EU-maat pelkäävät, että Italiasta tulee uusi heikko lenkki Unkarin rinnalle

Edellinen pääministeri Mario Draghi oli EU:ssa arvostettu. Mahdollinen pääministeri Giorgia Meloni joutuu etsimään uudet liittolaiset Saksan ja Ranskan tilalle.

Silvio Berlusconi (vas.), Matteo Salvini ja Giorgia Meloni yhteistilaisuudessa Ravennassa tammikuussa 2020. Heidän johtamansa puolueet muodostavat oikeistopuolueiden koalition, jolle povataan voittoa sunnuntain vaaleissa.

24.9. 2:00 | Päivitetty 24.9. 8:07

Bryssel

Vajaa vuosi sitten salamavalot räiskyivät, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi vahvistivat allekirjoituksillaan päätöksen maidensa välisestä yhteistyöstä: Quirinale-sopimuksen.

Italian painoarvo Euroopan unionissa oli Draghin myötä kasvanut, ja maa näytti nousevan Ranskan ja Saksan rinnalle päätöksentekijänä.

Italia on EU:n kolmanneksi suurin kansantalous, mutta lyhytikäiset hallitukset ja valtion valtava velkataakka olivat tehneet siitä kokoaan pienemmän.

Draghi, entinen Euroopan keskuspankin johtaja, on EU:ssa laajasti arvostettu. Monet Brysselissä olivat mielissään siitä, että juuri hän vastasi Italialle myönnettyjen koronaelvytysrahojen toimeenpanosta.

Mutta Draghinkaan hallitus ei kestänyt kuin puolitoista vuotta ennen kaatumistaan heinäkuussa. Sunnuntaina italialaiset valitsevat uudet vallanpitäjät.

Oikeistopuolueiden yhteenliittymä on todennäköinen vaalivoittaja.

Punaista mattoa pitkin Brysselin Europa-rakennuksen huippukokoukseen saattaa pian astella pääministeri Giorgia Meloni, Italian veljet -puolueen eli Fratelli d’Italian puheenjohtaja. Puolue on äärioikeistolainen, Italian fasistien perillinen.

Saksalaisen Stern-aikakauslehden tuoreen kannen mukaan Giorgia Meloni on ”Euroopan vaarallisin nainen”.

Lue lisää: Italian ensimmäiseksi nais­pääministeriksi voi pian nousta ääri­oikeiston Giorgia Meloni, joka vakuuttaa, että fasismille on heitetty hyvästit

Italian veljet on vaaliliitossa kahden muun oikeistopuolueen, Matteo Salvinin johtaman populistisen Legan ja Silvio Berlusconin keskustaoikeistolaisen Forza Italian kanssa. Melonin puolue on niistä suosituin.

Koalition puolueilla on sopimus siitä, että eniten ääniä saaneen puolueen johtaja saa pääministerin salkun.

Oikeistokoalitio tuskin jatkaa Macronin kanssa kaveerausta.

Nyt seurataan, millaisia liittolaisia Italia jatkossa hakee EU:n sisältä.

Jos pääministeri on Meloni, hän löytänee huippukokouksista samanhenkistä seuraa esimerkiksi Puolan Mateusz Morawieckista ja Tšekin Petr Fialasta.

He kaikki kuuluvat samaan Eurooppa-puolueeseen, Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään. Oikeistolaisilla, EU:hun viistosti suhtautuvilla ECR-puolueilla pyyhkii nyt hyvin: ryhmään kuuluu myös Ruotsin vaaleissa menestynyt ruotsidemokraatit.

Meloni on väleissä myös Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa.

Eristyksiin Italia ei jää, mutta uusien kumppaneiden vaikutusvalta EU:ssa on vähäisempi kuin Ranskan ja Saksan.

Jos oikeistokoalitio muodostaa Italian seuraavan hallituksen, millaista sen EU-politiikka olisi?

Menneisyydessä on painolastia. Populistipuolueille tuttuun tyyliin Salvini on läksyttänyt ”Brysselin byrokraatteja” ja Meloni on takavuosina halunnut Italian jättävän euroalueen.

EU-parlamentissa muistetaan edelleen Berlusconin pääministerikauden möläytykset – hän muun muassa sanoi saksalaismeppi Martin Schultzin sopivan elokuvarooliin keskitysleirin vanginvartijana.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, että halveksutulla Brysselin byrokratialla on hyvätkin puolensa. EU-maat sopivat yhteisestä elvytysvälineestä ja ovat yksimielisesti seisseet myös Venäjä-pakotteiden takana.

Vaalien alla Meloni onkin loiventanut EU-kritiikkiään.

”Hän on yrittänyt vakuuttaa eurooppalaisille, että Italia pitää saman linjan Venäjää kohtaan hänenkin johdollaan”, sanoo vanhempi tutkija Marco Siddi Ulkopoliittisesta instituutista.

Energian hintojen jyrkkä nousu voi kuitenkin talven lähestyessä koetella uskoa pakotepolitiikkaan, ja EU-maissa pelätään, että Italiasta tulee Unkarin rinnalle toinen heikko lenkki.

Italiassa on Venäjää kohtaan yllättävää ymmärrystä ainakin Suomen vinkkelistä katsottuna. Eurooppalaisessa mielipidetiedustelussa vain 56 prosenttia italialaisista vastaajista piti sotaan syypäänä Venäjää ja 27 prosenttia nimesi Ukrainan, EU:n tai Yhdysvallat päävastuullisiksi.

Lue lisää: Suomalaisilla ei ole epäilystä, kuka on syypää Ukrainan sotaan – kaikissa Euroopan maissa käsitys ei ole yhtä selkeä

Venäjän ja Vladimir Putinin kanssa flirttaileva Matteo Salvini on jo pauhannut pakotteiden heikosta tehosta ja arvioinut niiden osuvan vain Euroopan omaan nilkkaan. Energian hintojen nousua on vyörytetty myös sähköpörssin ”spekulanttien” syyksi.

Legan kannattajissa on liike-elämän väkeä Italian varakkaista maakunnista. Tietokirjailija Anton Monti arvioi, että he eivät halua yllätyksiä talouspolitiikkaan eivätkä mitään, mikä voisi vaarantaa Italian elvytysrahat EU:sta.

Taloudellisesti Italialla ei ole varaa kääntää selkäänsä EU:lle.

Italia sai EU:n elvytysvälineestä EU-maiden suurimman potin, noin 200 miljardia euroa. Sen toimeenpano on vasta alkuvaiheessa. Sillä on tarkoitus edistää vihreää ja digitaalista siirtymää sekä tehdä syvällekäyviä uudistuksia, jotka kohentaisivat talouskasvua.

EU vapauttaa rahoitusta maiden käyttöön useissa erissä ja vaatii todisteita uudistusten etenemisestä. Giorgia Meloni on puhunut epämääräisesti elvytysohjelman painopisteiden muuttamisesta, mutta pääministerinä hän joutuisi testaamaan liikkumavaraansa.

Marco Siddi huomauttaa, että etenkään Melonin puolueella ei ole syvällistä kokemusta hallitsemisesta ja toimeenpanosta. Meloni itse oli aikoinaan ministerinä Berlusconin hallituksessa, mutta muuten puolue on varsin kokematon.

”Siitä tulee kova pudotus maan pinnalle”, Siddi ennustaa.

Melonin liikkumatilaa kaventaa myös se, että Italian julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuoden lopussa 151 prosenttia.

Kesällä nähtiin jo uuden eurokriisin enteitä, kun Italian ja muiden velkaantuneiden euromaiden joukkolainojen korot nousivat nopeasti. Euroopan keskuspankilla on keinonsa hillitä ylivelkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumista, mutta korkojen nousu oli ärhäkkä muistutus Italiaan liittyvistä riskeistä.

Näitä riskejä uusien vallanpitäjien pitäisi hälventää, mutta sen sijaan esimerkiksi Salvini on vaatinut velalla rahoitettavaa tukiohjelmaa energialaskujen kanssa kamppaileville kotitalouksille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat