Suomalaisten luottamus terveyden­hoitoon on heikentynyt viime kuukausina

Yli puolet suomalaisista arvioi HS:n kyselyssä, että heidän luottamuksensa terveydenhoitojärjestelmään on heikentynyt viime kuukausina.

Vain kahden prosentin luottamus suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään on parantunut viime kuukausina.

1.10. 2:00 | Päivitetty 1.10. 6:15

Suomalaisten enemmistö arvioi luottamuksensa terveydenhoitojärjestelmään heikentyneen viime kuukausien aikana. Suurempi osa kansalaisista piti tähän pääsyyllisenä hallitusta tai työnantajapuolta kuin hoitajaliittoja.

Suurin joukko eli kolmasosa syytti yhtäläisesti kaikkia kolmea.

Tiedot selviävät HS:n tuoreesta mielipidemittauksesta, jossa kansalaisilta kysyttiin näkemyksiä hoitoalaan liittyvistä kysymyksistä.

Viime kuukausina terveydenhoidosta on kuulunut lähes pelkästään huonoja uutisia: Hoitajat ovat uhanneet muun muassa teho-osastoja lakoilla ja suunnittelevat nyt joukkoirtisanoutumisia. He pyrkivät niillä saamaan pontta vaatimuksilleen palkankorotuksista, joita he pitävät välttämättöminä työvoimapulan ratkaisemiseksi. Työnantaja­puoli katsoo vaatimuksien olevan veronmaksajien näkökulmasta liian kalliita.

Samaan aikaan on uutisoitu työvoimapulan aiheuttamista vaaratilanteista ja ruuhkista päivystyksissä.

57 prosenttia suomalaisista arvioi, että heidän luottamuksensa terveydenhoitojärjestelmään on heikentynyt viime kuukausina. 38 prosentin ajatukset terveydenhoitojärjestelmästä eivät ole muuttuneet.

Luottamuksen kehittymisessä ei ole suuria eroja väestöryhmien välillä, vaan se heikentyi varsin tasaisesti esimerkiksi kaikkia puolueita kannattavien keskuudessa.

Niiltä, joiden luottamus oli heikentynyt, kysyttiin myös, mikä taho on päävastuussa tästä heikentymisestä. Kolmasosan mielestä syyllisiä ovat yhtäläisesti sekä hallitus, työnantajapuoli että hoitajaliitot.

24 prosentin mielestä terveydenhoitoalan työnantajat ovat vastuussa siitä, että luottamus terveydenhoitojärjestelmään on heikentynyt. Hallitusta piti päävastuullisena 22 prosenttia, ja 14 prosentin mielestä syyttäminen on hoitajaliittoja.

Mielipiteissä oli eroja vastaajien puoluekantojen mukaan. Perussuomalaisten kannattajista enemmistö piti heikentymistä hallituksen syynä. Kokoomuksen kannattajista suurempi osa piti vastuullisena hoitajaliittoja kuin työnantajapuolta.

Keskustan kannattajista suurin osa piti kaikkia osapuolia yhtä syyllisinä. Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista suurin osa katsoi luottamuksen heikentymisen olevan työnantajien vastuulla.

Hoitajaliitot Super ja Tehy ovat uhanneet joukkoirtisanoutumisella, mikäli työriidassa ei saada sopua. Liitot eivät ole kertoneet suunnitelmiensa yksityiskohtia, mutta irtisanoutuvien nimien kerääminen on tiettävästi alkanut.

Mielipide joukkoirtisanoutumisesta jakaa suomalaisia. Noin puolet suomalaisista pitää sitä oikeutettuna työtaistelutoimena, kun taas 40 prosentin mielestä toimi ei ole oikeutettu. Vastaajista 12 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Nuoremmat hyväksyvät joukkoirtisanoutumiset useammin kuin iäkkäämmät suomalaiset.

Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat joukkoirtisanoutumisiin selvästi hyväksyvämmin kuin muiden puolueiden kannattajat. Kielteisimmin suhtautuvat kokoomuksen kannattajat.

Eduskunta hyväksyi syyskuussa potilasturvallisuuslain, jolla hoitajia voidaan velvoittaa suojelutyöhön työtaistelun aikana. Joka toisen suomalaisen mielestä laki oli tarpeen. Kolmasosan mielestä sitä ei olisi tarvittu.

Hoitajien ja työnantajapuolen työriidan ytimessä ovat hoitajien palkat. Muu kunta-ala sopi palkankorotuksista jo keväällä, mutta hoitajaliitot jäivät vaatimaan muita suurempia korotuksia.

Suomalaisista vain 43 prosenttia olisi valmis kiristämään verotusta, jotta hoitajien palkkoja voitaisiin nostaa. 43 prosenttia ei olisi tähän valmis ja 14 prosenttia ei osannut sanoa.

Lukemat eivät ole merkittävästi muuttuneet HS:n keväällä tekemästä edellisestä kyselystä. Hieman harvempi tosin olisi nyt valmis verojen kiristämiseen kuin keväällä.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin:

  • Kantar Public toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

  • Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 23.–29. syyskuuta 2022.

  • Kyselyyn vastasi yhteensä 1 057 ihmistä. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

  • Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

  • Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat