Suomi teki viisumi­linjassa täys­käännöksen tavalla, joka ”ei hyvältä näytä”, sanoo tutkija

Suomi teki viisumilinjassaan täyskäännöksen. Tähän päädyttiin tavalla, joka ei tukenut oikeusvaltiota, arvostelee politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

Liikennettä Vaalimaan raja-asemalla Virolahdella perjantaina.

25.9. 12:01 | Päivitetty 25.9. 12:22

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvostelee tapaa, jolla Suomi päätyi perjantaina linjaamaan, että venäläisten maahantuloa ja viisumikäytäntöä kiristetään.

”Päätöksentekoprosessissa on useita epäjohdonmukaisuuksia”, hän sanoo. Vuorelma toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi perjantaina, että Suomi kiristää entisestään Venäjältä saapuvien maahantuloa.

”Kaikki turismin perusteella rajan ylittävien saapuminen estyy”, Haavisto sanoi tuolloin. Päätökseen sisältyy poikkeuksia, joista ei ole vielä päätetty tai ainakaan kerrottu julkisuuteen.

Lue lisää: Ministeri Haavisto: Venäläisten kauttakulku voi vaarantaa Suomen kansainvälisiä suhteita, rajoitukset voimaan lähipäivinä

Ulkoministerin perjantainen ulostulo merkitsi täyskäännöstä Suomen aiempaan linjaan. Pitkin kesää ja alkusyksyä Suomessa oli perusteltu viisumien myöntämisen jatkamista venäläisturisteille vetoamalla muun muassa oikeusvaltioperiaatteeseen.

Vuorelman mukaan ensimmäinen epäjohdonmukaisuus viisumien epäämiseen johtaneessa prosessissa on se, että aluksi väitettiin, että kollektiivinen viisumikielto on mahdoton, koska harkinta pitää tehdä aina yksilötasolla.

”Lopulta sellaiseen kuitenkin päädyttiin tietyin poikkeuksin”, Vuorelma sanoo.

Toisekseen vedottiin siihen, että lakia pitää Suomessa muuttaa. ”Mitään lakimuutosta ei kuitenkaan tehty”, Vuorelma sanoo.

Kolmas epäjohdonmukaisuus liittyy Schengen-alueen säännöstöön. ”Sanottiin, että säännöstö ei mahdollista muutosta viisumikäytännöissä, mutta lopulta säännöstöstä kuitenkin löydettiin kohta, joka mahdollisti kiellon”, Vuorelma sanoo.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma

Vuorelma ei politiikan tutkijana arvostele itse viisumipäätöstä tai sen juridiikkaa, vaan tapaa, jolla ratkaisuun päädyttiin.

Vuorelman mukaan prosessi ei tukenut oikeusvaltiota. ”Ei näytä hyvältä, että ensin vedotaan oikeusvaltioon, ja sitten toimitaan aiemman perustelun vastaisesti”, Vuorelma sanoo.

Hänen mukaansa tällainen lisää epäluottamusta oikeusvaltioon, jota muutenkin ollaan haastamassa ja jonka peruspilareita ollaan politisoimassa eri puolilla Eurooppaa.

Viisumikiellolla, josta perjantaina kerrottiin, on Suomessa laaja poliittinen tuki. Ilta-Sanomien keskiviikkona julkistamassa kyselyssä kieltoa kannatti seitsemän kymmenestä suomalaisesta.

Venäläisten maahantulosta on keskusteltu Suomessa vilkkaasti siitä asti, kun koronapandemian aikaiset matkustusrajoitukset poistuivat heinäkuun alussa. Painetta kiellolle ovat antaneet niin oppositio kuin myös Baltian maiden ja Puolan kaltaiset EU-naapurit, joiden kannalle Suomi perjantaina asiassa asettui.

Lue lisää: Itärajan yli Suomeen tuli perjantaina yli 7 600 venäläistä, grafiikka näyttää muutoksen

Vuorelman mukaan poukkoilusta saattoi aiheutua Suomelle myös ulkopoliittista haittaa lähialueilla.

Kun Suomessa vedottiin oikeusvaltioon annettiin ymmärtää ja herätettiin kysymys, onko Baltian maissa ja Puolassa tehty ratkaisu vähemmän kestävä.

”Diplomaattisesti tämä ei luonut alueellisen solidaarisuuden kuvaa”, Vuorelma sanoo.

Lopulta Suomi asettui samalle kannalle kuin Baltian maat ja Puola, vaikkakin eri argumentein. Venäläiset tulkittiin muualla turvallisuusuhaksi, mutta Suomessa suojelupoliisi ei tehnyt vastaavaa tulkintaa. Suomessa kieltoperusteeksi löydettiin kansainvälinen haitta.

Vuorelman mukaan peruste kansainvälisestä haitasta on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Hänen mukaansa on mahdollista, että säännöstön kohtaa voidaan tulevaisuudessa käyttää uudestaan ja herkemmin esimerkiksi muissa rajaan liittyvissä maahanmuuttokysymyksissä.

Suomi olisi voinut selvitä viisumiasiasta Vuorelman mukaan myös kuivin jaloin, mutta se olisi vaatinut riittävää varautumista ja ennakointia, joka olisi pitänyt aloittaa heti helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

”EU-naapurimaissa linja muuttui nopeasti, ja Suomellakin olisi ollut aikaa käydä läpi lainsäädäntöä ja sitä, miten eri maissa on Schengen-säännöstöä on tulkittu. Näin olisi vältetty epäjohdonmukaiset perustelut ja olisi voitettu aikaa. Olisi myös vältetty eri linja EU-naapurimaiden kanssa”, Vuorelma sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat