Ammutut valkoposkihanhet voisi jatkossa syödä ja suden kannanhoidollinen metsästys pitäisi sallia, esittää valiokunta – Vihreät vastustaa

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt neljää eläimiin liittyvää kansalaisaloitetta.

Hanhia kuvattuna Pohjois-Karjalassa pellolla.

20.9. 11:29 | Päivitetty 20.9. 14:15

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut mietintönsä neljästä eläimiä koskevasta kansalaisaloitteesta. Jokaiseen mietintöön sisältyy vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajien vastalause.

Valiokunta esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista, mutta ei esitä verkkokalastuskieltoa tai valkoposkihanhen metsästämisen sallimista. Sen mielestä poikkeusluvalla ammuttuja hanhia pitäisi kuitenkin voida syödä.

”Olen iloinen ja ylpeä valiokunnan työstä”, valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) totesi tiedotus­tilaisuudessa tiistaina.

Kannanhoidollinen metsästys tarkoittaisi, että susikantaa säädeltäisiin metsästyksen avulla. Nykyinen laki sallii metsästyksen poikkeusluvalla, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelun tason säilymiselle.

Valiokunnan mielestä kannan­hoidollinen metsästys kuuluu Suomessa suden suojelun ja sen aiheuttamien vahinkojen torjunnan keinovalikoimaan. Valiokunta ei ota mietinnössään kantaa siihen, tuleeko kannanhoidollinen metsästys Suomessa sallia jo tulevalla metsästys­kaudella ja täyttyykö suden suotuisan suojelun taso silloin.

Lue lisää: Tutkimus: Suomessa on liian vähän susia

Lisäksi valiokunta päätti esittää, että saimaannorpan suojelemiseksi säädetyt kalastusrajoitukset ovat riittäviä, eikä uusille verkkokalastus­­rajoituksille ole tarvetta. Valiokunnan mukaan norppakanta on vahvistunut viimeisen viiden vuoden aikana ennakoitua nopeammin.

”Emme siis yhtyneet näkemykseen, että totaali­verkko­kalastus­kielto tulisi asettaa, sillä viidennes Suomen sisävesikaloista tulee Saimaalta. Verkkokalastuskielto olisi tehnyt siihen merkittävän loven”, Kalmari sanoi.

Valiokunta nosti kuitenkin mietinnössään esiin, että norppakannan kehitystä on seurattava jatkuvasti.

”Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto on sitoutunut arvioimaan voimassa olevaa asetusta kalastusrajoituksista uudelleen, viimeistään lokakuussa 2022, jos jo esitetyillä lisätoimilla ei ole saatu riittävää vaikuttavuutta”, valiokunta toteaa.

Lisäksi valiokunnan käsittelemien kansalais­aloitteiden aiheina olivat valkoposkihanhen metsästyksen salliminen ja uhanalaisten lajien metsästyksen kieltäminen metsästys­laissa.

Valiokunta ei esitä valkoposkihanhien siirtämistä metsästettäväksi lajiksi.

Sen sijaan valiokunta edellyttää, että hallitus vaikuttaa aktiivisesti komissioon ja EU:n jäsenvaltioihin. Valiokunnan mielestä Euroopan luonnonsuojelu­sopimusta pitäisi muuttaa niin, että valkoposki­hanhien metsästys mahdollistetaan ja niiden metsästys voisi tapahtua kuten muillakin riistalajeilla.

Lisäksi valiokunta esittää, että ammutut valkoposkihanhet voidaan jatkossa hyödyntää ja että hanhia voidaan poikkeusluvalla karkottaa ampumalla myös kevätaikaan pesintä­rauha huomioon ottaen.

Uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen käsittelyssä valiokunta päätyi esittämään aloitteen hylkäämistä. Käytännössä aloitteessa oli kyse erityisesti uhanalaisten vesilintujen metsästyksen kieltämisestä.

Vihreiden molemmat ja vasemmistoliiton yksi kansanedustaja jättivät vastalauseen jokaiseen neljään mietintöön.

”Olen pettynyt tämän päivän valiokuntakäsittelyyn. Olemme pitkään kuulleet asiantuntijoita näistä neljästä kansalais­aloitteesta ja käyneet valiokunnan sisäistä keskustelua, mutta emme löytäneet yhteistä näkemystä, miten voisimme näihin suhtautua”, Jenni Pitko (vihr) totesi tiedotus­tilaisuudessa.

Vastalauseissa ovat Pitkon lisäksi mukana Mai Kivelä (vas) ja Tiina Elo (vihr), joka sijaisti varajäsenenä Satu Hassia (vihr).

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat