Keskustan uusi ryhmänjohtaja ”suhtautuu avoimesti” Naton tukikohtiin Suomessa

Eeva Kalli on toisen polven poliitikko, joka valittiin vastikään ensimmäisenä naisena keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Kallin mielestä suomalaisen energiapolitiikan linja on ollut oikea.

Eeva Kalli johtaa ensimmäisenä naisena keskustan eduskuntaryhmää. Ryhmäjohtajan työhuoneen seinille on ripustettu muotokuvat keskustalaisista presidenteistä, muun muassa Urho Kekkosesta.

24.9. 2:00 | Päivitetty 24.9. 6:34

Haastattelu voi alkaa monella tavalla. Tämä haastattelu alkaa siten, että kansanedustaja Eeva Kalli ottaa itselleen puheenvuoron.

”Haluatko, että esittelen itseni?” hän kysyy.

Anna mennä.

Kalli istuu eduskunnan kahvilan viereisessä kabinetissa ja aloittaa.

”Olen keskustan kansanedustaja Satakunnasta Eurasta. Ensimmäinen kausi. 41-vuotias”, Kalli aloittaa.

”Perheeseen kuuluu kaksi tyttöä ja aviomies. Meidän arki on säntäilyä ja laukkujen pakkaamista eli elämme kahden kodin väliä Euran ja Helsingin välissä. Elämäntilanne on uusi paitsi minulle mutta myös perheelle, ja edustajakausi on ollut vaativa, kriisiä kriisin perään. Tehtävä on kuitenkin motivoiva ja kaikessa vaativuudessaan palkitseva.”

Esittely päättyy.

Viime viikolla Eeva Kalli valittiin keskustan eduskuntaryhmän johtoon. Hän on tehtävässä ensimmäinen nainen kautta aikain.

”Annan ison arvon sille, että kollegat luottivat, etenkin sitä vasten että olen ensimmäisen kauden kansanedustaja”, Kalli sanoo.

Haastattelun alla Kalli on vaatinut keskustan suulla viisumien myöntämisen lopettamista venäläisturisteille. Se oli yksi uuden ryhmyrin ensimmäisistä kannanotoista koko puolueen painoarvolla.

Kalli on noussut nopeasti puolueensa keskeisiin kärkinimiin. Merkki siitä on myös eduskuntaryhmän puheenjohtajuus, joka on sekä näkyvä posti että myös tehtävä, jossa linjataan päivänpolitiikkaa.

Hän on kuitenkin pyörinyt vallankäytön piireissä jo vuosia ennen kansanedustajan tehtäviä. Hän on toiminut muun muassa erityisavustajana Mari Kiviniemelle ja Mauri Pekkariselle näiden ollessa ministereinä.

Brysselissä Kalli kuului komissaari Olli Rehnin kabinettiin ja auttoi tätä myöhemmin vaalikampanjoissa.

Kalli on siinä mielessä myös uuden polven poliitikko, että hän on toiminut energiateollisuuden lobbarina sekä vetänyt viestintätoimisto Milttonissa poliittisen vaikuttajaviestinnän asiantuntijaryhmää.

”Omalla työuralla yhteinen nimittäjä on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta onhan tämä eri asia, kun toimii kansan valtakirjalla”, Kalli tiivistää työuransa.

Myös Kallin isä Timo Kalli toimi aikanaan keskustan eduskuntaryhmän johtajana. Timo Kalli toimi kansanedustajana 28 vuoden ajan. Hänet valittiin samasta vaalipiiristä kuin tyttärensä, Satakunnasta.

Isän ja tyttären urat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, sillä nuorempi Kalli lähti ehdolle vasta, kun isä kertoi luopuvansa poliitikon urastaan. Oli syksy 2018.

”Olihan minua pyydetty ehdolle aiemminkin, mutta en olisi lähtenyt haastamaan isää eikä siinä olisi ollut myöskään mitään järkeä”, Kalli sanoo.

”Isän päätös tuli iholle. Oli pakko miettiä, haluanko lähteä tavoittelemaan kansan valtakirjaa. En voinut enää väistää kysymystä.”

Hän sanoo tienneensä mihin lähti, koska politiikka oli ollut perheessä aina läsnä. ”Pitää osata sietää riittämättömyyden tunnetta. Ihmisillä on paljon huolia ja murheita eikä kaikkeen pysty vastaamaan. Toisaalta pitää saada motivaatio siitä, että moneen voi vaikuttaa, jos tekee työtä määrätietoisesti”, Kalli sanoo.

Vuonna 2005 Eeva Kalli (takana oikealla) tuki vapaaehtoistyöntekijänä presidentinvaaleissa keskustaehdokas Matti Vanhasta. Arkistokuvassa Kallin lisäksi demariehdokasta tukenut Kristiina Salonen (edessä vasemmalla), Sauli Niinistön puolesta liputtanut Jenni Haukio (takana vasemmalla) sekä Maria Väkiparta, joka tuki vihreiden ehdokasta.

Kalli on ensimmäisellä edustajakaudellaan saanut jo huomata, miten suhdanteet kääntyvät. Ja nopeasti.

”Tilanne on nyt erittäin vakava. Jännite lisääntyy”, Kalli sanoo viitaten Venäjän keskiviikkoiseen ilmoitukseen osittaisesta liikekannallepanosta, yleiseen kustannusten nousuun ja energiakriisiin.

”On välttämätöntä, että teemme politiikkaa, joka vahvistaa suomalaisten tulevaisuususkoa ja auttaa selviämään tulevaisuudesta. Kun on kriisinsietokykyä, voimme pärjätä yksilöinä, yhteisönä ja yhteiskuntana. Meidän pitää pystyä vaalimaan vahvuuksia, mitä meillä on.”

Vielä viime vaalien alla Kalli suhtautui Natoon varauksella kuten moni muukin suomalainen. Tänä keväänä hän äänesti Natoon liittymisen puolesta. Suhdanne oli kääntynyt.

Kallin mukaan Suomi liittyy Natoon ”täysin oikeuksin ja velvollisuuksin”. Hän pitää mahdollisena, että Suomeen tulisi myös Naton tukikohta.

”Ei ainakaan kannata sulkea pois Naton toimintojen sijoittamista Suomeen. Suhtaudun asiaan avoimesti”, Kalli sanoo.

”Kalli on ihmistyyppinä sellainen, että hän pärjää sekä Hakaniemen torilla että raveissa Satakunnassa.”

Soitetaan välissä Olli Rehnille Suomen Pankkiin. Mitä hän kertoo Eeva Kallista, joka on vielä suurelle yleisölle poliitikkona hieman vieras?

”Kalli on ihmistyyppinä sellainen, että hän pärjää sekä Hakaniemen torilla että raveissa Satakunnassa. Hän katsoo kaikkia samalta tasalta”, Rehn sanoo entisestä alaisestaan.

Ennen Kallin valintaa ryhmäjohtajaksi nimetön keskustaedustaja arvioi mediassa häntä ”liian sovinnaiseksi” persoonaksi. Kallin oma vastaus kuuluu kuuluu näin:

”Ehkä näkemys johtuu siitä, että olen yhteistyöhaluinen ja toivottavasti myös -kykyinen.”

Rehnin mukaan isässä ja tyttäressä on molemmissa ”tasavaltaisen vaikuttajan ominaisuutta ja kansanvallan palvelijan piirrettä.”

Eeva Kallin asiantuntemus on erityisen vankkaa energia- ja ilmastoasioissa, Rehn arvioi.

Eeva Kalli piti aiemmin poliittisena esikuvanaan Angela Merkeliä, mutta ei pidä enää. Kalli kuvattiin Eduskuntatalossa pääportaiden yläpäässä.

”Energiapolitiikka on tässä maailmanajassa tärkeä. Sitä ei kukaan nyt kiistä, itse olen toki ajatellut aina niin”, Kalli sanoo.

Fortumista ja Uniperista puhuttaessa Kallin vastauksia edeltää aina huokaus. Hän käyttää Uniper-kaupasta puhuessaan esimerkiksi sanoja ”erittäin murheellinen” ja ”iso epäonnistuminen”.

”On tärkeää, että kytkös Fortumin ja epäonnistuneen saksalaisen energiapolitiikan välillä saadaan katkaistua”, Kalli sanoo.

Suhdanteiden kääntyessä Kalli on joutunut myös luopumaan poliittisesta esikuvastaan. Ennen viime eduskuntavaaleja Kalli ilmoitti poliittiseksi esikuvakseen Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin. Ei ilmoita enää.

”Merkel teki poikkeuksellisen uran. Oli pitkään liittokanslerina ja pystyi vaalimaan EU:n koheesiota”, Kalli sanoo.

Nyt Merkelin poliittisen perinnön on asettanut kyseenalaiseksi se, että Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja energiasota Euroopassa on paljastanut Saksan energiapolitiikan virheet. Saksa on osoittautunut aivan liian riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta.

”Toki jo silloin, kun Saksassa ydinvoimaa päätettiin ajaa alas, pidin sitä erittäin huonona päätöksenä”, Kalli sanoo.

Suomalaisen energiapolitiikan linja sen sijaan on ollut oikea, Kalli sanoo.

”20 vuoden aikana fossiilienergian osuus on Suomessa melkein puolittunut ja uusiutuneen osuus lähes tuplaantunut”, hän sanoo.

Kallin mukaan energiapolitiikkaa pitää ohjata kolme tavoitetta: ilmasto, kustannustehokkuus ja turvallisuus.

Kalli on vetänyt keskustan energiaohjelman valmistelutyötä. Ohjelma valmistuu pian.

”On selvää, että Suomeen ja Eurooppaan tarvitaan valtavasti lisää puhdasta sähköntuotantoa ja tärkeää on sekin, että tuotantopaletti pysyy mahdollisimman monipuolisena”, hän sanoo.

Kallin mukaan energiapolitiikkaa pitää ohjata kolme tavoitetta: ilmasto, kustannustehokkuus ja turvallisuus huoltovarmuuden kautta. ”Nyt näemme, että EU-politiikassa on laiminlyöty turvallisuusaspekti, varsinkin yksittäisten jäsenmaiden osalta, kuten Saksassa. Suomessa on onneksi tehty parempia ratkaisuja, ja samaa linjaa pitää jatkaa ja vauhdittaa.”

Kallin mukaan EU:n sääntely ei saa mennä yksityiskohtiin eikä se saa rajata yksittäisiä energiavaihtoehtoja pois. ”Turvettakin tarvitaan. Se on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä huoltovarmuus­polttoaine. Kotimainen energialähde, jolla on oma tärkeä paikkansa energiapaletissa.”

Haastattelua edeltävänä päivänä eduskuntaan on tuotu ehdotus translaiksi eli lakiesitys koskien sukupuolen määrittelyä. Kalli muistuttaa, että asia on kirjattu hallitusohjelmaan ja että keskustalla on lain uudistamisesta puoluekokouksessa nuijittu myönteinen päätös.

”Tiedän, että meillä on ryhmässä edustajia, jotka suhtautuvat asiaan varauksella. Tulemme käsittelemään tätä ryhmäkokouksessa”, Kalli sanoo.

Sitä Kalli ei halua ennakoida, äänestääkö osa keskustan ryhmästä translakia vastaan.

Toisessa yhteydessä Kalli sanoo, että ”jotain keskustalaista” on siinä ajatuksessa, että hyvää elämää voi elää monella eri tavalla.

”Ihmiset itse saavat päättää”, Kalli sanoo.

Kuka?

Eeva Kalli

  • Syntynyt Kiukaisissa tammikuussa 1981, 41-vuotias.

  • Kansanedustaja vuodesta 2019.

  • Toiminut aikaisemmin muun muassa Mari Kiviniemen ja Matti Vanhasen pääministeriaikaisena EU-neuvonantajana, elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana sekä komissaari Olli Rehnin avustajana.

  • Oli poliittiseen viestintään erikoistuneen Miltton Networksin toimitusjohtaja vuosina 2017–2019 ja Energiateollisuus ry:n viestintä- ja yhteiskuntajohtaja vuosina 2011–2016.

  • Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuodesta 2022.

  • Koulutukseltaan kauppatieteiden ja hallintotieteiden maisteri.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat