EU suhtautuu yhä kielteisemmin puun polttoon – Suomessa tuli­linjalla olisivat metsä­hakkeen kasvava käyttö ja puu­poltto­aineiden verotuki

Parlamentin esittämä kiistelty katto ensisijaiselle puubiomassalle ei välttämättä tule voimaan, mutta se on ilmapuntari Euroopan mielialoista.

Harvennushakkuut ja hakkuutähteitä Kirkkonummella.

25.9. 2:00 | Päivitetty 25.9. 8:06

Bryssel

Mitä käytännön vaikutuksia Suomessa olisi sillä, että EU:ssa hyväksyttäisiin lopulta EU-parlamentin kiistelty kanta puun polton rajoittamisesta?

Parlamentti haluaa rajoittaa ensisijaisen raakapuun, eli kaiken metsässä kaadetun tai muulla tavoin korjatun ja siirretyn raakapuun, käyttöä energiantuotannossa. Parlamentti äänesti kantansa uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviehdotukseen syyskuun puolivälissä.

Kanta on eräänlainen ilmapuntari, joka kertoo, että EU:ssa suhtaudutaan yhä varauksellisemmin puun polttoon energiaksi.

Kanta on ristiriidassa Suomen pyrkimysten kanssa: Suomessa on ajateltu, että puun polttoa ja metsähakkeen käyttöä on lähivuosina varaa jopa lisätä, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon.

Parlamentin kanta perustuu muun muassa siihen, että puu halutaan varata korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Lisäksi parlamentti kantaa huolta siitä, mitä vaikutuksia metsäbiomassan kasvavasta käytöstä koituu luonnolle. Käytön pitää olla kestävää.

Arvokkaampaa tukki- ja kuitupuuta ei ole Suomessa mennyt polttoon suuria määriä, mutta parlamentin kanta tarkoittaa myös metsähaketta. Sitä saadaan esimerkiksi nuorista metsistä ja ensiharvennuksilta kerätystä, läpimitaltaan pienestä puusta.

Lisäksi parlamentti laskee ensisijaiseksi puubiomassaksi myös muut metsästä kerätyt tähteet ja puun osat, esimerkiksi oksat, latvat ja kannot.

Parlamentti linjasi, että ensisijaisen puubiomassan käytölle tulisi katto, kun maakohtaisia uusiutuvan energian osuuksia tilastoidaan. Metsähake, oksat ynnä muut laskettaisiin jatkossa uusiutuvaksi energiaksi vain, jos niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta pysyy samalla tasolla kuin vuosina 2017–2022 keskimäärin.

Ensisijaisen puubiomassan käyttöä energiantuotannossa ei saisi myöskään edistää tukipolitiikalla.

Puupolttoaineiden ansiosta Suomi täyttää nyt vaivatta EU:n tavoitteet uusiutuvassa energiassa. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä oli Suomessa toissa vuonna 40 prosenttia, ja uusiutuvasta valtaosa tuotettiin puupolttoaineilla.

Keskeisimpiä ovat edelleen metsäteollisuuden sivuvirrat eli esimerkiksi mustalipeä, kuori ja purut. Niitä parlamentin katto ei koskisi: ne ovat jalostuksen yhteydessä syntyviä sivutuotteita, eivät raakapuuta.

Metsähake on nyt tarkemmassa syynissä.

Metsähake sen sijaan on nyt parlamentin tarkemmassa syynissä.

Metsähakkeen määrä suhteutettuna energian kokonaiskulutukseen Suomessa on ollut maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Kaisa Pirkolan mukaan parlamentin tarkoittamina vuosina keskimäärin noin neljä prosenttia eli noin 7,8 miljoonaa kuutiometriä.

Tämän ylittävää osaa ei siis voisi enää laskea uusiutuvaksi energiaksi eikä sitä saisi tukipolitiikalla edistää, olettaen että parlamentin kanta päätyisi EU:n lopulliseen direktiiviin.

Niin tuskin käy, sillä neuvottelut jäsenmaiden kanssa ovat vielä käymättä. Vastassa on esimerkiksi Suomi, joka ei hyväksy tällaista rajausta puubiomassan kestävyyssääntöihin.

Suomessa on tehty skenaarioita, joiden mukaan metsäbiomassan käyttöä voisi vuosina 2025–2040 lisätä nykyisestä tasosta 2,5–3 miljoonaa kuutiota.

”Se nyt olisi ensimmäisenä tulilinjalla, että mitä sille kävisi”, sanoo toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty Bioenergiasta.

Parlamentin kannan tulkinta ja käytännön toteutus askarruttavat myös. Pirkola pohtii, miten esimerkiksi kohdeltaisiin parlamentin esittämän katon ylittävää metsähakemäärää niin energialaitoksissa kuin uusiutuvan energian tilastoinnissa.

Parlamentti ei halua maiden edistävän tukipolitiikallaan ensisijaisen raakapuun käyttöä energiantuotannossa, jos vuosien 2017–2022 taso ylittyy.

Parlamentin kannasta ei vielä tarkasti selviä, mitä tukia esimerkiksi Suomi joutuisi rajoittamaan, jos kanta tulisi voimaan. Merkittävintä tukea Suomessa on se, että biomassapolttoaineet ovat verottomia eli puun poltto saa epäsuoraa tukea.

Sitä on ajoittain arvosteltu. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ehdotti kaksi vuotta sitten, että energialaitosten käyttämät kiinteät puupolttoaineet pitäisi panna verolle.

Suomessa metsähakkeelle ei ole maksettu suoraa tuotantotukea enää vuoden 2018 jälkeen. Tuki riippuu päästöoikeuden hinnasta, ja kun päästöoikeus ylittää 23 euroa hiilidioksiditonnia kohti, hakkeen tuki menee nollaan.

Parlamentin tähtäimessä on tuotannolle annettava tuki, joten ilmeisesti metsänomistajille harvennushakkuista maksettaviin Kemera-tukiin ei koskettaisi.

”Ne ovat loppukäyttöriippumattomia. Metsänomistaja saa tuen riippumatta siitä, mihin puu päätyy”, Hannes Tuohiniitty sanoo.

Parlamentin ehdotuksella ei olisi merkittävää vaikutusta myöskään energiatukeen, jota annetaan laitosinvestointeihin.

”Energiatuen osalta suuret päästökauppalaitokset ovat uuden teknologian hankkeita lukuun ottamatta olleet tuen ulkopuolella jo hyvin pitkään. Pienempien hankkeiden osaltakin tukea on vuosittain rajattu ja tukiprosentit ovat hyvin matalia”, sanoo erityisasiantuntija Harri Haavisto työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Haaviston mukaan tuet eivät ole biomassapolttoaineissa kovin suuri asia verotukea lukuun ottamatta.

”Kokonaisuudessaan biomassapolttoaineiden käytön kasvun on ajateltu pohjautuvan lähtökohtaisesti markkinaehtoiseen kehitykseen. Uusiutuvan energian tavoitteisiin voi kuitenkin olla hankala päästä, jos metsätähteiden ja pienpuun käyttöä joudutaan rajaamaan”, Haavisto sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat