidastusmielialaa”

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi torstaina Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón Budapestissä. Unkari on yksi viidestä maasta, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) Kaunasissa Liettuassa 7. syyskuuta.

15.9. 20:12

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tapasi torstaina Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón Budapestissä.

Haaviston mukaan vierailulla ei ilmennyt, että Unkarilla olisi erityisiä varauksia Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen.

Unkari on yksi viidestä Naton nykyisestä jäsenmaasta, jotka eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Ratifioinnin aikataulusta on myös ollut niukasti tietoa.

”Viesti oli Unkarin suunnasta hyvin selvä. Ensinnäkin ei ollut mitään erityisiä varauksia sen enempää Suomen kuin Ruotsinkaan Nato-jäsenyyden suhteen”, Haavisto sanoo HS:lle.

Haaviston mukaan viesti hänelle oli, että asia on ”A-listalla”, kun maan parlamentti aloittaa työskentelynsä kesätauon jälkeen syyskuun lopulla. Aivan tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan vielä selvinnyt.

Haavisto tapasi vierailullaan myös Unkarin parlamentin varapuhemiehen Márta Mátrain.

”Ulkoministerin ja parlamentin varapuhemiehen lausunnoissa tämä näyttäytyi ongelmattomana eikä ollut mitään hidastusmielialaa tai syytä siihen Suomen ja Ruotsin osalta”, Haavisto sanoi.

Torstaina uutisoitiin, että EU:n komissio aikoo ehdottaa Unkarin saamien EU-budjettirahojen osittaista jäädyttämistä oikeusvaltiorikkomusten takia.

Lue lisää: Komissiolta tulossa tiukka esitys Unkarille: EU:n antamia rahoja jäädytetään, jos oikeus­valtio­rikkomuksia ei korjata

Haaviston mukaan myös oikeusvaltiokysymyksistä puhuttiin vierailulla.

”Unkarilla on tietysti oma näkökulmansa, jossa se ei hyväksy näitä tulkintoja, ja se ilmaisi tietysti huolen omalta kannaltaan: mitä se heille merkitsee taloudellisesti ja muuta. Totesimme tietenkin Suomen näkökulman, että oikeusvaltiokysymykset ovat tärkeitä ja niissä tietysti tuetaan komission näkemyksiä”, Haavisto sanoo.

Komission esitys varojen osittaisesta jäädyttämisestä vaatii taakseen jäsenmaiden määräenemmistön.

Haaviston mukaan EU-rahat ja Nato-kysymys eivät yhdistyneet keskusteluissa.

Hänen mukaansa Unkarissa ymmärretään Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanne ja turvallisuushuolet. Maassa ollaan selvästi tyytyväisiä siitä, että Nato saa uusia jäseniä, Haavisto sanoo.

”Mitään tämmöistä kytkyä mihinkään muuhun asiaan ei ainakaan tämän päivän keskusteluissa tullut.”

Kaikkien Naton 30 nykyisen jäsenmaan pitää siunata Suomen ja Ruotsin jäsenyys ennen kuin maista voi tulla liittokunnan täysjäseniä.

Kreikan parlamentti siunasi jäsenyydet torstaina. Tämän jälkeen jäljellä on viisi maata, joissa ratifiointia vielä odotetaan. Ne ovat Unkari sekä Turkki, Portugali, Espanja ja Slovakia.

Espanjasta ja Portugalista on Haaviston mukaan kerrottu, että ratifiointi etenee syys—lokakuun vaihteessa. Myös Slovakiasta on tullut myönteistä viestiä.

Jäljellä on Turkki, jonka kanssa Suomi ja Ruotsi tapasivat hiljattain Suomessa. Seuraava kolmikantakokous on näillä näkymin lokakuussa.

Haavisto sanoo, että Turkin kanssa ratifiointi kestänee pidempään kuin muiden kanssa, muttei osaa arvioida aikataulua.

Turkin parlamentti on kesätauolla lokakuun alkuun saakka.

Mikä on tämän hetken arvio siitä, koska Suomi on Naton jäsen?

”Optimistinen arviohan on se, että tämän vuoden aikana. Sitten taas pessimistinen arvio on, että venyy ensi vuodelle johonkin hetkeen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat