Annika Saarikko puhui Maahan­muutto­viraston palastelusta, entinen ylijohtaja ihmettelee: ”Ihan absurdia puhetta”

Maahanmuuttoviraston entinen johtaja ja nykyinen työluvista vastaava tulosalueen johtaja ihmettelevät ministereiden puheita.

Jorma Vuorio jäi eläkkeelle sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikön tehtävistä vuonna 2020.

23.9. 14:46

Maahanmuuttoviraston palasteleminen ei parantaisi nykytilannetta millään tavalla, sanoo viraston entinen ylijohtaja Jorma Vuorio.

Asian nosti esiin keskiviikkona valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) HS:n puheenjohtajapaneelissa. Saarikon ja pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan työ Maahanmuuttoviraston rakenteiden uudistamiseksi pitäisi aloittaa vielä nykyisen hallituksen aikana.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Maahan­muuttoviraston uudistus on aloitettava jo tämän hallituksen aikana

Saarikon mukaan tarvitaan Maahanmuuttoviraston ”palastelua”. Hän on myös aiemmin puhunut viraston ”rakenteiden räjäyttämisestä” esimerkiksi Kuntaliiton järjestämässä puheenjohtajapaneelissa.

”Viranomainen, jonka tehtävänä on tutkia maahantulon esteitä. Miten ihmeessä se voisi olla viranomainen, joka kykenee toivottamaan tervetulleeksi sen työvoiman, jota tämä maa tarvitsee?” Saarikko kysyi keskiviikkona.

Vuorio on eri mieltä.

”Tuo on minusta ihan absurdia puhetta.”

Vuorio toimi Maahanmuuttoviraston ylijohtajana 2000-luvun alussa ja sen jälkeen sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkönä vuoteen 2020 asti.

Hän pitäisi ”äärettömän huonona ratkaisuna”, jos työperäistä maahanmuuttoa varten haluttaisiin perustaa uusi viranomainen.

”Perustetaanko sitten sellainen viranomainen, joka toivottaa pelkästään tervetulleeksi? Kuka sitten tarkastaa esteet?”

Myös työlupien avulla yritetään päästä maahan laittomasti. Niiden käsittelyssä täytyy siis torjua laitonta maahantuloa, Vuorio sanoo. Samalla myös muun muassa varmistetaan, että työolot ovat kunnossa maahanmuuttajan uudessa työpaikassa.

”Mikään sellainen automaatti ei virasto voi olla, että se myöntelee vain myönteisiä lupia”, Vuorio sanoo.

Saarikon ja Marinin ehdotuksia ihmettelee viestipalvelu Twitterissä myös tulosalueen johtaja Tuuli Huhtilainen Maahanmuuttovirastosta.

”Ulkomaalaisten työntekijöiden työluvista vastaavana virkamiehenä Migrin palasteluaikeet kummaksuttavat”, Huhtilainen kirjoittaa.

Huhtilainen nostaa esiin, että työlupien myöntämistä on jo nopeutettu. Hänen mukaansa yli puolet työlupahakemuksista viipyy virastossa vain 1-2 päivää.

”Ei ole ollut ongelma toivottaa tervetulleeksi työperäisiä maahanmuuttajia ja samalla kantaa vastuu viranomaisyhteistyössä yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, hyväksikäytön torjunnasta ja turvallisesta työelämästä”, hän kirjoittaa.

Osa maista käsittelee töihin tulleiden ja kansainvälistä suojelua hakevien maahanmuuttajien asiat eri virastoissa. Vuorio kuitenkin sanoo, että Suomessa hallinto on moneen maahan verrattuna ketterää ja kykenee monenlaisiin tehtäviin.

”Aina Suomessa päädytään siihen, että perustetaan uusi virasto jotain asiaa varten. Äärettömän kallis ratkaisu, kun voitaisiin kehittää näitä jo olemassa olevia rakenteita.”

Tehtävien pitämistä samassa virastossa puoltaa myös se, että Ukrainan sodan kaltaisessa kriisissä voidaan siirtää henkilökuntaa väliaikaisesti tehtävistä toisiin.

Vuorio myös huomauttaa, että virastoa on jo kehitetty nykyisen hallituksenkin aikana paljon.

”Mielestäni tärkeintä olisi nyt, että Saarikko ja Marin oikeasti perehtyisivät siihen, mitä Maahanmuuttovirastossa tehdään, mitä siellä on tehty, mitä siellä on ajateltu tehdä näiden prosessien kehittämiseksi.”

Palastelun sijaan Vuorio pitää tärkeänä Maahanmuuttoviraston lupapäätösten automatisoimista. Tällä hetkellä laki ei mahdollista lupapäätösten tekemistä täysin automaattisesti, vaan virastossa käytetään toistaiseksi vain osa-automaatiota.

Asiaa korjataan parhaillaan. Hallituksen on määrä antaa lakiesitys automaation mahdollistamisesta lokakuun alussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat