Henna Virkkunen: Nykyinen hallitus ei puolusta riittävästi Suomen metsien käyttöä

”Pehmoiseksi ovat jääneet hallituksen kannat, ja komissio on pystynyt sitä hyödyntämään”, Virkkunen sanoo seuraavasta metsiin liittyvästä esityksestä, ennallistamisesta. Hänen mukaansa se olisi taloudellisesti dramaattinen talousmetsille.

EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen työhuoneessaan Brysselissä.

8.10. 2:00 | Päivitetty 8.10. 6:19

Bryssel

EU:sta on viime kuukausina tullut poikkeuksellisen paljon metsiin liittyviä esityksiä, jotka ovat kuohuttaneet Suomessa metsäteollisuuden, hakkuukäytäntöjen ja laajan yksityisen metsänomistuksen takia.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen nostaa esiin seuraavana vuorossa olevan asian, joka hänen mukaansa on taloudellisesti dramaattinen.

”Komissio on yrittänyt Euroopan tasolla tehdä kriteerejä, miten eri luontotyyppejä pitää ennallistaa, eivätkä ne toimi kaikkialla. Esimerkiksi Suomessa esitys on taloudellisesti tosi dramaattinen talousmetsille”, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa pohjoisissa havumetsissä olisi lähinnä kaksi tapaa ennallistaa: suojella tai polttaa.

”Suomessa hallitus ei ole tarttunut tähän asiaan sillä vakavuudella kuin pitäisi. Hallitus ei ole pystynyt puolustamaan riittävästi metsien talouskäyttöä eikä sitä, että metsäkysymykset pitää saada ratkaista kansallisesti. Esimerkiksi Ruotsissa kyseenalaistetaan, onko EU:lla edes oikeus tehdä tämäntyyppistä esitystä.”

Komission tavoitteena on hillitä biodiversiteettikriisiä eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja lajikatoa. Sen ajatuksena on, että suojelun lisääminen ei riitä luontokadon pysäyttämiseen vaan tarvitaan toimia luonnon tilan parantamiseksi.

Komissio antoi ennallistamis­asetuksen kesäkuussa, ja sen käsittely parlamentissa on alkamassa.

Henna Virkkusen mielestä Suomen tulisi tehdä ennallistamisesityksestä oma tarkempi vaikutusarvio.

”Pehmoisiksi ovat jääneet hallituksen kannat.”

Virkkusen mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen toiminnassa näkyy hallituksen sisäinen ristiveto. Etenkin keskusta ja vihreät ovat ympäristökysymyksistä usein hyvin eri linjoilla. Tämän vuoksi hallituksella on ollut vaikeuksia muodostaa näkemyksiä metsäasioihin.

”Pehmoisiksi ovat jääneet hallituksen kannat, ja komissio on pystynyt sitä hyödyntämään.”

Virkkusen mukaan hallituksen pitäisi tehdä oma vaikutusarvio siitä, mitä komission käsitys ennallistamisesta merkitsisi Suomessa – esimerkiksi miten laajoja alueita se koskisi ja mitä se tarkoittaisi metsätaloudelle.

Sen komissio on jo arvioinut, että Suomen vuotuiset kustannukset ennallistamis­asetuksesta olisivat 931 miljoonaa euroa. Suomelle tulisi kolmanneksi eniten kustannuksia Ranskan ja Espanjan jälkeen. Jos ne suhteuttaa bruttokansan­tuotteeseen, Suomi maksaa EU-maista eniten eli 0,39 prosenttia bkt:sta.

Suomalaismepit eivät ole mikään yhtä köyttä -yhdistys ainakaan metsäasioissa, vaan heidän keskinäinen sananvaihtonsa on välillä kärkevää.

Osa heistä näkee, että Suomessa on menty siilipuolustukseen eikä hyväksytä ajatusta, että suomalaisessa metsänhoidossa ja metsäluonnon suojelussa olisi paljon parantamisen varaa.

Osa puolestaan katsoo Virkkusen tavoin, että komissio työntää näppinsä asioihin, joista se ei tiedä tarpeeksi ja jotka kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan.

”Varmaan me kaikki mepit ajattelemme, että ajamme suomalaisten etua. Mutta on tietysti eri näkemyksiä siitä, mikä se suomalaisten etu on.”

Henna Virkkusen työhuoneen seinillä EU-parlamentissa on useita värikkäitä maalauksia. Ne ovat hänen veljensä, taiteilija Jukka Virkkusen tekemiä.

Virkkunen sanoo olevansa päällä olevasta energiakriisistä huolimatta optimisti sen suhteen, että Eurooppa pitkällä aikavälillä saa energiamarkkinansa jälleen tasapainoon.

”Mutta useampia vuosia se vie. EU on tuonut yli puolet energiastaan kolmenkymmenen vuoden ajan, eikä sen korvaaminen nopeasti ole helppoa, koska Venäjän osuus on ollut niin iso.”

Se vaatii investointeja vähäpäästöisiin energialähteisiin, joihin Virkkunen sisällyttää ydinvoiman.

Sähkömarkkinat ovat häiriötilassa maakaasun hinnan jyrkän nousun takia. Sähkön hinta määräytyy kulloinkin käytettävän kalleimman tuotantomuodon eli tällä hetkellä maakaasun mukaan. Tämä on saanut monet EU:ssa kyseenalaistamaan koko markkinamallin – joka normaalioloissa toimi kuten pitikin.

Lisämauste tulee siitä, että energiapolitiikka on maiden kansallisessa päätösvallassa, mutta ilmastopolitiikka ja energiaa läheltä liippaavat talouspakotteet ovat EU-maiden yhteisiä.

Olennaisinta juuri nyt on Virkkusen mukaan säästää energiaa ja tasata kysyntä- ja kulutushuippuja, minkä jäsenmaat päättivät viikko sitten yhteisesti toteuttaa.

”Tuulivoiman, aurinkovoiman ja etenkin akkuteknologian osalta Eurooppa on käytännössä täysin Kiinassa tuotettujen raaka-aineiden varassa.”

Sen lisäksi energian tarjontaa pitää lisätä. Kriisipakettiin kuuluva energiayhtiöiden tuottojen leikkaaminen arveluttaa Virkkusta. Hän arvioi sen voivan heikentää energiayhtiöiden halua investoida uuteen päästöttömään tuotantoon.

Lue lisää: EU päätti hätätoimista – näin energiakriisi yritetään nujertaa

Tarjontaa parantaisi Virkkusen mukaan myös se, että niin Eurooppa kuin Suomikin vauhdittaisivat voimaloiden lupaprosesseja. Esimerkiksi tuulivoimaloiden lupien ei pitäisi jäädä vuosiksi jumittamaan kuten nyt usein käy.

”Se on energiahankkeissa nyt suurin ongelma. Ja toiseksi olemme olleet riippuvaisia Venäjän energiasta, eikä samanlaista riippuvuutta saisi enää syntyä. Nyt sellainen on jo Kiinaan, koska tuulivoiman, aurinkovoiman ja etenkin akkuteknologian osalta Eurooppa on käytännössä täysin Kiinassa tuotettujen raaka-aineiden varassa.”

Virkkusen mukaan luvitusongelmat vaivaavat myös Suomen kaivoshankkeita. EU-alueella olevien kaivosten voimin Euroopan omavaraisuutta maametalleista voitaisiin lisätä – ja louhia niitä kenties eettisemmin ja kestävämmin kuin Kiina tekee.

”En tarkoita, että ympäristönormien tasoa pitäisi laskea, mutta vauhtia pitäisi saada lisää luvista tehtävien valitusten käsittelyyn. Viiden vuoden käsittelyajat eivät ole hyvä asia investointien näkökulmasta.”

Virkkunen ymmärtää kaivoksiin liittyvät epäluulot, koska esimerkiksi Talvivaaran ympäristö­onnettomuus kymmenen vuotta sitten pilasi alan maineen pitkäksi aikaa.

”Suomessa ei ollut riittävää osaamista näihin hankkeisiin. Alan koulutus ajettiin alas, kun ajateltiin, ettei Suomessa ole tulevaisuutta tai tarvetta kaivosteollisuudelle.”

Toista kauttaan europarlamentaarikkona toimiva Henna Virkkunen on viihtynyt EU-parlamentissa.

”EU-päätöksillä pystyy ohjaamaan maailman kehitystä.”

Virkkusella on meneillään toinen kausi EU-parlamentissa.

Hänen mielestään vallan tasapaino on unionin sisällä heilahtanut ja komissio on ”todella paljon” poliittisempi kuin hänen edellisellä kaudellaan.

Virkkunen ei yksin ajattele näin, vaan moni muukin Brysselissä arvioi, että nykyinen Ursula von der Leyenin komissio ajaa asioita itsenäisemmin eikä vain virkamiesmäisesti laadi niitä esityksiä, joita jäsenmaat siltä odottavat.

Nykyisen komission ja EU-parlamentin kausi ohitti juuri puolivälin. Seuraavat EU-vaalit ovat keväällä 2024.

Virkkunen on kiinnostunut jatkamaan parlamentissa myös kolmannen kauden, mutta lopullista päätöstä hän ei ole vielä tehnyt.

Virkkusen puolue kokoomus on mielipidetiedustelujen mukaan hyvissä asemissa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Perinteisesti suurin hallituspuolue on nimittänyt Suomen EU-komissaarin, joten vaalivoitto toisi paikan kokoomuksen ulottuville.

Kiinnostaisiko Virkkusta komissaarin tehtävä? Hän sanoo, ettei ole vielä miettinyt asiaa.

Monia nykyisiä meppejä on kosiskeltu ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin, myös Virkkusta. Hän sanoo, ettei eduskunta ole nyt hänen suunnitelmissaan.

”Tämä on pitkäjänteistä työtä, jonka olen itse kokenut tosi mielekkääksi. Täällä tehtävät päätökset ovat globaaleja. Ne vaikuttavat toki Euroopan unioniin, mutta niillä on myös kansainvälisiä vaikutuksia. EU-päätöksillä pystyy ohjaamaan maailman kehitystä.”

Kuka?

Henna Virkkunen

  • Syntynyt vuonna 1972.

  • Kokoomusta edustava EU-parlamentaarikko vuodesta 2014. Poliittinen ryhmä parlamentissa Euroopan kansanpuolue EPP.

  • Jäsenenä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa.

  • Kansanedustajana 2007–2014. Toimi opetusministerinä 2008–2011 ja hallinto-, kunta- ja liikenneministerinä 2011–2014.

  • Kotoisin Jyväskylästä. Valmistunut filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta.

  • Naimisissa Hankasalmen kunnanjohtajan Matti Mäkisen kanssa, perheessä yksi poika.

Lue lisää: Komissio haluaa kitkeä EU-markkinoilta metsä­katoa edistävät tuotteet – Tiukemmat säännöt soijan, naudan, palmu­öljyn, puun, kaakaon ja kahvin tuontiin

Lue lisää: Metsätalouden EU-linjaukset voivat osoittautua kipeäksi asiaksi Suomessa: ”Veikkaan isojen maiden heräävän siihen, että komissio on vaarallisella tiellä”, sanoo MTK:n metsä­johtaja

Lue lisää: EU suhtautuu yhä kielteisemmin puun polttoon – Suomessa tuli­linjalla olisivat metsä­hakkeen kasvava käyttö ja puu­poltto­aineiden verotuki

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat