Suomi kieltää porsaiden kirurgisen kastroinnin 12 vuoden päästä

Tällä hetkellä käytännössä kaikki suomalaiset urospuoliset porsaat kastroidaan kirurgisesti.

Muutaman päivän ikäisiä porsaita lämpölamppujen alla.

22.9. 16:34 | Päivitetty 22.9. 17:30

Yli kymmenen vuotta valmisteltu laki eläinten hyvinvoinnista siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Hallitus antoi lakiesityksensä siitä torstaina.

Uuden lain merkittävimpiin muutoksiin kuuluu porsaiden kirurgisen kastroinnin kieltäminen. Esityksen mukaan täyskielto tosin astuisi voimaan vasta 12 vuoden siirtymäajan jälkeen.

”Suomalaiset sianlihantuottajat ovat tehneet jo pitkään työtä sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi ja tämä on luontevaa jatkoa sille työlle”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) tiedotteessa.

Tällä hetkellä käytännössä kaikki suomalaiset urospuoliset porsaat kastroidaan kirurgisesti. Tämä johtuu siitä, että Suomessa koetaan usein epämiellyttäväksi karjun haju, joka kehittyy osalle karjuista eli aikuisista urossioista.

Syy halulle luopua kastroimisesta on ilmeinen.

”Kirurginen kastraatio aiheuttaa merkittävää kipua ja kärsimystä porsaille”, sanoo erityisasiantuntija Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ensimmäisessä vaiheessa eli kun laki tulee voimaan, kastraatiossa vaadittaisiin käytettäväksi kipulääkettä. Suomen suurimmat lihatalot edellyttävät tätä nykyisellään jo itse.

Neljän vuoden siirtymäajan jälkeen kipulääkkeen lisäksi täytyisi käyttää paikallispuudutusta, linjataan lakiesityksessä. Puudutuksen tekisi siihen koulutuksen saanut tuottaja tai eläinten hoitaja.

Lopulta 12 vuoden siirtymäajalla kirurginen kastraatio kiellettäisiin kokonaan. Pullolan mukaan pitkää siirtymäaikaa tarvitaan, sillä sekä lihantuottajien että teollisuuden täytyy tehdä toimintaansa muutoksia.

Pullolan mukaan luopumisen jälkeen hajusta eroon pääsemiseen on tämän jälkeen kaksi vaihtoehtoa. Porsaat voidaan joko lääkkeellisesti immunokastroida tai lihantuotantoa voidaan kehittää niin, että haisevat karjun ruhot eivät päädy tuorelihaksi.

Muissakin kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on jatkossa käytettävä kivunlievitystä, linjataan lakiesityksessä.

Uudella lailla halutaan parantaa myös muiden tuotantoeläinten olosuhteita sekä hillitä koirien ja kissojen pentutehtailua ja kauppaa.

Alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen kielletään, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista.

Lisäksi kissojen ja koirien myynti-ilmoituksille tulee uusia vaatimuksia. Ilmoituksissa täytyy kertoa muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa eläin on syntynyt.

Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään, mutta toiminnassa olevia parsinavettoja saa edelleen käyttää. Niissä olevia parsipaikkoja ei saa kuitenkaan lisätä. Myös uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään.

Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen hevosten ja lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 12 vuoden siirtymäajalla.

Laki eläinten hyvinvoinnista korvaa nykyisen eläinsuojelulain ja -asetuksen. Uusi laki voi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alussa, mutta maa- ja metsätalousministeriön mukaan aikataulu riippuu eduskunnan käsittelystä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat