Niinistö varoitti koko maailmaa pienen maan äänellä: ”Rankaisemattomuus” tekee tulevaisuudesta epäreilun ja vaarallisen

YK:n 77. yleiskokouksessa keskiössä ovat Ukrainan sota ja sen seuraukset. Venäjän ja Kiinan johtajat eivät osallistu kokoukseen.

20.9. 20:31 | Päivitetty 20.9. 21:30

New York

Presidentti Sauli Niinistö alleviivasi YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa pitämässään puheessa kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Niinistö käsitteli tiistai-iltana Suomen aikaa puheessaan muun muassa Ukrainan sotaa, ruokakriisiä ja ilmaston hätätilaa – ja kaikissa näissä teemoissa hän painotti diplomatian ja YK:n merkitystä ja painoarvoa.

YK on Ukrainan sodan alettua saanut kritiikkiä voimattomuudestaan ehkäistä tai ratkaista konflikteja. Niinistö ei ottanut arvosteluun kantaa suoraan mutta totesi, että yhteistyötä ja vuoropuhelua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

"Vaikeina aikoina tarvitaan enemmän diplomatiaa, ei vähemmän. Meidän on rakennettava ja vahvistettava rauhaa ja ehkäistävä konflikteja aina, kun se on mahdollista. Tämä on Yhdistyneiden kansakuntien ydin", presidentti sanoi.

Samanlaisia kaikuja oli myös YK:n pääjohtajan António Guterresin puheenvuorossa.

Niinistö johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla New Yorkissa. Myöhemmin viikolla hän vierailee myös Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa.

Niinistö puhui heti puheensa alussa Ukrainassa ”raivoavasta” sodasta suoraan ja koruttomasti. Hän kutsui sotaa julmaksi ja provosoimattomaksi ja muistutti, että Ukraina käyttää sodassa sille kuuluvaa oikeutta itsepuolustukseen.

"Tuoreista taistelukentiltä tulleista raporteista päätellen se tekee sen ihailtavalla rohkeudella, voimalla ja tehokkuudella", Niinistö sanoi.

Presidentin mukaan sodan heijastusvaikutukset pahentavat kansainvälisen yhteisön jo kohtaamia ongelmia. Hänen totesi, että käsillä on energiaan, elintarviketurvaan ja rahoitukseen liittyvä kolmoiskriisi.

Presidentin puheessa kuului myös pienen maan näkökulma.

"Maailma, jossa rankaisemattomuus vallitsee, on epäoikeudenmukainen, epävakaa ja vaarallinen. Meille kaikille", Niinistö sanoi.

Presidentti korosti kansainvälisen asevalvontajärjestelmän merkitystä. Hänen totesi, että kahdella suurimmalla ydinasevaltiolla eli Venäjällä ja Yhdysvalloilla on poikkeuksellisen suuri vastuu edistää ydinasevalvontaa ja aseidenriisuntaa.

Niinistö käytti puheestaan pitkän siivun myös ilmastotoimien merkityksen ja niiden kiireellisyyden korostamiseen.

Vuosi sitten Niinistö sanoi YK-puheessaan, että edessä on maailmanlaajuinen ilmastohätätila. Nyt hän totesi kuluneen vuoden tapahtumien äärimmäisestä kuivuudesta pahoihin tulviin osoittaneen, että näin todella on.

Presidentti muistutti, että ilmastonmuutos on ”eksistentiaalinen uhka” ihmiskunnalle.

”Elämän monimuotoisuus on hälyttävästi köyhtymässä maapallollamme. Olemme joukkosukupuuton partaalla, ellemme jopa tuon kynnyksen ylittäneet”, presidentti totesi.

Hän totesi tavoitteeksi pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hän sanoi, että torjumisen lisäksi on muistettava myös etsiä keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen.

Kaikki tiistaina puhuneet valtiojohtajat eivät jakaneet Niinistön tiukkaa linjaa Venäjää kohtaan tai huolta ilmastotoimien kiireellisyydestä.

Esimerkiksi Brasilian presidentti Jair Bolsonaro moitti Venäjälle asetettuja pakotteita ja korosti ympäristönsuojelun sijaan Amazonin sademetsän talouskäytön tärkeyttä ihmisten elinolojen kohentamisessa.

YK:n 77. yleiskokouksessa valtionjohtajien fokuksessa on Ukrainan sota ja sen seuraukset. Erityisen huomion kohteena ovat ruoka- ja energiakriisi.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei Lontoossa maanantaina järjestettyjen kuningatar Elisabetin hautajaisten vuoksi puhu vielä avajaispäivänä. Bidenin puheenvuoro on keskiviikkoiltana Suomen aikaa. Keskiviikkona nähdään myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin poikkeuksellinen, videoitu puhe.

Kiina ja Venäjä eivät ole lähettäneet johtajiaan paikalle. Venäjältä paikalle saapuu ulkoministeri Sergei Lavrov. Yhdysvallat myönsi Venäjän delegaatiolle viisumeita kitsaammin kuin nämä olivat pyytäneet.

Oikaisu 20.9. kello 21.29: Sergei Lavrov on Venäjän ulkoministeri, ei puolustusministeri.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat